Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin vävy ja erityislähettiläs Jared Kushner on julkaissut viisi tavoitetta ensi viikon Ukrainan sodan rauhanneuvotteluita pitäen.
Ne ovat pysyvät turvallisuusneuvottelut, luotettava kriisiviestintä, sotilaallisen toiminnan parempi avoimuus, vastavuoroiset toimenpiteet eskalaation vähentämiseksi sekä kestävän kehityksen Euroopan pitkän aikavälin turvallisuudelle ja vakaudelle.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhasen mukaan tavoitteet kuulostavat ”paperilla toki järkeviltä”, mutta samalla ne muistuttavat epäilyttävästi niitä ehdotuksia, joita Venäjä listasi jo joulukuussa 2021 ennen sotaa.
– Samassa asiakirjassa Moskova vaati Naton joukkojen sijoittelun palauttamista käytännössä vuoden 1997 asetelmaan sekä suurten sotaharjoitusten rajoittamista Venäjän lähialueilla, Vanhanen kirjoittaa X:ssä.
Jo ennen Kushnerin listausta mediassa onkin jälleen liikkunut tietoja siitä, että Venäjä yrittäisi vaikuttaa Ukrainan rauhanneuvotteluissa koko Euroopan turvallisuusarkkitehtuuriin.
Esimerkiksi brittilehti The Telegraphin diplomaattilähteet ovat esittäneet arvioita siitä, että Venäjän presidentti Vladimir Putin olisi nyt vaatimassa Vanhasen mainitseman asetelman palauttamista. Tämä tarkoittaisi sitä, että Naton tulisi vetäytyä vuoden 1997 alueille.
Näihin ehtoihin suostuminen vaatisi siis sitä, että Nato-joukot vetäytyisivät Suomesta, Puolasta ja Baltian maista.
Vakuuksia
Vanhasen mukaan Suomen puolustussuunnitelmat perustuvat siihen, että liittolaiset voivat nopeastikin vahvistaa puolustustamme tarvittaessa. Mikäli Venäjän kanssa tehtäisiin siis sopimuksia, joissa näiden joukkojen siirtymistä rajoitettaisiin, vaikuttaisi se hyvin kriittisesti Suomen puolustukseen.
– Tällaiset rajoitukset voisivat heikentää Suomen puolustusta jo ennen kuin ensimmäistäkään laukausta ammutaan, Vanhanen kirjoittaa.
Kushner vakuutti sosiaalisessa mediassa julkaisemassaan tekstissä, että kaikkien mahdollisten ratkaisujen tulee täysin kunnioittaa jokaisen valtion suvereniteettia, alueellista koskemattomuutta ja itsenäistä päätöksentekoa.
Tähän kuuluu hänen mukaansa myös toimivalta jokaisen maan turvallisuus- ja liittolaiskysymysten suhteen. Kushner todennäköisesti viittasi siihen, ettei Yhdysvallat ole valmis kieltämään mahdollisessa rauhansopimuksessa Ukrainalta Nato-jäsenyyden hakemista.
Kushner myös peräänkuulutti sitä, että Nato säilyy keskeisenä tekijänä Euroopan kollektiivisessa puolustuksessa.
Vanhasen mukaan Kushnerin listaamat vakuudet ovat kieltämättä tärkeä lähtökohta, mutta hän kyseenalaistaa sen, miten mahdollisia sopimuksia valvotaan. Asiantuntija nostaa esille myös sen, mitä tapahtuisi tilanteessa, jossa Venäjä rikkoisi niitä.
– Euroopassa on rakennettu asevalvontaa ja luottamusta vuosikymmeniä. Ongelma ei ole ollut vain yhteisten sääntöjen puute, vaan myös Venäjän valmius rikkoa niitä. Uusi sopimus ei itsessään muuta tätä tosiasiaa, Vanhanen kirjoittaa.