Kellään Venäjällä ei ole mitään suunnitelmaa siihen, kuka nousee 73-vuotiaan Vladimir Putinin tilalle. Presidentin yllättävä väistyminen, syrjäyttäminen tai kuolema voisi johtaa Josif Stalinin kuoleman jälkeistä aikaa muistuttavaan valtakamppailuun ja kaaokseen.
Näin kirjoittaa George Washington -yliopiston lehtori ja Center for Naval Analyses -ajatushautomon Venäjä-tutkija Julian G. Waller Foreign Affairs -lehdessä.
– Aave kummittelee Venäjällä – vallanperimyksen aave, Waller kirjoittaa viitaten Karl Marxin ja Friedrich Engelsin Kommunistiseen manifestiin (1848).
Putinin väistymisen jälkeinen tulevaisuus on hämärän peitossa. Wallerin mukaan valta saattaa vaihtua hätäisesti, tai sitten vallan kabineteista ulkona pidetyt eliitit alkavat tapella johtajuudesta.
On myös riski, että Venäjä jatkaa rappeutumistaan sitä Putinin rinnalla johtavan gerontokratian eli vanhojen päättäjien johtaman eliitin alaisuudessa, Waller varoittaa. Täm�ä voisi asiantuntijan mukaan romahduttaa vallan rakenteet.
Eliitin lapset ohituskaistalla?
Wallerin mukaan Putinin ympärille on muodostunut seitsemänkymppisten valtiomiesten eliitti, joka ei suostu luovuttamaan valtaa uudelle sukupolvelle.
Kirjoittaja viittaa esimerkiksi Putinin neuvonantaja Nikolai Patruševiin, turvallisuuspalvelu FSB:n johtaja Aleksandr Bortnikoviin sekä ulkomaantiedustelun johtaja Sergei Naryškiniin.
Tiivis verkosto on auttanut Putinia ylläpitämään hallinnon vakautta, Waller kirjoittaa. Samalla se kuitenkin tarkoittaa, että nyt 50–60-vuotias sukupolvi ei saa ollenkaan Venäjän johtamiseen tarvittavaa kokemusta.
Toisin sanoen Venäjää voi odottaa johtajuuskriisi, kun ”ukkokaarti” eläköityy kerralla. Wallerin mukaan tilanne luo jännitteitä Venäjää johtavien eliittien välillä, sillä 70-vuotiaiden porukalla on paljon valtaa Putinin seuraajan valinnassa.
Koska vanha kaarti ei suostu väistymään, he ovat alkaneet nostaa omia lapsiaan ja sukulaisia suoraan korkeisiin asemiin, ohittaen kokonaan väliin jäävän sukupolven.
– Esimerkiksi Patruševin poika, miljardööripankkiiri Juri Kovaltšukin poika ja Putinin nuorempi serkku ovat kaikki päässeet ministereiksi tai varapäälliköiksi omia reittejään ja nousseet vaikutusvaltaisiin asemiin ilman suurempaa ennakkovalmistelua.
Tämä epäreilu "ohituskaista" lisää sisäisten konfliktien riskiä, uhkaa hallinnon tasapainoa ja vaarantaa vallanvaihdon sulavuuden.
– Jos nuoremmat virkamiehet pidetään jatkuvasti sivussa, järjestelmästä voi tulla kestämätön. Vanha kaarti rapistuu yhä enemmän, mikä johtaa avoimien työpaikkojen lisääntymiseen tavalla tai toisella.
Mitä pidempään vanha kaarti panttaa valtaa, sitä suuremmaksi kasvaa riski, että vallanperimyksestä tulee rumaa taistelua.
– Kun nämä suunnittelemattomat ja suhteellisen äkilliset siirtymät tapahtuvat, ne nostavat asemaan yksilöitä, jotka eivät ole koskaan olleet tekemisissä nykyisten vallanhaltijoiden kanssa, joilla on vain vähän yhteistä luottamusta ja joilla on hauras ote instituutioista, joita heidän on tarkoitus hallita, Waller kirjoittaa.
– Näihin rooleihin sysätään pitkään vaikeuksissa olleet alaiset, joilta puuttuu hallintokokemusta. Tai äkillinen avoin paikka saa tyytymättömät sisäpiiriläiset kilpailemaan keskenään ja yrittämään syrjäyttää toisensa.
Stalinin kuolema 1953 käynnisti vuosien taistelun, joka kulminoitui pääministeri Georgi Malenkovin, turvallisuuspalvelu NKVD:n johtaja Lavrenti Berijan sekä kommunistipuolueen keskuskomitean johtajan Nikita Hruštšovin välille. Viimeisin selviytyi voittajaksi vuoteen 1957 mennessä.
Seuraajia
Wallerin mukaan Putin on tarkoituksella jättänyt nimeämättä seuraajasuosikkiaan, ettei hänen asemaansa voitaisi haastaa.
Venäjän perustuslain mukaan presidentin väistyessä hänen tilalleen nousee pääministeri, eli nyt Mihail Mišustin. Wallerin mukaan tosiasiassa seuraajan valitsee kuitenkin pieni vaikutusvaltainen ydinryhmä, aivan kuten Stalinin kuoleman jälkeen Neuvostoliitossa.
Asiantuntijan mukaan 60-vuotiaan Mišustinin mahdollisuuksia laskee se, ettei hänellä ole laajaa tukijaverkostoa maan eliitissä.
Muita mahdollisia nuorempia kandidaatteja ovat Wallerin mukaan 53-vuotias Putinin ex-henkivartija ja valtioneuvoston sihteeri Aleksei Djumin, 62-vuotias duuman puhemies Vjatšeslav Volodin sekä 64-vuotias ensimmäinen varakansliapäällikkö Sergei Kirijenko.
