Pääuutiset

Trump tyrmättiin ja nyt muhii valtava vastaisku – Edessä voi olla jättiyllätys Pohjois-Koreassa

Trump tyrmättiin ja nyt muhii valtava vastaisku – Edessä voi olla jättiyllätys Pohjois-Koreassa

Ennakoivat joukkoarmahdukset, Pohjois-Korea-diili ja taistelu demokraattivaltaista kongressia vastaan. Siinä kolme asiaa, joihin Donald Trumpin loppukausi saattaa kulua.

Kun uusi, demokraattienemmistöinen kongressi aloittaa tammikuussa 2027, presidentti ei saa enää omia lakihankkeitaan läpi entiseen tapaan. Samalla kongressin valta päättää liittovaltion budjetista ja käynnistää tutkintoja presidentin hallinnon toimista siirtyy demokraateille.

Turun yliopiston akatemiatutkija Pekka Kolehmainen ja LCC International Universityn tutkija, historioitsija Markku Ruotsila arvioivat Iltalehdelle, millä kolmella keinolla Trump pystyy yhä käyttämään ja venyttämään valtaansa vuonna 2027.

1. Kongressin työn jarruttaminen

Vaikka demokraatit saavat enemmistön sekä edustajainhuoneeseen että senaattiin, republikaaneilla on yhä vahva edustus kongressissa ja Trumpilla presidentin veto-oikeus.

Veto-oikeudellaan Trump voi estää demokraattien säätämien lakien voimaantulon. Kongressi voi kumota presidentin veton kahden kolmasosan määräenemmistöllä kummassakin kamarissa, mutta se vaatisi tuekseen huomattavan määrän republikaaniääniä, mikä ei ole todennäköistä.

– Hän on jo rehennellyt sillä, että hänestä tulee tulevina vuosina ”Herra Veto” (Mr. Veto), joka pysäyttää demokraattien lakihankkeet. Toisaalta hän on myös väläytellyt yhteistyön mahdollisuutta, Pekka Kolehmainen sanoo.

Lainsäädännön lisäksi demokraattijohtoinen edustajainhuone voi käynnistää tutkintoja Trumpin hallinnon mahdollisista väärinkäytöksistä. Yhdysvaltain korkein oikeus on jo aiemmin linjannut, että presidentillä itsellään on laaja syytesuoja virkatoimissaan. Lähipiirinsä suojelemiseksi Trump voi puolestaan käyttää presidentin armahdusoikeutta.

– On täysin mahdollista, että hän armahtaa ennalta koko kabinettinsa tai sukunsa kaikista tällaisista syytteistä, Kolehmainen arvioi.

2. Toimeenpanovallan rajojen koettelu

Ilman kongressin tukea Trump joutuu nojaamaan entistä vahvemmin presidentin asetuksiin (executive orders) ja venyttämään toimeenpanovallan rajoja.

Kolehmaisen mukaan Yhdysvaltain vuosisatoja vanha perustuslaki on rakennettu oletukselle, että presidentti noudattaa vakiintuneita perinteitä. Trumpin kohdalla toimintamalli on ollut päinvastainen: presidentti toimii ensin, ja päätösten laillisuutta puidaan tuomioistuimissa kuukausia tai vuosia jälkikäteen.

Tämä näkyy esimerkiksi tuontitulleissa. Perustuslain mukaan toimivalta kauppapolitiikassa ja tulleissa kuuluu kongressille, mutta kongressi on aiemmilla laeilla delegoinut presidentille tiettyjä valtuuksia määrätä tulleja esimerkiksi kansalliseen turvallisuuteen vedoten.

– Tässä tullaan näkemään rajojen koettelua. Trump yrittää varmasti jatkaa tulleja omilla määräyksillään, ja uusi kongressi pyrkii ottamaan tätä valtaa takaisin itselleen, Kolehmainen sanoo.

Toinen valtataistelu koskee rahankäyttöä ja maahanmuuttopolitiikkaa. Tutkimuslaitos Migration Policy Instituten (MPI) lokakuussa julkaiseman arvion mukaan maahanmuuttovirasto ICE ja rajavartiolaitos CBP tekivät kesään 2026 mennessä yhteensä keskimäärin noin 55 000 karkotusta kuukaudessa. Kalifornian yliopistojen Deportation Data Projectin tilastojen mukaan taas pelkästään ICE teki heinäkuussa lähes 50 000 pidätystä.

Trumpin hallinnon onneksi republikaanijohtoinen kongressi ehti jo kesällä 2025 myöntää ICE:lle poikkeuksellisen jättirahoituksen: virasto sai kerralla 7–8 vuoden tavallista budjettia vastaavan summan, joka kantaa aina vuoteen 2029 saakka.

– Kongressi ei tule enää myöntämään uutta rahoitusta näihin ratsioihin, pidätyksiin ja karkotuksiin, mutta aiemmin myönnettyjä massiivisia varoja on yhä jäljellä. Jos taas demokraatit yrittävät säätää lain, jolla esimerkiksi ICE-viraston toimintaa leikattaisiin, Trump kumoaa sen veto-oikeudellaan, Markku Ruotsila sanoo.

Muiden suurhankkeiden kohdalla tilanne on kuitenkin tiukempi. Kun aiemmat määrärahat loppuvat, presidentti ei voi laillisesti ohjata omiin projekteihinsa lisää rahoitusta ilman kongressin hyväksyntää.

– Eteen voi tulla tilanne, jossa Trump ei saa rahoitusta projekteihinsa, jolloin hän yrittää jotakin kiertotietä ja etsii rahat muualta. Se on tietysti perustuslain vastaista, ja jokaisesta tällaisesta päätöksestä seuraa pitkä oikeusprosessi, Ruotsila toteaa.

3. Liikkumatilan hakeminen ulkopolitiikasta – yllätyskorttina Pohjois-Korea

Sekä Pekka Kolehmainen että Markku Ruotsila arvioivat, että sisäpoliittisen jumiutumisen seurauksena Trump suuntaa katseensa ulkopolitiikkaan. Asevoimien ylipäällikkönä ja ulkopolitiikan johtajana presidentillä on suuri liikkumavara, vaikka senaatti voikin osittain jarruttaa nimityksiä ja sopimuksia ja kongressi rajoittaa sotilasoperaatioiden rahoitusta.

– Toisen kauden presidenteillä on yleensä taipumus yrittää ratkaista suuria maailmanpoliittisia kysymyksiä ja jättää siten pysyvä jälki historiaan, Markku Ruotsila sanoo.

Ruotsila nostaa esiin yllättävän kortin vuodelle 2027: Pohjois-Korean. Hänen mukaansa kulisseissa valmistellaan jo uusia huipputapaamisia ja jopa virallista rauhansopimusta Pohjois-Korean kanssa.

– Siihen voi hyvin liittyä Trumpin pitkäaikainen tavoite vetää Yhdysvaltain joukkoja pois maailmalta. Yhdysvalloilla on valtava määrä joukkoja Etelä-Koreassa, Ruotsila huomauttaa.

Lähi-idässä suurin kysymys on Iranin sota, jonka aiheuttaman inflaation arvioidaan vauhdittaneen republikaanien vaalitappiota. Ruotsila uskoo, että Trump pyrkii saattamaan Iranin-operaation päätökseen mahdollisesti kiihdyttämällä pommituksia jo ennen kuin uusi kongressi aloittaa tammikuussa. Myös Ukrainan sodassa painostus jatkuu.

– Ukrainan sodassa Trump tulee painostamaan molempia osapuolia rauhaan, mutta keinot ovat tietysti täysin erilaiset Venäjän kohdalla kuin Yhdysvalloista riippuvaisen kumppanimaa Ukrainan kohdalla, Ruotsila sanoo.

Käynnistyykö republikaanien sisäinen valtataistelu?

Vaalitappio ja epäsuosittu Iranin sota näkyvät jo nyt halkeamina republikaanien ja MAGA-liikkeen sisällä. Kolehmaisen mukaan vaalitappion syntipukiksi on joutumassa puolustusministeri Pete Hegseth, jonka mahdollisilla potkuilla on jo spekuloitu.

Samalla katseet kääntyvät jo Trumpin jälkeiseen aikaan. Varapresidentti J. D. Vance ja Trumpin poika Donald Trump jr. ovat ottaneet etäisyyttä Iranin sotaan, ja myös Floridan väistyvä kuvernööri Ron DeSantis on antanut kriittisiä lausuntoja.

– Jopa Trumpin omassa kannattajakunnassa on alkanut nousta ajatus, että Trumpin pitäisi vetäytyä hieman syrjään ja antaa seuraavan johtajan nousta. Sekä Vance että DeSantis ujuttavat nyt jalkaa oven väliin, Kolehmainen sanoo.

Kolehmaisen mukaan vallasta luopuminen on Trumpille kuitenkin kova paikka.

– Hän ei anna valtaa helpolla pois. Nyt puolueessa mietitään, miten Trump saataisiin itse vakuutettua siitä, että hänen omalle perinnölleen olisi parasta siirtyä suosiolla sivuun.

Olet saattanut jäädä paitsi