Keski-Uudenmaan hyvinvointialue eli Keusote siirtää omaishoidon tuen palkkion maksupäivää kahdella viikolla kuun viimeisestä päivästä seuraavan kuukauden 15. päivään.
Maksupäivän muutos tarkoittaa sitä, että heinäkuun viimeisenä päivänä palkkiota ei makseta, vaan heinäkuun palkkio maksetaan 15. elokuuta. Aikaa maksujen välillä on siis yli kuusi viikkoa.
Iltalehteen yhteyttä ottanut omaishoitaja on huolissaan päätöksen vaikutuksesta omaan ja muiden omaishoitajien taloudelliseen tilanteeseen.
Omaishoitaja esiintyy jutussa nimettömänä, sillä hän pelkää, että hänen omaishoitosopimuksensa voitaisiin päättää jutussa esiintymisen vuoksi.
Hänen tuloihinsa kuuluu omaishoidon palkkion lisäksi Kelan maksama yleistuki. Maksupäivän siirtäminen aiheuttaa siis ylimääräistä selvittelyä Kelalle, sillä omaishoidosta maksettava palkkio vaikuttaa yleistuen suuruuteen.
– Kela on jo heinäkuussa vähentänyt etuutta, koska se katsoo, että heinäkuussa tulee omaishoidon palkkio.
Hyvinvointialue ilmoitti asiasta kirjeellä toukokuussa. Kirjeessä Keusote perustelee maksupäivän siirtoa sillä, että se vähentää maksujen korjaustarpeita jälkikäteen.
Omaishoitaja kokee, että asiasta tiedottaminen ei ole ollut riittävää.
– Itse on saanut penkoa lisätietoja. Tästä muutoksesta ei myöskään ole käyty minkäänlaista neuvottelua, hän sanoo.
Vähentää korjaustarpeita
Keusoten vastaava palvelupäällikkö Marjaana Siponen kertoo sähköpostitse, että omaishoidon tuen myöntämisperusteiden uusimisen tavoitteena on vahvistaa palvelujen kestävyyttä ja turvata omaishoidon tuen saatavuus tulevaisuudessa.
– Omaishoidon tuen palkkio on maksettu hoitokuukauden viimeisenä päivänä. Käytäntö on kuitenkin aiheuttanut tilanteita, joissa omaishoidon keskeytyessä kesken kuukauden on jouduttu tekemään palkkioihin jälkikäteisiä korjauksia. Korjauksia on ollut paljon.
Keusoten maksupäivän muutoksen tavoitteena on vähentää maksujen korjaustarpeita, parantaa maksujen oikeellisuutta ja sujuvoittaa hallinnollista työtä.
Omaishoitoa pidetään Keusotessa arvokkaana ja tärkeänä osana palvelujärjestelmää.
– Muutoksia seurataan aktiivisesti, ja toimintatapoja kehitetään edelleen, jotta omaishoitajat saavat tarvitsemansa tuen ja palvelut mahdollisimman sujuvasti, Siponen kertoo.
Omaishoitajat alakynnessä
Omaishoitajaliiton toiminnanjohtaja Sari Tervoselle Keusoten maksujen siirto ei ole äkkiseltään tuttu tapaus. Hän kuitenkin kertoo, että maksujen siirtoja on tehty yleisemmin myös aiemmin hyvinvointialueilla.
Hänen mukaansa liitto on saanut yhteydenottoja hyvinvointialueiden maksatusaikataulujen muutoksista, jotka ovat aiheuttaneet omaishoitajille taloudellisia ongelmia.
Tervosen mukaan omaishoitosuhteessa on kyse sopimuksesta, ja yksipuolisesti sopimusta ei saisi tästä syystä muuttaa.
– Omaishoitajat ovat aika alakynnessä, jos päätös tehdään hallinnollisena ratkaisuna. Yksipuolisesti ei hyvinvointialueellakaan ole oikeutta maksuja siirtää, ellei sopimuksiin ole tehty ehtoa, joka tämän mahdollistaa, Tervonen sanoo.
Tervosen mukaan hyvinvointialueen tulisi maksunsiirrosta kertoessaan ohjeistaa omaishoitajia selkeästi siitä, mitä heidän tulee tehdä, jos siirto aiheuttaa taloudellisia ongelmia.
Tervosen mukaan omaishoitajien tulonmuodostus on usein monimuotoista.
– On ikävää, jos jollekulle tulee siirrosta maksuvaikeuksia, jos omaishoidon tuen palkkio on keskeinen osa perheen tulonmuodostusta, hän sanoo.
Tervosen mukaan Omaishoitajaliitto on vuosien ajan tuonut esiin sitä, ettei omaishoidontuen palkkiota huomioitaisi tulona, kun lasketaan oikeutta sosiaaliturvaetuuksiin.
– Palkkio ei tavallaan ole sellaista tuloa, jota omaishoitaja tekee ansaintatarkoituksena. Omaishoitaja saa korvausta siitä, että hoitaa läheistään.
Maksun siirrossa on Tervosen mukaan myös myönteinen puoli. Takaisinperinnöiltä voi välttyä aiempaa paremmin, kun omaishoidon toteutunut tilanne on maksun ajankohtana tiedossa.
