Brent-laadun raakaöljyn barrelihinta liikkui huhtikuussa noin 120 dollarissa, mutta on palannut jo Iranin sotaa edeltäneelle tasolle noin 70 dollariin. Hinta on siis laskenut huhtikuisesta huipusta jo noin 40 prosenttia.
Bensiinipumpulla hinnanlasku ei kuitenkaan juuri näy.
Tilastokeskuksen mukaan 95-oktaanisen bensiinin keskihinta oli huhtikuussa 2,07 euroa ja kesäkuussa 2,09 euroa litralta. Samalla dieselin keskihinta oli huhtikuussa 2,34 euroa ja kesäkuussa 2,15 euroa litralta.
Hinnat ovat korkealla yhä heinäkuussa. Esimerkiksi Helsingin Kaivokselan St1:llä litra 95-bensiiniä maksoi 2,109 euroa ja litra dieseliä 2,109 euroa keskiviikkona 8.7.
– Olen yllättynyt, että bensan hinta ei ole laskenut enempää, myöntää OP Pohjolan päästrategi Lippo Suominen.
Öljynjalostuksen pullonkaulat
Suominen korostaa, ettei ole ��”bensakauppias” eikä tiedä totuutta polttoaineiden korkeiden hintojen taustalla. Hän kuitenkin arvelee, että korkeita hintoja saattavat ylläpitää öljynjalostuksen pullonkaulat, joita Iranin sota on aiheuttanut.
– Öljyn jalostuskapasiteetissa on haasteita. Sitä kautta öljyn jalostamisen eli bensaksi muuttamisen hinta on korkea, koska jalostuskapasiteettia tuhottiin sodassa merkittävästi.
Tämän epäilyksen vahvistaa St1 Nordicin öljytuotteiden kaupallinen johtaja Timo Jokinen. Hän sanoo, että öljytuotteiden hintaan vaikuttavat sekä kysyntä että tarjonta eli jalostaminen.
– Jalostuskapasiteetissa on globaalisti kaksi isoa tekijää, jotka pitävät sitä tiukanpuoleisena.
Ensinnäkin Persianlahden jalostuskapasiteetti ei ole palautunut entiselleen. Toiseksi asiaan vaikuttaa Venäjän öljytuotanto, joka oli pitkään Ukrainan sodankin aikana hyvin vakaata, sanoo Jokinen.
– Viime keväänä se muuttui. Ukraina selkeästi pystyi näillä drooni-iskuilla todella paljon enemmän tekemään tuhoa Venäjän öljynjalostukseen, sekä jalostamoihin että satamiin, jolloin Venäjän öljytuotteiden vienti on huomattavan pientä.
– Bensaa Venäjä on joutunut jopa tuomaan, mitä se ei ole varmaan suunnilleen ikinä tehnyt.
Jokisen mukaan kysyntäpuolella vaikuttaa puolestaan kausiluonteisuus. Kesällä kysyntä on suurta, minkä vuoksi polttoaineiden hinnoissa on nousupainetta.
Teboil katosi Suomesta – ja kilpailu väheni
Bensan hintaan liittyy Suomessa myös toinen kiinnostava ilmiö: Teboil-asemien sulkeminen.
Teboilien sulkeminen marraskuussa 2025 heikensi kilpailua ja nosti polttoaineiden hintoja, osoittaa toukokuussa julkaistu Kilpailu- ja kuluttajaviraston selvitys.
Teboilin markkinaosuus oli noin 10–15 prosenttia, mutta se oli paikallisesti merkittävä kilpailija: yli puolet kilpailevien ketjujen asemista kohtasi Teboilin kolmen kilometrin etäisyydellä, kertoo selvitys.
Aiemmin Teboilin kanssa kilpailleilla asemilla 95-bensiinin ja dieselin hinnat nousivat 1,4 prosenttia enemmän kuin asemilla, jotka eivät kilpailleet Teboilin kanssa. Rahassa ero on bensiinin osalta 2,5 senttiä ja dieselin osalta 2,4 senttiä.
Suominen uskoo, että tämä voi olla yksi tekijä, joka ylläpitää nyt korkeampia hintoja. Hän kuitenkin huomauttaa, että alalla on yhä isoja toimijoita kilpailemassa.
– Selvää on, että jos kilpailu vähenee, niin hinnoitteluvoima paranee.
St1-Nordicin Jokinen ei halua ottaa tehtäviensä vuoksi kantaa Teboilin lähdön hintavaikutukseen.
Voiko kuluttaja odottaa hinnanlaskuja?
Jokisella on kuitenkin tarjota kuluttajille mieluisia ennusteita. Hänen mukaansa markkinanäkymä on se, että polttoaineiden hinnat laskevat, kun kesän kysyntäpiikki rauhoittuu ja jalostuskapasiteettia saadaan taas lisää. Tämä voi tapahtua jo lähikuukausina.
– Perusskenaario on se, että mennään alaspäin tulevina kuukausina. Markkinan rakenne on ilman muuta sen suuntainen, sanoo Jokinen.
Hän kuitenkin korostaa, että markkinat ovat olleet viime aikoina hyvin volatiileja, ja siksi ”pitkälle on vaikeaa olla viisas”.
Keskiviikkona raakaöljyn hinta oli muutaman prosentin nousussa, kun tilanne Lähi-idässä kiristyi jälleen hieman.
Suominen puolestaan ei näe hinnoissa tällä hetkellä nousupaineita ja toivoo, että hinnat lähtevät pian laskuun.
– Toivotaan, että tulee alaspäin ihan näin lomalaisena.
