Iskut ovat aiheuttaneet laajoja sähkökatkoja ja polttoainepulan keskellä turistisesonkia. Tämä on PR-ongelma Putinille, sanoo Ilmari Käihkö.
Juttu tiivistettynä
Ukraina on viime päivinä kiihdyttänyt iskujaan Venäjän miehittämälle Krimin niemimaalle. Iskut ovat kohdistuneet sähköverkkoihin ja polttoainehuoltoon sekä siltoihin, rautatieyhteyksiin ja sotilaalliseen logistiikkaan.
Krimin tilanne on iskujen takia poikkeuksellisen jännittynyt. Venäjä on lisännyt turvallisuustoimenpiteitä alueella merkittävästi.
– Ukraina on pystynyt yhä enemmän hyökkäämään Venäjän rintamajoukkojen selustaan ja Venäjän logistiikkaan. Näin se on pystynyt eristämään Krimin niemimaata, sanoo sotatieteiden dosentti ja tutkija Ilmari Käihkö.
Ukrainan droonit ovat tiuhaan iskeneet Krimin sähköinfrastruktuuriin. Se on aiheuttanut laajoja sähkökatkoja erityisesti Sevastopolissa, Krimin suurimmassa kaupungissa.
Ukrainalaislehti Kyiv Independentin mukaan jopa puolet Krimistä oli maanantaina ilman sähköä.
– Ukraina on pystynyt kehittämään pitkän matkan iskujaan viime vuoden lopulta lähtien. Ukraina on investoinut keski- ja pitkän matkan lennokkeihin, millä Ukraina on pystynyt tehostamaan hyökkäyksiään, Käihkö sanoo.
Krimi on kriisissä
Ukraina on myös ilmoittanut tuhonneensa tai vaurioittaneensa Krimin huoltoreittejä, mukaan lukien rautatiesiltoja, joita Venäjän armeija käyttää joukkojen ja tarvikkeiden kuljetuksiin.
Venäjä on lisännyt ilmatorjuntaa suojaamaan erityisesti Kertšinsalmen siltaa, joka yhdistää Krimin Venäjän pohjoiseen manneralueeseen.
– Hyökkäämällä vaikka polttoainekuljetusten kimppuun, Ukraina on aikaansaanut polttoainepulan Krimillä. Tämä on tietysti ongelma, koska siellä turistisesonki on alkamassa ja turismi on tärkeä elinkeino Krimin niemimaalla, Käihkö sanoo.
Venäjän viranomaiset keskeyttivät viikonloppuna polttoaineen myynnin siviileille, ja ne ovat ohjanneet jäljellä olevia varantoja ensisijaisesti viranomaisille ja armeijalle.
Lisäksi viranomaiset ovat sulkeneet tai peruuttaneet useita Krimin alueella järjestettäviä tapahtumia ja kiristäneet turvallisuusjärjestelyjä. Esimerkiksi lasten kesäleirejä on peruttu, ja matkailu alueelle on kärsinyt juuri keskellä sesonkia.
– Jos ei ole bensiiniä ja sähköt ovat poikki, niin mitä nämä lapset tekevät siellä. Tämä on ihan luonnollista, että sinne ei nyt haluta mennä, Käihkö toteaa.
Käihkön mukaan suuremman ongelman Kremlille luovat turistit, jotka eivät pääse palaamaan Krimiltä takaisin Venäjälle esimerkiksi polttoainepulan vuoksi. Osa näistä ihmisistä on jo jakanut sosiaalisessa mediassa kokemuksiaan.
– Se on aikamoinen PR-ongelma Putinille, joka sanoo, että sota menee hyvin tällä hetkellä. Nyt näyttää selkeästi siltä, ettei se niin hyvin Krimillä menekään, Käihkö toteaa.
”Venäläisten pelolla ei ole väliä”
Black Bird Groupin sota-analyytikko Emil Kastehelmi korostaa, ettei Krimin tilanteesta kärsivien siviilien pelolla ole käytännön toimien kannalta merkitystä.
– Sillä ei ole oikeastaan väliä, pelottaako siellä jotain venäläistä vai ei. Tässä on enemmänkin kyse sotilasoperaatioista, joissa Venäjä on tällä kertaa se vastaanottava osapuoli, Kastehelmi sanoo.
Hän ei usko Kremlin päätöksentekijöitä kiinnostavan yksityishenkilöiden tunteet Krimillä. Sen sijaan Venäjä pyrkii sorvaamaan itselleen mieluisaa turvallisuusjärjestystä koko Eurooppaan, ja sen eteen ollaan valmiita kärsimään.
– Venäjä ottaa tässä yhteiskuntana niin monella eri sektorilla takkiinsa – taloudessa, kuolleissa ja vammautuneissa sotilaissa sekä ulkopoliittisessa vaikutusvallassa, Kastehelmi sanoo.
Tavoitteena kulutussota
Kastehelmen mukaan Ukrainan tavoitteena on tehdä Krimistä Venäjälle mahdollisimman vaikea paikka, jotta Krimin miehitys muuttuisi ainakin joiltain osin enemmän ongelmaksi kuin hyödylliseksi tekijäksi.
– Ukraina siirtää kulutussotaa sinne, missä se voi saada tehokkaita tuloksia. Tavoitteena on, että venäläiset joutuvat käyttämään sinne yhä enemmän resursseja edes perustoiminnoista huolehtimiseen.
Kysymykseen siitä, voisiko Venäjä kostaa Krimin iskut jollakin äärimmäisellä tavalla, Kastehelmi suhtautuu epäilevästi.
– Venäjällä alkaa olla aika pitkä lista kostettavia asioita tässä vaiheessa. Venäjää on jatkuvasti moukaroitu – ei vain Ukrainalta miehitettyjä alueita, vaan myös Venäjää itseään. Aivan äskettäin on ollut suuret iskut Moskovaan ja öljyinfraan ympäri Venäjää isketään jatkuvasti, Kastehelmi sanoo.
– Ukraina on osoittanut, että sillä on kykyjä toteuttaa laajamittaisia ja jatkuvia keskikantaman ja pitkän kantaman lennokki-iskuoperaatioita. On hyvin oletettavaa, että drooni-iskut jatkuvat pitkin kesää, Kastehelmi arvioi.
Ei suunnitelmia Krimin vapauttamiseksi
Kumpikin asiantuntija on skeptinen sen suhteen, että Ukrainalla olisi lähitulevaisuudessa suunnitelmia Krimin vapauttamiseksi.
– Minun on vaikea uskoa, että Ukrainalla on resursseja tällaiseen mittavaan hyökkäykseen. Ukraina on sodassa edelleen puolustuskannalla, ja sen resurssit menevät siihen, että Venäjän hyökkäys torpataan, Ilmari Käihkö sanoo.
Emil Kastehelmi on samoilla linjoilla.
– Se, että Krim vapautettaisiin, vaatisi maaoperaation, jolla Ukraina pystyisi toteuttamaan läpimurron tai useampia läpimurtoja. Tällaista operaatiota ei ole käynnissä, eikä Ukrainalla ole tällä hetkellä siihen voimaa.
Kastehelmi huomauttaa, että vaikka Ukraina menestyy ilmaiskuissa, Venäjän hyökkäystä ei ole pysäytetty rintamilla, ja pari kaupunkia on uhan alla.
– Jos mietitään alueiden vapauttamisia, ne ovat enemmänkin taktisen tason vastahyökkäyksiä. Puhutaan yksittäisten kylien alueista, eikä kokonaisten maakuntien tai niemimaiden vapauttamisesta, Kastehelmi sanoo.
Krim voi olla neuvotteluvaltti tulevaisuudessa
Käihkö uskoo, että Krim voi olla tärkeä neuvotteluvaltti tulevaisuudessa. Ukraina pyrkii tällä hetkellä eristämään Krimin logistisesti ja tekemään Venäjän miehityksestä kalliimpaa sekä sotilaallisesti että taloudellisesti.
– Ukraina pyrkii neuvotteluratkaisuun päättääkseen sodan. Kiristämällä silmukkaa Krimin ympärillä ja eristämällä sen, Ukraina voi lisätä painetta Venäjälle neuvotella, hän sanoo.
