Eduskuntapuolueiden puheenjohtajat keskustelivat keskiviikkona hallituksen kriisiytyneestä tilanteesta järjestöavustusten suhteen Porin Suomi-areenassa puheenjohtajatentissä. Tentin järjesti MTV.
RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz sanoi, että RKP:lla on luottamusta hallitukseen, mutta ”RKP on huolissaan hallituksen toimintakyvystä”.
Adlercreutz kuvaili Rydmanin toimintaa näin: ”Sosiaali- ja terveysministeri kieltäytyi noudattamasta hallituksessa sovittua, nelikossa sovittua toimintalinjaa vielä voimakkaasti pääministeriä uhmaten.”
– Jos tällainen toimintatapa yleistyy, niin silloinhan katoaa pohja koko hallitusohjelmasta, Adlercreutz sanoi.
RKP:n eduskuntaryhmä äänesti tyhjää Rydmanin luottamusäänestyksessä.
Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Joakim Vigelius sanoi tähän liittyen, että ”RKP:ltä on nähty tällaisia ulostuloja aiemminkin.”
Vigeliuksen mukaan ministeri Rydman tekee, mitä ministerin täytyy.
Vigelius nosti esiin, ettei hän ole vieläkään kuullut hallitus- tai oppositiopuolueilta, mikä Rydmanin kriteereissä ei heille käy.
– Keskustelu menee jatkuvasti tähän prosessiin, ei siihen, miten näitä säästöjä pitäisi kohdentaa sitten reilummin, Vigelius sanoi.
Multala: Rikkonut yhteistä sopua
Kokoomuksen varapuheenjohtaja, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoi olevan selvää, että hallitus valmistelee yhdessä ja päättää yhdessä historiallisen suurista säästöistä avustuksiin.
– Tätä yhteistä sopua ministeri Rydman on rikkonut tässä.
– On mielestäni täysin selvää, että ministeri Rydmanin tulee lopettaa venkoilu ja toimia niin kuin on yhdessä sovittu. Tulemme viemään nämä kriteerit uudelleen päätettäväksi valtioneuvostossa.
Kristillisdemokraattien varapuheenjohtaja, ministeri Mika Poutala sanoi kriteerikiistaan liittyen näin:
– Me kyllä tykkäämme näistä Rydmanin ideoista, jos puhutaan, että vähemmän lobbaamista ja enemmän kohtaamistyötä. Se on aika hyvä. Päällekkäisyyksiä pois, yhteenliittymiä toivotaan, hän sanoi.
Poutala sanoi ajattelevansa, että tässä on kyseessä ”toimintatavallinen näkemysero”.
– Uskon, että tää on viikon päästä unohdettu.
Koskela: ”Pitää hallitusta pilkkanaan”
SDP:n Antti Lindtman kuvaili hallituksen tilannetta näin: ”Onhan tämä kauheaa katseltavaa.”
Hän piti täysin selvänä, että jos hallitus tekee näin isot leikkaukset, ne iskevät kohtaavaan työhön. Hänestä on täysin vastuutonta, ettei vieläkään tiedetä, millä kriteereillä avustukset jaetaan.
– Rydmanhan pitää tätä hallitusta pilkkanaan, sanoi vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.
Koskela nosti esiin myös sen, että Rydman ilmoitti keskiviikkona vetävänsä pois puolet rahoista sosiaalityön tutkimushankkeelta, ja että hän on itse lukenut tutkimussuunnitelmia.
– Tällainen kuuluu autoritäärisiin valtioihin, kuten esimerkiksi Orbanin Unkariin, Koskela sanoi. Hänestä tässä ”sörkitään tieteen vapautta”.
Virta: ”Pelkuruutta ja raukkamaisuutta”
Vihreiden puheenjohtajan Sofia Virran mielestä ”ministeri lähti mielivaltaisesti ideologiseen hyökkäykseen kansalaisjärjestökenttää vastaan varmistaen, että itse asiassa ne järjestöt, jotka pyrkivät pitämään lasten, vammaisten, vanhusten, vähemmistöjen ääntä, että niiltä viedään rahoitus, jotta ne tahot, joilta on leikattu, ei voi puolustaa edes itseään.”
– Se on pelkuruutta ja se on raukkamaisuutta, Virta sanoi.
Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen pitävänsä merkittävänä ongelmana, että ”hallitus ajaa nyt järjestökentän liian tiukkaan tilanteeseen.”
– Vaikka keskustan mielestä myös järjestöistä pitää pystyä säästämään, niin nyt vedetään liian tiukalle järjestökenttä ja siellä on suuri huoli, Kaikkonen sanoi.
Kaikkosen mukaan ”homma ei näytä olevan kenenkään käsissä”.
Vigelius: Pyritään saamaan voimaan
Liike nytin puheenjohtaja Harry ”Hjallis” Harkimo sanoi ajattelevansa, että kyseessä on Rydmanin profiilin nosto. Hän huomautti, että nyt puhutaan pienistä summista verrattuna tuleviin sopeutustarpeisiin.
Vigeliuksen mukaan Rydmanin kriteerit pyritään saada voimaan.
– Koska meillä on tähän STEA-avustusjärjestelmään pesiytynyt valtavasti sellaisia järjestöjä, joilla on hyvin vähän mitään tekemistä terveyden edistämisen kannalta, Vigelius sanoi ja mainitsi esimerkiksi ”erilaiset maahanmuutto- ja monikulttuurijärjestöt”.
Multalan mukaan hallitus löytää keinot varmistaa, että hallitus voi valmistella keinot yhdessä.
– Haluamme varmistaa sen, ettei ulos suljeta näillä kriteereillä järjestöjä, kuten vaikkapa tässä mainittuja vammaisjärjestöjä, vanhusjärjestöjä, veteraanijärjestöjä.
Multalan mukaan tilanne on hallussa, vaikka ”nyt välttämättä tämän keskustelun perusteella siltä ei vaikuta”.
Vihreät ja vasemmistoliitto painottaisivat veronkorotuksia
Puolueita pyydettiin tentissä nostamaan kätensä, pitäisikö ensi kaudella tehdä enemmän menoleikkauksia vai veronkorotuksia. Vihreät ja vasemmistoliitto katsoivat, että veronkorotuksia pitää olla enemmän kuin menoleikkauksia.
Muut olivat toista mieltä, paitsi SDP:n Lindtman ei viitannut kumpaankaan kysymykseen.
– En kannata sitä, että lyödään kiinni hallituskauden ajaksi joku tietty prosentti, Lindtman sanoi.
Virran mukaan on mahdollista kiristää esimerkiksi haittojen verotusta.
Koskela korosti, että hän on ainoa puoluejohtaja, joka ei ole sitoutunut 8–11 miljardin euron nettosopeutuksiin.
– Meillä on omat toimet, Koskela sanoi ja tarkensi, että kyseessä on pääasiassa verotoimet.
Harkimo korosti, miten paljon Suomi maksaa jo korkomenoja.
– Meidän pitää muuttaa meidän yhteiskuntaamme totaalisesti, Harkimo sanoi.
Indeksijarrut esillä
Kaikkosen mukaan keskusta lähtisi siitä, että leikkauksia olisi kaksi kolmasosaa ja yksi kolmasosa veronkorotuksia.
Multalan mukaan indeksijarru on yksi säästökeino. Tästä saatava säästö olisi Multalan mukaan noin kahden miljardin euron luokkaa.
Lindtmanin mukaan SDP:kin arvioi indeksisäästöjä. Lindtmanin mukaan pitää suojata kaikista heikoimmassa asemassa olevat ja lapsiperheet.
– Sosiaaliturvan puolella pitää pystyä välttämään viimeiseen asti, Lindtman sanoo. Lindtmanin mukaan tuottavuutta parantamalla on mahdollista hillitä indeksejä.
Vigelius sanoi, että ensi kaudella on luvassa varmasti indeksijarruja ja indeksileikkauksiakin.
– Säästöjä pitää löytää toissijaisista menoista, Vigelius sanoo mainiten kehitysavun, Ylen, kotouttamisen ja STEA-avustukset.
Adlercreutz sanoi, että indeksien jäädyttäminen on seuraavan hallituksen työkalupakissa.
Adlercreutz kyseenalaisti Vigeliuksen näkemyksen siitä, että STEA-avustukset tai kotouttamisen tuet poistamalla saataisiin säästöjä. Myös Virran mielestä köyhiltä säästämisellä on hintalappu.
