Kotirauhan suoja ulottuu omakotitaloon ja sen pihapiiriin, vaikka asukas olisi esimerkiksi vankilassa eikä talossa olisi ketään paikalla, sanoo Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.
Asia on Nuotion mukaan oikeudellisesti melko selvä.
– Siitä ei tule vapaata riistaa sillä, että henkilö on vaikka vankilassa.
Iltalehti kysyi kahdelta asiantuntijalta, kuuluuko kiinteistö kotirauhan suojan piiriin, jos sen ainoan asukkaan tiedetään olevan tuomittu vuosiksi vankeuteen.
Asia tuli arvioitavaksi tiistaina, kun Iltalehti uutisoi, että MTV:n Rikospaikka-ohjelman toimittajia Pekka Lehtistä ja Tiia Palménia sekä ohjelman kuvaajaa epäillään kotirauhan rikkomisesta.
Rikosepäily liittyy omakotitalon pihalla ja maakellarissa tehtyihin kuvauksiin. Talo oli asumaton, koska sen ainoa asukas, kiduttajakapteeniksi julkisuudessa kutsuttu Ari Joki, tuomittiin Vaasan hovioikeudessa yhdeksäksi vuodeksi vankeuteen rankoista seksuaalirikoksista.
Käyttötarkoitus ratkaisee
Lapin yliopiston rikosoikeuden professori Minna Kimpimäki on Nuotion kanssa samoilla linjoilla: se, että asukas on pitkään poissa, ei poista kotirauhan suojaa.
– Ratkaisevaa on käyttötarkoitus, ei se, asuuko siellä joku juuri sillä hetkellä.
Asuinrakennusten lisäksi kotirauhan suojaan kuuluvat esimerkiksi omakotitalon pihapiiri ja sen välittömässä läheisyydessä olevat rakennukset.
Rikospaikan jaksoa kuvattiin omakotitalon pihalla ja maakellarissa. Ohjelmassa nähtiin kuvia kellarin kiviseiniin kiinnitetyistä metallirenkaista, joihin Joen kerrottiin kahlinneen uhrejaan.
Kimpimäki huomauttaa, että piha-alueet ja -rakennukset ovat kuitenkin hieman erilaisessa asemassa kotirauhan rikkomisen tunnusmerkist�ön kannalta kuin asuinrakennukset.
– Rikkominen edellyttää oikeudetonta tunkeutumista, salaa menemistä tai harhauttamista. Rakennukseen meneminen, vaikka ovi olisi lukitsematta, katsotaan helpommin tunkeutumiseksi kuin avoimelle piha-alueelle meneminen.
Tirkistelyä?
Ohjelmassa kuvauksia pihapiirissä ja maakellarissa perusteltiin sillä, että kyseessä on rikospaikka, ja toimittajat pitivät tärkeänä näyttää yleisölle olosuhteet, joissa rikokset tapahtuivat.
Iltalehden tiistai-iltana julkaiseman uutisen jälkeen MTV julkaisi päätoimittajansa kommentit aiheesta. Tomi Einosen mukaan ohjelmassa käytettiin poikkeuksellisia tiedonhankintamenetelmiä, koska kyse oli erittäin vakavasta ja ainutlaatuisesta rikostapauksesta.
Kimpimäen mukaan yleisön oikeudella tietää ei ole suurta merkitystä arvioitaessa, onko kotirauhan rikkomisen tunnusmerkistö täyttynyt.
Nuotio huomauttaa, että tiedotusvälineet käyttävät poikkeuksellisia toimintatapoja paljastaessaan yhteiskunnallisia epäkohtia ja kupruja. Tässä tapauksessa hän ei näe sellaisia, vaan kyse on uteliaisuudesta tai jopa tirkistelystä.
– Itse asiaan tämä ei vaikuta mitenkään. Se henkilö on tuomittu ja vankilassa. Juttu on taputeltu rangaistusvastuun osalta, Nuotio sanoo.
Nuotio pohtii myös sitä, onko ohjelmassa pyritty näyttämään sellaisia asioita, joita tuomioistuin on päättänyt salata.
– Tuomioistuimella on ollut omat syynsä salaamiseen. Ne liittyvät todennäköisesti uhrien asemaan ja heitä suojaaviin tietoihin.