Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin suhtautuminen Ukrainaan on muuttunut myönteisemmäksi. Näin voidaan päätellä Yhdysvaltojen Ukraina-politiikasta ja Trumpin viime aikaisista lausunnoista. Samaan aikaan Venäjällä on ollut havaittavissa liikehdintää sotatoimien vahvistamiseksi Ukrainassa.
Perusasetelma ei ole viimeisen vuoden aikana juurikaan muuttunut, sanoo tutkija Joel Linnainmäki Ulkopoliittisesta instituutista. Linnainmäen mukaan Trump haluaa yhä pitäytyä roolissaan rauhanneuvottelujen välittäjänä, ei sodan osapuolena.
Linjamuutos on kuitenkin tapahtunut siinä, että Trump suhtautuu aiempaa positiivisemmin Ukrainaan. Yhtenä merkkinä voidaan pitää Trumpin myönteisiä lausuntoja Ukrainan onnistuneista pitkän kantaman iskuista Venäjälle. Lisäksi Yhdysvaltain kongressi edistää uutta Venäjän öljyvientiin iskevää pakotepakettia.
– Viime aikoina Trump on selvästi suhtautunut aiempaa myönteisemmin Ukrainan tukemiseen sekä yhteistyöhön ja kaupankäyntiin Ukrainan kanssa, Linnainmäki sanoo.
Valkoisen talon katastrofaalisen tapaamisen jälkeen Trumpin ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin suhteet ovat nousseet pohjan kautta ylös.
Suhteiden parantumisesta kielivät hyvässä hengessä sujuneet tapaamiset, mineraalisopimus, tiedustelutuki ja Yhdysvaltojen myöntämä lupa valmistaa Patriot-ohjuksia Ukrainassa.
– Nyt tässä on ollut joitain merkkejä siitä, että Trump olisi taas kiinnostuneempi Ukrainan sodasta.
Trumpin aika on kuitenkin kortilla, sillä Yhdysvallat on jälleen kiihdyttänyt sotatoimiaan Iranissa.
Syyt muutokselle
Suurin syy Trumpin linjamuutokseen on luultavasti Ukrainan sotamenestys. Linnainmäen mukaan Trump saattaa kokeilla kepillä jäätä sen suhteen, olisiko Ukrainan aseman vahvistaminen avain uusien rauhankeskustelujen aloittamiseksi.
Energiainfrastruktuuriin kohdistuneet iskut ovat heikentäneet Venäjän taloustilannetta, minkä Trump saattaa nähdä mahdollisena neuvotteluvalttina tulevaisuudessa, Linnainmäki sanoo.
Trumpin vaakakupissa painaa todennäköisesti myös mahdollisuus tehdä kauppaa Euroopan kanssa ja myydä sotakalustoa Ukrainaan.
Heinäkuussa Bloomberg kertoi lähteisiinsä viitaten, että Venäjä olisi valmis neuvotteluihin vasta, kun se on saanut koko Donetskin alueen haltuunsa. Aiemmin julkisuudessa on ollut tietoja, joiden mukaan Venäjä olisi viime vuonna ollut valmis luopumaan joistakin miehittämistään alueista, jos rauhansopimus saadaan aikaiseksi.
Venäjä ei ole vahvistanut kumpaakaan aluekysymykseen liittyvää tietoa.
– Aluevaatimuksista on tietysti vaikea sanoa, että mikä on osa Venäjän virallista linjaa ja mikä ei, mutta mielestäni on selvää, että Venäjälläkin retoriikka on koventumaan päin, Linnainmäki sanoo.
Syynä retoriikan koventumiselle ovat todennäköisesti Ukrainan laajat iskut Venäjälle. Heinäkuussa esiin nousseiden tietojen mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putin saattaa kaavailla uutta liikekannallepanoa.
Läpimurto yhä kaukana
Vuoden 2025 aikana Trump yritti neuvotella Ukrainaan rauhaa. Useista yrityksistä huolimatta sota jatkuu yhä kiivaana. Yhdysvaltojen johtamat rauhanneuvottelut ovat olleet pysähdyksissä helmikuun jälkeen.
– Julkisista kommenteista voi päätellä, että Trump on aika turhautunut siihen, että hänen aloitteensa eivät ole juurikaan saaneet vastakaikua Moskovassa tai Kiovassa.
Linnainmäen mukaan Euroopassa tai Ukrainassa ei ole kovin vahvaa luottoa siihen, että Trump saisi Ukrainaan rauhan, vaikka linjamuutos voisikin muilla tavoin vaikuttaa positiivisesti Ukrainan tilanteeseen.
– Tärkein vaikuttava tekijä keskusteluissa Venäjän ja Ukrainan välillä on tietysti se, että onko osapuolilla halua tai pakkoa taipua sellaiseen ratkaisuun, joka kelpaisi molemmille.
Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio on edelleen vakuuttanut Yhdysvaltojen olevan sitoutunut löytämään ratkaisun Ukrainan sotaan ja toimimaan rauhanvälittäjänä.
Linnainmäki ei usko merkittävään läpimurtoon kuluvan vuoden aikana.
– Mutta mitä ensi vuonna tapahtuu, niin se on sitten oma asiansa.
