Ruokasoodalla voi olla hämmästyttäviä vaikutuksia urheilusuoritukseen. Vai miltä kuulostaa, jos ratakierrosajastasi lähtisi kaksi sekunnin kymmenystä pois sen ansiosta?
400 metrin juoksija Konsta Alatupa, 27, on perehtynyt ruokasoodaan ja sen hyödyntämiseen äärimmäisen tarkasti.
– Sillä voidaan ratkaista mitaleita, Alatupa tuumaa.
Aihe nousi pinnalle taannoin, kun SUL:n huippu-urheilujohtaja Tuomo Salonen vinkkasi Antti Sainiolle Maurten-nimisen valmisteen. 400 metrin aituri otti lisäravinteen käyttöön ja on todennut sen toimivaksi.
Maurten on ruotsalainen brändi, joka on patentoinut kehittelemänsä natriumbikarbonaattivalmisteen. Kansankielisesti ruokasoodana tunnettu molekyyli on vasta-aine maitohapoille, jota lihakset tuottavat rankan urheilusuorituksen aikana.
Maurtenin valmisteen tuotelupaus on, ettei se pane vatsaa sekaisin, toisin kuin ruokasooda. Huippu-urheilujohtaja Salonen tosin sanoo, että myös Maurtenin käytöllä on havaittu sivuvaikutuksia.
– Siihen on muitakin valmisteita markkinoilla, mutta Maurten on yleisin, jota tuolla näkee. Juoksijat ovat sanoneet, että se voi tehdä olon muuten hieman löysäksi, vaikka se ei suoraan vaikuttaisi vatsaan, Salonen kertoo.
Maailmalla Maurten on noussut jo hittituotteeksi. Ruotsin maajoukkuehiihtäjät myönsivät käyttävänsä sitä jo vuonna 2024.
– Useimmiten sitä näkee käytettävän 400–1500 metrin matkoilla yleisurheilussa. Kuitenkin esimerkiksi parhaillaan käynnissä olevassa Tour de Francessakin sitä käytetään, Salonen jatkaa.
Valmisteen ydinalueeksi Salonen arvelee yhdestä seitsemään minuuttiin kestävää suoritusta.
– Ja ihan optimaalisin hyöty tulee 2–4 minuutin suorituksen aikana, Alatupa lisää.
Kiisselin kanssa
Alatupaa valmentava liikuntafysiologian emeritusprofessori Antti Mero on tehnyt tutkimusta ruokasoodasta. Lisäksi Alatupa itse on liikuntabiologian kandidaatti.
Kiinnostuneisuus on johtanut siihen, että Alatupa on valmistanut kotonaan erilaisia natriumbikarbonaattituotteita.
– Se on ihan tavallista ruokasoodaa. Sen kummempaa taikavoimaa siinä ei ole, hän naurahtaa.
– Ruokasoodaa voi sekoittaa oikeastaan mihin vain ja kapseloida. Olen kokenut sen toimivimmaksi kapseleina ja kiisselimäiseen hyytelöön sekoitettuna. Kun nauttii ruokasoodan kanssa hiilihydraattia, imeytyminen helpottuu eikä tule niin voimakkaita vatsaoireita.
Alatuvan mukaan suomalaisten yleisurheilijoiden keskuudessa osa käyttää ruokasoodaa, mutta eivät kaikki.
– Tuotteen hyötyyn pitää myös uskoa. Joskus pelkkä usko on suurin hyöty. Ruokasooda on kuitenkin yksi harvoista lisäravinteista, joista on tieteellisesti todettua hyötyä.
”Luksusbrändi”
Pari vuotta sitten Expressenin jutussa puitiin, liikutaanko Maurtenin kanssa jopa ”harmaalla alueella”.
Salosen mukaan ei ole kovin todennäköistä, että tällaiset tuotteet päätyisivät kiellettyjen aineiden listalle, vaikka ne voivat parantaa suorituskykyä. Lisäksi valmistaja on kertonut varmistavansa jokaisen erän puhtauden.
Jos urheilija siis kärähtäisi kielletyistä aineista, olisi hänen vaikea perustella saaneensa mömmöjä kehoonsa Maurtenin lisäravinteen kautta.
Alatuvan mukaan juuri kyseisen brändin suosio perustuu tuotteiden helppouteen.
– Kaikki on valmiina annospussissa, ja se on helppo nauttia. Se on myös vähän ”luksustuotteen” maineessa, joten siitä tulee fiilis, että homma pelittää.
Iltalehden asiantuntija Arto Bryggare nostaa hattua Salosen Sainiolle antamasta vinkistä.
– Näin sen pitääkin mennä, että yleisurheilijoille kerrotaan erilaisista mahdollisuuksista, joita käytetään jo maailmalla.
Kuten Salonen niin myös Bryggare muistuttaa, että natriumbikarbonaatti on ollut käytössä jo ainakin 1990-luvulta l�ähtien. Toki sen käyttö on ollut moninaista.
– Aikoinaan kokeiltiin suolen kautta erilaisia ”emäskuvioita”. Ne toimivat, mutta ne olivat rankkoja. Suoraan suoleen laittamalla saatiin ikään kuin ohitettua maksa, jolloin aine ei pistäisi vatsaa sekaisin.
