Pitäisikö turvatoimia satamissa kiristää sen kaltaisiksi kuin lentoasemilla? Mikäli ei, niin miksi ei? Tätä Iltalehti kysyi lokakuussa neljältä varustamolta.
Kysymys ei ilmeisesti ollut aivan helppo, sillä yksikään varustamo ei vastannut suoraan kyllä tai ei.
– Merenkulun ja lentoliikenteen turvallisuusvaatimukset perustuvat erilaiseen lainsäädäntöön, kansainvälisiin määräyksiin ja toimintaympäristöihin, minkä vuoksi niiden turvatoimia ei voida suoraan verrata toisiinsa, laivayhtiö Finnlinesin viestintäasiantuntija Anna Keinonen kertoo.
Esimerkiksi lainsäädäntö lento- ja laivamatkustamisen turvatarkastuksista ja asiakirjatarkastuksista on erilainen. Nykyiset turvallisuusjärjestelyt laivaliikenteessä perustuvat viranomaisten asettamiin vaatimuksiin ja kansainvälisiin määräyksiin.
– Turvallisuusjärjestelyjä arvioidaan jatkuvasti, ja mahdolliset muutokset toteutetaan viranomaisten ohjeiden mukaisesti, Keinonen sanoo.
Eckerö Line ja Tallink Silja eivät ottaneet suoraan kysymykseen lainkaan kantaa.
– Turvatoimet perustuvat lainsäädäntöön (ISPS-koodi) sekä viranomaisten ja satamien kanssa tehtäviin riskianalyyseihin. Tavoitteena on ehkäistä vaaratilanteita ja varmistaa matkustajien ja henkilökunnan turvallisuus, kuten kaikissa muissakin julkisissa tiloissa ja kulkuvälineissä, viestittää puolestaan Johanna Boijer-Svahnström Viking Linelta.
Varsinainen kysymys siitä, pitäisikö turvatoimia varustamoiden mielestä kiristää vai ei, jäi siis vaille selkeää vastausta.
Iltalehti esitti saman kysymyksen lokakuun aikana myös useille viranomaistaholle. Poliisi ja Rajavartiolaitos eivät ottaneet siihen kantaa, pitäisikö turvatarkastuksia kiristää. Sen sijaan he ohjasivat olemaan yhteydessä liikenne- ja viestintäministeriöön sekä sen alaiseen Traficomiin.
Uhkatietoa arvioidaan jatkuvasti
Kansainvälinen ISPS-järjestelmä toimii pohjana matkustaja-alusten ja satamien turvallisuudelle.
Säännöstö edellyttää kulun- ja alueenvalvontaa, henkilö-, ajoneuvo- ja lastitarkastuksia sekä yhteistyötä viranomaisten kanssa.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin mukaan uhkatietoa arvioidaan jatkuvasti ja turvatoimia voidaan kiristää tilanteen mukaan. Tarkastusten laajuus ja tiheys määräytyvät turva-arvioinnin, hyväksytyn turvasuunnitelman ja voimassa olevan turvatason perusteella.
– Turvatason noustessa tarkastuksia voidaan lisätä ja tehdä perusteellisemmin, sanoo Traficomin osastopäällikkö Toni Karppinen.
Suomessa Traficom tekee turvallisuusarvioita ja varmistaa, että satamissa noudatetaan ISPS-vaatimuksia. Turvatasojen asettamisesta ja muuttamisesta vastaa puolestaan poliisi.
Erittäin kallista
Turvallisuuspoliittinen tilanne on tällä hetkellä monin tavoin herkkä.
Pelkästään tällä viikolla on kerrottu useista pommiuhkauksista Euroopan sisäisillä lennoilla, myös kahdella Finnairin lennolla. Lisäksi Ruotsi on ilmoittanut ottavansa rajavalvonnan käyttöön puoleksi vuodeksi vakavan uhan vuoksi, joka kohdistuu yleiseen järjestykseen, Ruotsin sisäiseen turvallisuuteen ja kasvavaan huoleen sabotaasista.
Suomen Tullista painotettiin lokakuussa Iltalehdelle, että meriliikenteessä kulkee yli 95 prosenttia Suomen ulkomaankaupasta ja miljoonat matkustajat liikkuvat vuositasolla alusten kyydissä esimerkiksi Ruotsiin ja Viroon.
– Tähän liikennemuotoon näillä volyymeilla olisi erittäin kallista ja haasteellista järjestää samanlaiset turvatarkastukset kuin lentoliikenteessä, asiakkuus- ja riskienhallintaosaston osasatojohtaja Samy Gardemeister sanoo.
Hän kuitenkin vakuuttaa, että turvallisuutta varmistetaan muilla toimin. Tulli muun muassa vetää Järjestäytyneen rikollisuuden torjuntastrategia ja toimenpideohjelma 2025–2030 -periaatepäätöksen mukaista satamaturvallisuuteen liittyvää toimenpidettä.
– Satamien ja meriliikenteen turvatoimiin on kiinnitetty erityistä huomiota, Gardemeister painottaa.
Hybridiosaamiskeskuksen Jukka Savolainen puolestaan oli noin kuukausi sitten Iltalehden haastattelussa sitä mieltä, että turvatoimia ei tarvitse kiristää esimerkiksi muistuttamaan enemmän lentoasemien turvatarkastuksia.
– Se olisi omaan jalkaan ampumista ja kauheata kustannusten lisäämistä, hän sanoi.
Raha näyttelee siis tässäkin asiassa huomattavaa roolia.
Turvataso 1
Iltalehdelle kerrotaan liikenne- ja viestintäministeriöstä, että mikäli uhkatilanne edellyttää tai turvataso muuttuu poliisin arvioon perustuen, henkilöiden, matkatavaroiden, ajoneuvojen ja lastien tarkastuksia sekä muita turvatoimia voidaan lisätä ja tehostaa.
– Henkilöitä, matkatavaroita ja ajoneuvoja voidaan tarkastaa havaittujen riskien ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi, mikä perustuu turvasuunnitelmiin, ministeriön ilmailu- ja meriliikenneyksikön johtaja Päivi Antikainen sanoo.
Helsingin Sataman mukaan turvatoimien vaatimukset satamissa ovat riittävät. Varautuminen ja ennakointi yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa kuuluu sataman ydintoimintaan.
– Luotamme viranomaisten uhka- ja riskiarviointeihin. Tällä hetkellä toimimme turvatasolla 1, joka tarkoittaa normaalia toimintaa, sanoo matkustajaliiketoiminnan johtaja Kaj Takolander.
Yksityinen turvallisuusalan yritys tekee Helsingin Sataman toimeksiannosta pistokokeina tarkastuksia matkustajille, matkatavaroille ja matkustajien ajoneuvoille.
– Tarkastuksilla ehkäistään vaarallisten aineiden tai esineiden kuljettamista alukselle.