Tutkija pelkää synkkää käännettä – Tämä ryhmä on kärsinyt Orpon hallituksen leikkauksista

Tutkijan mukaan vammaisten asemaan kohdistuu tällä hetkellä useita samanaikaisia heikennyksiä.

– Olen hyvin huolissani, tutkija Sonja Miettinen sanoo.

Miettinen kokee, että vammaisten ihmisten mahdollisuuksissa olla mukana yhteiskunnassa ja elää itsenäistä elämää otetaan tällä hetkellä takapakkia.

– Pelkään, että tässä otetaan askeleita kohti vanhaa mallia, jossa vammaiset ihmiset vain säilötään jonnekin, eristetään yhteiskunnasta ja turvataan ainoastaan perustarpeet, Miettinen sanoo.

Miettinen on työskennellyt pitkään vammaistutkimuksen parissa. Tällä hetkellä hän on tutkijana Kehitysvammaliitolla ja toimii Suomen vammaistutkimuksen seuran puheenjohtajana.

Miettinen listaa kolme asiaa, jotka ovat heikentäneet vammaisten ihmisten asemaa kuluneen hallituskauden aikana.

1. Sosiaaliturvan heikennykset

Petteri Orpon (kok) hallitus on tehnyt runsaasti leikkauksia sosiaaliturvaan.

Miettinen huomauttaa, että vammaisten työllisyystilanne on valtaväestöä huomattavasti heikompi ja monet ovat ainoastaan osatyökykyisiä. Miettinen sanoo, että osa-aikaista työtä tekevien toimeentulo on heikentynyt, kun työttömyysturvasta ja asumistuesta poistettiin suojaosa.

Sosiaaliturvan heikennykset iskevät myös esimerkiksi perheisiin, joissa on vammainen lapsi.

– Tarvittu hoiva saattaa olla niin vaativaa ja perheen saama tuki riittämätöntä, että toinen vanhemmista ei pysty käymään töissä ainakaan kokopäiväisesti. Leikkaukset osuvat siis vammaisten lasten vanhempien toimeentuloon.

2. Hyvinvointialueiden rahoituksen leikkaaminen

Toinen huoli liittyy hyvinvointialueen tiukkaan taloustilanteeseen ja alueiden rahoitukseen kohdistuviin leikkauksiin. Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen hyvinvointialueiden rahoitusmallin muutoksista. Suunnitelman mukaan alueiden rahoitus vähenisi yhteensä 390 miljoonaa euroa vuoteen 2029 mennessä.

Hyvinvointialueet vastaavat vammaispalveluiden järjestämisestä ja rahoittamisesta. Käytännön tasolla tämä tarkoittaa esimerkiksi henkilökohtaista apua ja erilaisia asumisratkaisuja.

Miettinen sanoo, että rahoituksen pienenemisen myötä ei ole mahdollista panostaa riittävästi esimerkiksi vammaisten itsenäisempää elämää tukeviin asumisratkaisuihin. Lisäksi tiukka rahatilanne vaikeuttaa sellaisen tuen tarjoamista, joka olisi välttämätöntä arjessa selviytymisen ja yhteiskuntaan osallistumisen kannalta.

3. Stea-leikkaukset

Miettinen nostaa esille myös Stea-leikkaukset.

Orpon hallitus on päättänyt leikata merkittävästi sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan annettavia Stea-avustuksia ensi vuodelle. Monet järjestöt ovat älähtäneet tästä, ja esimerkiksi Kehitysvammaliitto on kertonut, että sen toiminta on vaarassa loppua kokonaan.

– Jos vammaisjärjestöjen rahoitusta leikataan, vammaisten ääni hiljenee, Miettinen luonnehtii.

– Vammaisen ihmisen on vaikea taistella yksin palvelujärjestelmän rakenteissa ja saada muutoksia aikaan. Siihen tarvitaan järjestöjä, jotka antavat esimerkiksi erilaisiin lakiuudistuksiin lausuntoja.

Järjestöillä on Miettisen mukaan useita tärkeitä rooleja. Ne tarjoavat palveluita ja toimivat edunvalvojina, mutta niillä on ollut perinteisesti myös rooli tiedon tuottajana. Leikkaukset osuvat näihin kaikkiin osa-alueisiin.

Järjestöt ovat Miettisen mukaan isoja ja vahvoja toimijoita, jotka pitävät vammaisnäkökulmaa esillä. Miettinen näkee, että jos vammaisten edustus viedään niiden kautta pois, on hankala edes käydä keskustelua siitä, minkälaisia vammaisia koskettavia muutoksia yhteiskunnassa tarvitaan.

YK:n sopimus velvoittaa

Suomi on ratifioinut YK:n vammaisten oikeuksien sopimuksen, jonka tarkoitus on taata vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet, edistää ja suojella näitä oikeuksia ja vapauksia ja edistää vammaisten henkilöiden ihmisarvon kunnioittamista.

Myös vammaisjärjestöjen edunvalvonnallinen rooli on tunnustettu sopimuksessa.

Miettisen mukaan leikkaukset ja vammaisten aseman heikennykset vaarantavat sopimuksen toteutumisen.

– Nyt onkin herännyt keskustelua siitä, onko Suomi nyt irtautumassa tästä sopimuksesta.

Miettisen mukaan jo pitkään on vallinnut tilanne, jossa Suomi on kehittänyt lainsäädäntöään vastaamaan YK:n vammaissopimuksen vaatimuksia, mutta samaan aikaan on vallinnut ankara talouskuri, joka on vaikuttanut palveluiden järjestämiseen.

Tämä tarkoittaa sitä, että pitkällä aikavälillä vammaisten oikeuksien turvaaminen uhkaa jäädä toissijaiseksi, kun tarve talouden tasapainottamiseen jyrää edelle.