Suomen tiettävästi ensimmäinen freskotekniikalla tehty kattomaalaus on vaatinut poikkeuksellisia ratkaisuja.
Juttu tiivistettynä
Turun tuomiokirkon keväällä alkanut peruskorjaus on poikkeuksellinen työmaa, joka vaatii myös poikkeuksellisia ratkaisuja.
Alttarin yläpuolella lähes 20 metrin korkeudessa sijaitsevan kattofreskon puhdistajat työskentelevät ilman kypärää, ettei arvokas teos vahingoitu kypärällä kolhimisesta.
Muualla työmaalla liikkuessa työntekijöiden ja vierailijoiden on puettava päälle asianmukaiset turvallisuusvälineet, joihin myös kypärä kuuluu.
Pääurakoitsijan vastaava työnjohtaja Jussi Hernberg NCC:ltä toteaa, että kyseessä on ensimmäinen kerta, kun vastaavaan ratkaisuun on hänen urallaan päädytty. Turvallisuus on Hernbergin mukaan kuitenkin huomioitu.
– Siitä on tehty turvallisuussuunnitelma urakoitsijoiden kanssa. Kun tehdään varsinaista työtä freskojen läheisyydessä, se tehdään ilman kypärää, mutta heti kun työnteko loppuu, kypärä laitetaan takaisin päähän, jotta liikkuminen on turvallista, Hernberg kertoo.
Ainutlaatuinen taideteos vaatii huolellista konservointia
Korkeuksissa oleva kattofresko on taidemaalari Robert Wilhelm Ekmanin taidonnäyte 1850-luvulta. Maalaus on tiettävästi Suomen ensimmäinen freskotekniikalla toteutettu teos.
Teos on konservaattori Elina Järvelän mukaan toiminut myöhemmin innoittajana myös muille suomalaisille freskomaalauksille.
Videolla Järvelä esittelee tuomiokirkon katossa komeilevaa freskomaalausta.
Konservoinnissa edetään vaiheittain. Pinnat on kuivapuhdistettu luonnonlateksisienillä, mutta pinttyneempi lika vaatii täydentävää märkäpuhdistusta erityisesti vaaleilla alueilla.
– Olemme niin korkealla, että olisi hyvä saada vaaleat valoalueet nousemaan esiin, jotta ne erottuisivat paremmin lattialta katsottuna, Järvelä kertoo.
Tuomiokirkon pääkuorin freskoa on käsitelty aiemmin 1920- ja 1970-luvuilla tehdyissä konservointitöissä.
Järvelän mukaan teoksen enkelihahmot ovat säilyneet poikkeuksellisen hyvin alkuperäisinä, mutta siniset tausta-alueet ovat kärsineet aiempien korjausten jäljistä. Vanhat paikkamaalaukset ovat ajan myötä alkaneet muuttua ja erottua epämääräisinä läiskinä.
Kerrostaloa korkeammat rakennustelineet
Kirkon korkeus näkyy myös telineiden mittakaavassa. Turun tuomiokirkon seurakuntakuorin osassa telineet kohosivat parhaimmillaan noin 24 metrin korkeuteen – korkeammalle kuin moni kerrostalo.
– Telineiden osat joudutaan käytännössä kantamaan kirkkoon käsin. Asennuksissa täytyy olla tarkkana, kun mennään muutamien senttien päähän herkistä pinnoista, vastaava työnjohtaja Jussi Hernberg kertoo.
Turvallisuuden varmistamiseksi kaksi asentajaa kokoaa telineitä molemmista päistä samanaikaisesti.
– Se kuulostaa hullulta, mutta sillä varmistetaan, ettei tule vahingossa kolhaisuja, kun ollaan lähellä pintoja, Hernberg selittää.
Arkistoista on selvinnyt, että 1920-luvulla samaa työtä tehtiin puutelineillä.
Nykyisestä kypäräpoikkeuksesta huolimatta työturvallisuus on vuosikymmenten aikana kehittynyt huomattavasti. Elina Järvelän mukaan arkistokuvissa freskojen äärellä työskennelleillä ei näy kypärää lainkaan.
– Ei siihen aikaan kypärää pidetty, ja se on ollut aika hurjan näköistä, Järvelä naurahtaa.