Tuomiojan Stubb-kommentille kovaa kritiikkiä: ”En edes uskalla ajatella”

Entisen kansanedustajan, myös ulkoministerinä toimineen Erkki Tuomiojan Facebook-julkaisu tasavallan presidentti Alexander Stubbin hautajaismatkasta herättää kritiikkiä.

Julkaisussa Tuomioja rinnasti kuolleen amerikkalaissenaattori Lindsey Grahamin Neuvostoliiton hirmuhallitsijaan Josif Staliniin pohtiessaan Stubbin lähtemistä senaattorin hautajaisiin.

– Presidentti Stubb matkustaa Lindsey Grahamin hautajaisiin. Tässä ei ole ihmettelemistä, osallistuihan Urho Kekkonenkin Stalinin hautajaisiin ja lausui kauniita muistosanoja vainajasta. Graham ei ole Stalin, eikä Stubb ole Kekkonen. Yhteinen nimittäjä voi kuitenkin löytyä arvopohjaisesta realismista, hän kirjoitti.

Kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma pitää Tuomiojan Stalinin nimen nostamista esiin outona, ellei jopa mauttomana vetona.

– En edes uskalla ajatella, millaiset välit Suomella olisi USA:n kanssa, jos Tuomioja johtaisi juuri nyt Suomen ulkopolitiikkaa. Kaikki kunnia @alexstubb hyvästä työstä kv-suhteissa, hän kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.

Kauman mukaan arvopohjainen realismi on ”ihan järkevä tapa hahmottaa maailmaa”. Hänen mukaansa varsinkin pienen maan tulee pystyä luovimaan eri tilanteissa, kuitenkaan arvojaan myymättä.

Myös kansanedustaja Vilhelm Junnila ottaa kantaa Tuomiojan päivitykseen.

– Erkki Tuomioja pahastui, kun tasavallan presidentti osallistui ystävänsä, senaattori Lindsay Grahamin hautajaisiin. Joka kerta kun tämä huonokäytöksinen demariherra avaa suunsa, jään miettimään kenen etua hän oikeasti ajaa, hän kirjoittaa X:ssä.

Tuomioja kommentoi julkaisuaan Iltalehdelle tiistaina. Hänen mukaansa julkaisu puhuu puolestaan. Lisäksi hänen mukaansa arvopohjainen realismi mahdollistaa tilanteesta riippuen ”minkälaisen politiikan tahansa”.

Vanhanen: Kyse on ulkopolitiikasta

Sanaisan arkkunsa Tuomiojan päivityksestä avasi myös ulkopolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen, joka on työskennellyt muun muassa tutkijana Ulkopoliittisessa instituutissa. Hän analysoi päivitystä Iltalehdelle sähköpostitse.

Vanhasen mukaan Tuomiojan analyysi on vajaa: Tuomioja tarkastelee Vanhasen mukaan vain symboleja, sivuuttaen diplomatian roolin. Vanhasen mukaan ulkopolitiikassa hautajaiset eivät ole palkintoseremonioita vaan diplomatiaa.

– Valtionjohtajat eivät matkusta niihin hyväksyäkseen vainajan jokaisen poliittisen kannan, vaan osoittaakseen kunnioitusta valtioiden välisille suhteille, yhteistyölle ja historialle, hän kirjoittaa.

– Suomella on erittäin vahva kansallinen syy säilyttää mahdollisimman läheinen yhteys Yhdysvaltain päätöksentekoon aikana, jolloin sodan tulevaisuutta ja Euroopan turvallisuus muuttuu kovaa vauhtia.

Hän huomauttaa, että Stubb ja Graham olivat myös ystäviä.

Vanhasen mukaan Suomen presidentin oli perusteltua olla paikalla etenkin tässä ajankohdassa. Näin on muun muassa siksi, että paikalla oli Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin lisäksi käytännössä koko Ukrainan rauhanneuvottelujen ydinpiiri.

Vanhanen huomauttaa, että ukrainalaismedia Kyiv Independentin mukaan kuluvalle viikolle oli alun perin suunniteltu myös pidettävän Ukrainan ja Venäjän tilanteeseen liittyviä neuvotteluita. Nämä neuvottelut suunniteltiin pidettäväksi Suomessa, mutta ne peruuntuivat Yhdysvaltain ja Iranin välisen sodan viimeisimmän eskalaation vuoksi.

– Tilanteessa, jossa Trump, Zelenskyi ja Yhdysvaltain keskeiset vaikuttajat kokoontuvat samaan paikkaan, Suomen presidentin tehtävä on olla siellä missä keskustelut käydään. Pienelle valtiolle vaikutusvalta syntyy usein juuri läsnäolosta, Vanhanen kirjoittaa.

Tässä valossa se, että presidentti olisi jättänyt matkan tekemättä, olisi ollut Vanhasen mukaan pikemminkin ulkopoliittinen virhe kuin hyve.

– Kysymys ei ollut siitä, mitä hautajaiset symboloivat, vaan siitä, mitä niiden yhteydessä oli mahdollista tehdä Suomen turvallisuuden hyväksi, hän päättää.