Tässäkö syy heikkoihin Pisa-tuloksiin? Tuore selvitys oppikirjoista julki – Katso oman kuntasi tilanne

Kun tarkastellaan sitä, kuinka paljon rahaa kunnat käyttävät oppikirjoihin ja muihin materiaaleihin oppilasta kohden, erot ovat merkittäviä.

Suomen Kustannusyhdistyksen kartoituksen mukaan eniten rahaa oppimateriaaleihin vuonna 2025 käytettiin Kemijärvellä, missä summa oli 356 euroa oppilasta kohden.

Vähiten rahaa oppilasta kohden käytettiin Pälkäneellä, missä vastaava summa oli 90 euroa.

Luvut on katsottu kuntien tilinpäätöksestä, mihin Kuntaliiton ohjeen mukaan tulee sijoittaa oppimateriaalikustannukset.

Otavan Oppimisen sisältöjohtaja Anna-Reetta Sipilä korostaa, ettei kartoituksen tarkoitus ole laittaa kuntia paremmuusjärjestykseen. Kyseessä on keino osoittaa, että oppimateriaalien saatavuus vaihtelee, ja oppilaat ovat siten eriarvoisessa asemassa.

– Laadukkaiden oppimateriaalien saatavuus ei saisi riippua oppilaan postinumerosta.

Erotus eniten ja vähiten rahaa oppilasta kohden käyttävien kuntien välillä oli 266 euroa. Luvussa on huomioitu kaikki kulut, myös siis esimerkiksi opettajien materiaalit.

– Suomessa ei ole yhdenvertaista pääsyä oppimateriaaliin, Sipilä tulkitsee.

Hän muistuttaa, että vaihtelevuutta on myös kuntien sisällä koulukohtaisesti ja jopa oppiainekohtaisesti. Esimerkiksi elämänkatsomustietoon harvemmin hankitaan uutta materiaalia käyttöön.

Kirjoja tarvitaan

Oppimateriaaleilla tarkoitetaan niin oppilaiden fyysisiä oppikirjoja kuin myös opettajan oppaita ja digimateriaaleja.

Sipilä kertoo, että vaikka yhteiskunta digitalisoituu jatkuvasti, perusopetuksen oppimateriaalit pohjautuvat edelleen fyysisiin oppikirjoihin. Lukio-opetus Suomessa on täysin digitaalinen.

– Jos me oikeasti halutaan lukutaitoa kehittää ja saada reaaliaineen lukukirjoja esimerkiksi laajemmin lapsille ja nuorille, niin kyllä se vaatii [rahallista] panostusta.

Hän lisää, että summa on pieni, kun mietitään koulutuksen kokonaiskustannuksia.

– Hyvin pienellä panostuksella saataisiin iso vaikutus tämmöisenä aikana, jolloin puhutaan lukutaidosta.

Syy heikkoihin Pisa-tuloksiin?

Vuoden 2025 Pisa-tutkimuksen mukaan suomalaisnuorten osaaminen on yhä heikentynyt edellisistä tutkimuksista. Erityisesti lukutaidossa ja matematiikassa heikosti menestyvien oppilaiden osuus on jatkanut kasvuaan.

Sipilä uskoo, että suurin syy Pisa-tulosten heikentymiseen on lukemisen vähentyminen.

– Se on ihan selvä, että ei me pystytä lukutaitoa opettamaan, jos me ei voida tarjota niitä materiaaleja.

Monelle lapselle koulukirjat saattavat olla niitä ainoita fyysisiä kirjoja, joita hän omistaa. Sipilän näkemys on se, että koulun tulisi olla edelleen se paikka, joka tarjoaa kirjallisuutta lapselle.

Suomen hallitusohjelmaan on kirjattu osaamistakuu. Osana sitä meneillään on opetussuunnitelmauudistus, jonka pohjalta kustantajat suunnittelevat uudet opetusmateriaalit.

– Yksin se ei riitä, vaan yhteiskunnan tehtävä on varmistaa pääsy materiaaleihin.