Jo kolmesta raiskauksesta tuomittua Nahom Hagosia tuskin saadaan nykylakien puitteissa poistettua maasta.
Hagosia on tällä viikolla monella suulla vaadittu karkotettavaksi. Moni on myös kysynyt, miksi 85-vuotiaan vanhuksen väkivaltaisesti raiskannut Hagos sai edes jäädä Suomeen raiskaamaan vielä kaksi kertaa uudestaan.
– Olen absoluuttisesti samaa mieltä, että meidän pitää päästä eroon tällaisista, että se vanha rangaistus antaa alennusta, kun sen pitäisi olla päinvastoin, sanoi oikeusministeri Leena Meri Iltalehdelle keskiviikkona.
Iltalehti kysyi Maahanmuuttovirasto Migriltä, voidaanko raiskaaja palauttaa kotimaahansa.
Ei ole tiedossa, onko Hagosin karkottamista käsitelty aikaisemmin. Jos on, asia on todennäköisesti kaatunut palautuskieltoon.
Hagos on eritrean kansalainen. Kansallisuus käy ilmi poliisin tutkinta-asiakirjoista.
Eritrea on Afrikan sarvessa sijaitseva julma diktatuuri. Maahan tuskin voi lähettää edes kuvottaviin rikoksiin syyllistynyttä ihmistä.
Jos ihmistä ei voi karkottaa kotimaahansa, vaihtoehdot ovat vähissä.
Palautuskielto
Maahanmuuttoviraston eli Migrin maatietopalvelussa muun muassa kerrotaan, että vuonna 2024 YK:n ihmisoikeusneuvoston raportissa kuvailtiin Eritrean ihmisoikeustilannetta “hirveäksi” eikä tilanteen tiedetä parantuneen.
Migrin valvontaosaston johtaja Tirsa Forssell ei kommentoi yksittäisen ihmisen tapausta. Hän toteaa yleisellä tasolla, että karkottaminen Eritreaan ei ole kaikesta huolimatta kategorisesti kiellettyä.
– Päätöksenteossa tulee kuitenkin huomioida palautuskielto, ja se saattaa useimmiten käytännössä estää palautuksen, Forssell toteaa.
Palautuskielto on ehdoton.
Palautuskielto tarkoittaa sitä, että ketään ei saa palauttaa alueelle, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu.
Mainitut uhat koskevat Eritreassa kansalaisia yleisesti.
Pelkästään pakolliseen ja kestoltaan rajoittamattomaan kansalaispalveluun on eri raporteissa kerrottu liittyvän muun muassa kidutusta, pakkotyötä ja epäinhimillistä kohtelua.
Vaikka karkotuspäätöksissä on tehtävä tapauskohtainen kokonaisharkinta, Eritrea ei ole juuri kenellekään turvallinen maa.
– Eritrean ihmisoikeustilanne on erittäin heikko ja esimerkiksi YK:n ihmisoikeusneuvosto on viime vuosina todennut, että ihmisoikeustilanne ei ole todellakaan parantunut, vaan se on pysynyt todella kriittisenä, Forssell sanoo.
Ehkä EU
Karkottaminen Eritreaan on siis vaikean takana. Jos ihmistä ei voi karkottaa kotimaahansa, ei tällä hetkellä ole keinoja saada häntä poistettua Suomesta.
– Jos palautuskielto tulee sovellettavaksi, ei ole, Forssell vahvistaa.
Tilanne voi tulevaisuudessa muuttua. EU:n paluuasetus saattaisi mahdollistaa henkilön siirtämisen EU:n ulkopuolella sijaitsevaan palautuskeskukseen.
Forssell ei kuitenkaan halua tarkemmin mahdollisuutta spekuloida, koska asia on vasta valmisteilla.
Tällä hetkellä vakaviin rikoksiin syyllistyneen suojeluasema voidaan poistaa ja pysyvä oleskelulupa peruuttaa. Jos palautuskielto estää palautuksen, jää henkilö tilapäiselle oleskeluluvalle.
– Se on aika heikko lupa, jolloin henkilöllä ei ole työnteko-oikeutta eikä oikeutta perheenyhdistämiseen. Se on se, mitä voidaan tehdä, Forssell sanoo.
Palautuskieltoa sovellettaessa tilapäinen oleskelulupa myönnetään enintään vuodeksi kerrallaan, mutta se on milloin hyvänsä peruutettavissa.
Migri arvioi määräajoin, onko henkilön olosuhteissa tapahtunut sellaisia muutoksia, joiden perusteella hänet voitaisiin palauttaa kotimaahansa eikä palautuskielto enää estäisi maasta poistamista.
Karkottamisen perusteet
Maasta voidaan karkottaa oleskeluluvalla oleskellut tai Suomen kansalaisuuden menettänyt ulkomaalainen:
Lähde: Ulkomaalaislaki
Synkkä sarja
Julkisuudessa paljon puhuttuja rikosperusteisia karkottamistapauksia ovat viime vuosina olleet esimerkiksi jengirikollinen Milan Jaffin ja viimeisimpänä kamppailu-urheilija Volodymyr ”Vavansambo” Holubievin tapaukset.
Viimeistään kolmen raiskaustuomion jälkeen myös Nahom Hagosin kohdalla vaikuttaisivat karkottamisen edellytykset täyttyvän.
Nykyään 29-vuotias Nahom Hagos tuomittiin törkeästä raiskauksesta vuonna 2020.
Tuomioon johti 85-vuotiaan naisen väkivaltainen raiskaus pyykkituvassa Oulussa.
Hagos istui neljän ja puolen vuoden tuomiostaan ensikertalaisena puolet ja vapautui ehdonalaiseen tammikuussa 2022.
Tänä vuonna annettujen tuomioiden mukaan Hagos syyllistyi vuonna 2023 kahteen raiskaukseen. Jälkimmäinen tuomioista ei ole lainvoimainen.
Hagos on syyllistynyt myös useisiin vähäisempiin rikoksiin.
Eritrea vai Etiopia?
Nahom Hagos kertoi vuonna 2024 Oulun käräjäoikeudelle olevansa Eritrean kansalainen ja puhuvansa äidinkielenään tigrinjaa.
Muun muassa huonoon kielitaitoon vedoten hän vaati, että häntä ei suljettaisi vankilaan ehdonalaisen vapauden valvonnan määräyksien rikkomisesta.
Oikeus ei selityksille lämmennyt.
Poliisin tutkinta-asiakirjat vahvistavat, että hän on Eritrean kansalainen ja syntynyt Eritreassa.
Sosiaalisessa mediassa Hagos on kertonut olevansa kotoisin Etiopian Ramasta. Rama sijaitsee Etiopian Tigrayn alueella vain muutaman kilometrin päässä Eritrean rajasta.
Suomesta karkottamisen näkökulmasta voi olla ratkaisevan tärkeää, onko henkilö Etiopian vai Eritrean kansalainen.
Ihmisoikeustilanne on myös Etiopiassa huono, mutta ainakin joissakin tapauksissa sen ei ole katsottu aiheuttavan palautuskieltoa.
