Vihamielisten toimijoiden on helppoa koettaa kylvää eripuraa suomalaisnuorten mieleen verkkoyhteisöissä, joissa mielipidejohtajia ovat erilaiset sosiaalisen median vaikuttajat eli influensserit, varoittaa Maanpuolustuskorkeakoulun (MPKK) tutkija ja valtio-opin dosentti Niina Meriläinen. Hänen mukaansa erilaisen pelon ja ristiriitaisen tiedon kylväminen on tänä päivänä vaivatonta ja kustannustehokasta esimerkiksi Venäjän lukuun verkossa toimiville tahoille.
– Nuoret altistuvat influenssereille, me emme ole heille auktoriteetteja, vaan nämä. Ne yhteisöt, jotka elävät verkossa. Verkkoyhteisöt ovat keskeinen osa sodankäynnin maailmaa. Ennen ne olivat huoltoasemien kuppilat ympäri Suomea, Meriläinen sanoi äskettäin Maanpuolustuskorkeakoululla Helsingin Santahaminassa järjestettyjen Sotatieteiden päivien paneelikeskustelussa.
Hän totesi, että vihamieliseen hyökkäykseen nuorten mielipiteiden muokkaamiseksi riittää tänä päivänä lähinnä toimiva verkkoyhteys.
– Ei tarvita mitään maantieteellisiä rajoitteita. Kunhan vain netti toimii. Tämä on kustannustehokasta. Vihamielisen tahon ei tarvitse enää luoda mitään, vaan se voi hyödyntää esimerkiksi jo olemassa olevia vaikuttajia.
Meriläinen kertoi, etteivät hyökkäykset verkkoyhteisöihin olleet vielä 4–5 vuotta sitten sodankäynnin keskiössä, mutta tänä päivänä ne ovat oleellinen osa kognitiivista sodankäyntiä. Kognitiivisella sodankäynnillä tarkoitetaan vaikuttamismuotoa, jossa kohteena on ihmisen mieli.
– Kognitiivinen sodankäynti alkaa ja jatkuu ennen kineettistä (perinteistä fyysistä) sodankäyntiä. Kognitiivinen sodankäynti on aina vihamielistä sodankäyntiä, Meriläinen painotti.
Pelon kylvämistä
MPKK:n johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitoksella tutkijana toimiva Meriläinen on erikoistunut kognitiiviseen, informaatio- ja kybersodankäyntiin sekä informaatio-operaatioiden, propagandan, tiedustelun ja kokonaisturvallisuuden aiheisiin. Hän työskenteli aiemmin Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkissa kyberturvallisuuden sekä peliteknologioiden tutkimusyksikössä ja tätä ennen samojen teemojen parissa Tampereen yliopistossa.
Xamkin keväällä ilmestyneessä verkkojulkaisussa Meriläinen kertoi haluavansa tutkia esimerkiksi sitä, miten vihamieliset tahot voivat alueella pyrkiä heikentämään kriittistä infrastruktuuria ja luomaan yhteiskuntaan kaaosta. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi lamauttamalla satamatoimintaa, vaikuttamalla vaaleihin tai saamalla ihmiset kääntymään toisiaan vastaan.
– Olen tutkinut esimerkiksi kognitiivista informaatiosodankäyntiä ja tiedustelua kriittisen infrastruktuurin toimijoita vastaan. Onko parempaa esimerkkiä kuin Kotkan satama, hän sanoi.
Meriläinen on käynyt myös Ukrainassa kouluttamassa viranomaisia sekä erikoisjoukkojen sotilaita. Koulutusten aiheet liittyivät sotilaiden kognitiivisiin vahvuuksiin ja heikkouksiin sodankäynnin aikana, tiedustelutoimiin rintamalla, Venäjän harjoittamaan informaatiosodankäyntiin ja disinformaatioon verkossa sekä tekoälyn hyödyntämiseen osana sodankäyntiä.
Santahaminassa Meriläinen kertoi, miten kognitiivisessa sodankäynnissä käytetään psykosensorisia keinoja. Tässä on tavoitteena asettaa tai kylvää pelkoa ihmisen mieleen.
– Pelko alkaa mielessä aiheuttaa epäilyä toimintaa kohtaan. Sotilas voi koulutuksesta huolimatta alkaa epäilemään, onko tässä järkeä taistella, hän sanoi.
Meriläisen mukaan tietoja psykosensorisista keinoista pitäisi Suomen puolustusvoimissakin kouluttaa enemmän.
”Helppo iskeä”
Sotatieteiden päivien paneelikeskustelua vetänyt sotilasprofessori, everstiluutnantti Antti-Tuomas Pulkka kysyi Meriläiseltä, miten psykososiaalista vaikuttamista kohdennettaisiin suomalaisiin. Psykososiaalisella vaikuttamisella tarkoitetaan menetelmiä, joilla pyritään vaikuttamaan sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta.
Meriläinen on tehnyt vuosia tutkimusta nuorten yhteiskunnallisesta osallistumisesta ammattiin opiskelevien nuorten parissa. Hän kertoi, miten tutkimuksessa monet nuoret sanoivat suoraan, etteivät he kuulu Suomeen. Hän kertoi myös, että nuorissa on isoa jakautumista yhteiskunnallisten näkemysten äärilaidoille, jota voi karkeasti kuvata jaolla oikeistolaisiin miehiin ja vasemmistolaisiin naisiin.
– Eri laidoilla on kuitenkin myös näkökulmaeroja. Ja sitten keskellä on iso massa, joka ei tiedä, mihin kuuluu. Tähän kohteeseen Venäjän on helppo iskeä, Meriläinen sanoi.
– Helppoa ja kustannustehokasta on myös kylvää näille ääripäille lisää viestiä, hän jatkoi.
Meriläinen totesi myös, että Venäjälle on helppoa ja edullista aloittaa hämmentävää toimintaa yhtä aikaa sosiaalisessa mediassa ja itärajalla.
– Vihollisen ei tarvitse tarkistaa mitään. Voi vaan ”tuutata” jatkuvasti tavaraa someen.
Tästä tunnistaa
Pulkan kysymykseen siitä, mistä kognitiivisen sodankäynnin tunnistaa, Meriläinen vastasi puhumalla erilaisista ”hässäköistä”, joita esimerkiksi verkkoyhteisöissä tapahtuu. Hän kertoi, että yksittäiset hässäkät eivät ole suoraan vaikuttamista, mutta jos näitä on sarjassa, ne voivat jo olla sitä.
– Ja varsinkin jos siinä on mukana tämä pelko, niin se on aktiivista vaikuttamista.
Meriläinen kertoi myös, miten monet nuoret uskovat vakaasti siihen, ettei heihin pystytä suuntaamaan minkäänlaista kognitiivista vaikuttamista.
– Omassa tutkimuksessani suurin osa nuorista koki, että heihin ei voi kohdistaa informaatiovaikuttamista tai kognitiivista sodankäyntiä. He kokivat, että he tietävät ja tuntevat, kehen sitä kohdennetaan, hän sanoi.
Meriläinen antoi myös esimerkin someaikakauden nuorten itsevarmuudesta asiassa.
– Haastattelin 500 nuorta. Erään nuoren kommentti oli, että: ”Silloin kun sä synnyit, sulle digitaalisuus oli sauvasekoitin. Mulle se on ollut netti ja some.”
”Pitäisi tietää”
Meriläinen painotti keskustelussa myös kaikille sosiaalisessa mediassa liikkuville tietoisuutta erilaisista siellä toimivista tahoista, jotka saattavat olla vihamielisiä.
– Meidän kaikkien pitäisi tietää, ketkä meihin vaikuttavat.
Hän kertoi myös, miten jokaisen suomalaisen kannattaisi henkisesti varautua erilaisiin poikkeus- ja kriisitilanteisiin.
– Pitää tehdä niitä mentaaliharjoituksia. Mikä on ensimmäinen asia, mitä tehdä, kun tulee joku hässäkkä. Menenkö kesämökille vai jäänkö kotiin. Henkinen harjoittelu on tärkeää. Varsinkin jos olet tilanteessa, jossa olet yksin. Miten toimit pelkotilanteessa? Kuka tarjoaa turvaa sinulle, hän listasi.