Yhdysvaltain presidentti Donald Trump painostaa Liettuan hallitusta sallimaan valkovenäläisen potaskan toimittamisen Klaipedan sataman kautta Itämerelle, kertoo amerikkalaislehti Politico.
Euroopan unionin (EU) pakotteet kieltävät EU-maiden satamia ottamasta vastaan lannoitteita Valko-Venäjältä. Maan presidentti Aljaksandr Lukašenka on Venäjän tärkeä liittolainen.
Taustalla on Trumpin hallinnon valmistelema kauppadiili Valko-Venäjän kanssa. Yhdysvallat haluaa laskea maanviljelijöidensä kustannuksia ja vähentää riippuvuuttaan Kanadasta tuotavasta potaskasta (kaliumkarbonaatti), joka on kriittisen tärkeä lannoite.
Neljä eurooppalaisviranomaista kertoo Politicolle, että mukaan Yhdysvaltain erityislähettiläs John Coale on kehottanut liettualaisdiplomaatteja lieventämään Valko-Venäjän lannoitevientiin kohdistuvia pakotteita.
Koska pakotteet tulee uusia aina vuoden välein ja Liettua on EU:n puheenjohtajamaa vuonna 2027, se voisi teoriassa käyttää veto-oikeuttaan pakotteiden kaatamiseen. Ukrainska Pravda kuitenkin huomauttaa, että Liettua on yksi Ukrainan uskollisimmista tukijoista EU:ssa.
– He painostavat meitä kohteliaasti, mutta me olemme hyvin selkeitä: ”Hitto vieköön, ei”. Jos amerikkalaiset eivät pysty oppimaan historiasta, meidän on pidettävä puolemme, sanoo yksi itäeurooppalaislähde Politicolle.
Baltiaan kuuluva Liettua oli ensin Venäjän ja sittemmin Neuvostoliiton miehityksen alla aina vuoteen 1990 asti.
Politicon lähteiden mukaan Trumpin hallinto on painostanut maata jo vuoden ajan ja yrittänyt saada potaskaa kulkemaan sekä Klaipedan että Liettuan pääkaupungin Riian kautta.
Venäjän liittolaisiin kohdistuvien pakotteiden murtaminen riskeeraisi kuitenkin Baltian johtajien poliittisen uskottavuuden ja uhkaisi vahvistaa diktaattori Lukašenkan asemaa.
On epäselvää, onko Valko-Venäjän potaskasta oikeasti haastajaa Kanadalle, arvioi toinen eurooppalainen virkamies Politicolle.
USA myy Ukrainalle noin 500 kipeästi kaivattua Patriot-ohjusta
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin hallinto on hyväksynyt päätöksen myydä 2,1 miljardin dollarin edestä Patriot-ohjuksia Ukrainaan.
Kauppaan sisältyy noin 500 edistynyttä Lockheed Martinin valmistamaa torjuntaohjusta varaosineen ja kuljetuksineen.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on syyttänyt Yhdysvaltojen panttaavan torjuntaohjuksia.
Ohjuspula on johtanut vakaviin aukkoihin Ukrainan ilmapuolustuksessa samalla, kun Venäjä kiihdyttää ohjusiskuja siviilikohteisiin ja kriittiseen energiainfrastruktuuriin. Iskujen merkitys korostuu erityisesti talvipakkasten lähestyessä.
Zelenskyi vetosi aiemmin tällä viikolla henkilökohtaisesti Yhdysvaltain puolustusministeri Pete Hegsethiin.
– Hän on allekirjoittanut muutaman asiakirjan ja ehkä hän luulee allekirjoittaneensa ne kaikki, mutta näin ei ole, Zelenskyi sanoi tiistaina.
Aiemmin tänä vuonna uutisoitiin, että Yhdysvaltain omat ohjusvarastot ovat huvenneet Iranin sodan takia.
Yhdysvaltain ja Ukrainan välit ovat kiristyneet viime viikkoina samalla, kun Trump höllentää Venäjään kohdistuvia dieselpakotteita. Venäjä rahoittaa sotaa erityisesti öljyn myynnillä.
Yhdysvaltalaisfirma SpaceX myös vaikeutti hetkellisesti Ukrainan pääsyä Starlink-satelliittijärjestelmään, mikä heikensi Ukrainan kykyä torjua ohjuksia.
Yhdysvaltain ulkoministeriön mukaan Ukraina maksaa Patriot-tilauksen Kanadan, Saksan ja Norjan lahjoittamilla varoilla sekä Euroopan unionin Ukraina-lainapaketilla.
Ukrainan ulkoministeri HS:lle: Zelenskyi on valmis neuvottelemaan alueista Putinin kanssa
Ukrainalaismedia The Kyiv Post nostaa esiin, että Ukraina sanoo olevansa valmis keskustelemaan Venäjän kanssa myös aluekysymyksistä.
Ukrainan ulkoministeri Andri Sybiha kertoi Helsingin Sanomien haastattelussa, että presidentti Volodymyr Zelenskyi haluaa keskustella sodan lopettamisesta kasvotusten Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa.
– Todennäköisesti vain Zelenskyin ja Putinin tapaaminen voi tuoda neuvotteluihin uutta laatua. Zelenskyi on valmis keskustelemaan kaikkein vaikeimmista ja arkaluontoisimmista asioista, myös aluekysymyksestä, Sybiha sanoo.
Putin on vaatinut Zelenskyiä luovuttamaan ne Itä-Ukrainan alueet, jotka Venäjä on miehittänyt sodan aikana. Näihin kuuluvat Krim, Donetsk, Luhansk sekä suuret osat Zaporižžjan ja Hersonin alueista.
Alueluovutuksia on vastustettu pitkään, koska sen pelätään rohkaisevan Venäjää valtaamaan alueita myös muilta valtioilta.
Tasavallan presidentti Alexander Stubbin mukaan länsimaat, mukaan lukien Suomi, eivät tule koskaan tunnustamaan alueita osaksi Venäjää – mutta Stubbin mukaan on mahdollista, että alueet jäävät käytännössä Venäjän haltuun.
Vuonna 2019 Zelenskyi sanoi olevansa valmis luovuttamaan Donetskin ja Luhanskin, jos alueiden asukkaat niin päättävät demokraattisessa ja kansainvälisten tarkkailijoiden valvomassa kansanäänestyksessä. Venäjä ei suostunut, vaan on järjestänyt alueilla omat "kansanäänestyksensä".
"Meidät on tapettu" – Novaja Gazeta lopettaa toimintansa
Riippumaton venäläismedia Novaja Gazeta lopettaa toimintansa.
– Meidät on tapettu, toimitus kirjoittaa.
Lehti syyttää Venäjän viranomaisia ja turvallisuuspalveluita siitä, että ne ovat pakottaneet toimituksen lopettamaan toimintansa.
Lehden mukaan sen verkkosivusto on estetty, julkaisulupa peruttu ja painokone takavarikoitu. Toimitus kertoo myös tulleensa häädetyksi toimitiloistaan ja menettäneensä lukijoiden lahjoitusten vastaanottoon käyttämänsä alustan.
Osa työntekijöistä on joutunut lähtemään Venäjältä.
Novaja Gazeta sanoo, ettei se ole voinut raportoida Ukrainan sodasta sen jälkeen, kun Venäjä sääti rangaistuksia armeijan ”mustamaalaamisesta”. Lausunnossa kerrotaan myös lehden työntekijöihin kohdistuneista uhkailuista ja väkivallasta.
Dmitri Muratov, lehden perustaja ja sen entinen päätoimittaja sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2021 yhdessä filippiiniläisen toimittajan Maria Ressan kanssa heidän työstään sananvapauden hyväksi.
Novaja Gazeta tunnetaan yhtenä harvoista Venäjältä käsin toimivista riippumattomista medioista. Se on ollut Kremlin hampaissa muun muassa sen vuoksi, että lehti on raportoinut ihmisoikeusrikkomuksista.
Novaja Gazetan toimitus perustettiin yli 30 vuotta sitten. Lausunnon mukaan lehti julkaisee vielä yhden viimeisen numeron.