Ukrainan rauhanyritykset ovat kariutuneet kerta toisensa jälkeen – nyt katse on jälleen Putinissa
Kokosimme yhteen, millaisia neuvotteluita rauhan saamiseksi Ukrainaan on käyty, ja miten uusin yritys on edennyt.
Juttu tiivistettynä
Rauhaa on yritetty rakentaa useaan otteeseen sen jälkeen, kun Venäjän tankit vyöryivät Ukrainan rajan yli helmikuussa 2022.
Viimeisin yritys sai alkunsa eilen Oslossa, jossa kokoontuivat muun muassa presidentit Volodymyr Zelenskyi ja Alexander Stubb sekä Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin lähettiläs Steve Witkoff.
Oslon tapaamisen jälkeen Witkoff on jatkanut matkaansa Venäjälle esittelemään kokouksen antia presidentti Vladimir Putinille. Asiantuntijat ovat kuitenkin skeptisiä siitä, kelpaavatko Oslon tulokset Venäjälle.
Rauhaa on yritetty veistellä Ukrainaan aiemminkin, mutta neuvottelut ovat aina päättyneet ilman merkittäviä läpimurtoja.
Epäonnistuneet yritykset
Venäjän hyökkäyssodan lopettamiseksi on neuvoteltu useasti sekä suoraan että välittäjien kautta.
Volodymyr Zelenskyi ja Vladimir Putin eivät ole tavanneet kasvokkain kertaakaan Venäjän hyökkäyssodan aikana.
Ensimmäiset neuvottelut käytiin vain neljä päivää täysmittaisen hyökkäyksen alkamisen jälkeen helmikuussa 2022. Saman vuoden huhtikuussa suorat neuvottelut kariutuivat vuosiksi, samoihin aikoihin kuin Venäjän joukkojen julmuudet Butšassa paljastuivat.
Sen jälkeen sotaa on yritetty ratkoa neuvotteluissa eri kokoonpanoin, mutta merkittäviä läpimurtoja ei ole saatu aikaan.
Uusi suora neuvotteluvaihe käynnistyi helmikuussa 2025, kun virkaan astunut presidentti Trump otti tavoitteekseen päättää sodan.
Toukokuussa 2025 Ukrainan ja Venäjän edustajat kävivät ensimmäiset suorat neuvottelut Istanbulissa sitten vuoden 2022. Delegaatiot sopivat sotavankien vaihdosta, mutta ei juuri muusta.
Ukrainan, Venäjän ja Yhdysvaltain väliset kolmikantaneuvottelut alkoivat vuonna 2026.
Neuvotteluissa suurimmat kiistakapulat ovat liittyneet alueluovutuksiin ja Ukrainan turvatakuisiin.
Venäjä muun muassa vaatii, että Ukraina vetäytyy Donbasin alueelta. Ukraina ei suostu ehtoihin, jotka sen mukaan palkitsisivat hyökkääjän ja jättäisivät maan alttiiksi uudelle hyökkäykselle.
Tällaisia neuvotteluita on pitkin matkaa käyty
Helmi-maaliskuu 2022: Ensimmäiset suorat rauhanneuvottelut käydään Valko-Venäjällä ja Turkissa. Sopua ei synny. Yhteys katkeaa huhtikuussa.
Heinäkuu 2022: YK:n ja Turkin välittämä viljasopimus mahdollistaa viljanviennin Mustallamerellä. Venäjä vetäytyi sopimuksesta vuotta myöhemmin.
Marraskuu 2022: Zelenskyi esittelee 10 kohdan rauhansuunnitelman, jota Venäjä ei hyväksy.
Vuodet 2023 ja 2024: Saudi-Arabiassa ja Sveitsissä järjestetään kymmenien maiden kesken rauhankonferenssit. Venäjä ei ole mukana kummassakaan kokouksessa.
Uusi neuvotteluvaihe, helmikuu 2025: Trump palaa presidentiksi ja keskustelee puhelimessa Putinin kanssa. Puhelu on ensimmäinen Yhdysvaltain ja Venäjän johtajien välillä hyökkäyssodan alkamisen jälkeen.
Helmikuu 2025: Yhdysvallat ja Venäjä neuvottelevat Saudi-Arabiassa ilman Ukrainaa. Eurooppalaisilla herää huoli, että Ukrainan tulevaisuudesta päätetään sen ohi.
Helmi-maaliskuu 2025: Trumpin ja Zelenskyin välit kiristyvät, ja Valkoisessa talossa käydään julkinen sanaharkka. Ukraina ja Yhdysvallat kuitenkin neuvottelevat mineraalisopimuksesta, joka allekirjoitetaan huhtikuussa.
Toukokuu 2025: Venäjä ja Ukraina neuvottelevat suoraan Istanbulissa ensimmäistä kertaa sitten 2022. Maat sopivat sotavankien vaihdosta. Samanlainen kokous järjestetään myös kesäkuussa.
Elokuu 2025: Trump ja Putin tapaavat Alaskassa.
Marraskuu 2025: Yhdysvaltojen välittämä, 28-kohtainen rauhansuunnitelma herättää arvostelua, koska sen katsotaan suosivan Venäjää. USA, Ukraina ja eurooppalaiset neuvottelevat suunnitelman muuttamisesta Genevessä.
Tammi-helmikuu 2026: Yhdysvallat, Ukraina ja Venäjä käyvät kolmikantaneuvotteluja Abu Dhabissa ja Genevessä. Iranin sota katkaisee neuvottelut kuukausiksi.
Syyskuu 2026: Neuvotteluita yritetään käynnistää uudelleen. Lähettiläät Steve Witkoff ja Jared Kushner käyvät erilliset keskustelut Venäjällä ja Ukrainassa.
Lokakuu 2026: Oslossa järjestetään neuvottelut Yhdysvaltain, Ukrainan ja Euroopan edustajien välillä. Witkoff matkustaa eteenpäin viemään ehdotuksia Putinille.
Eurooppa raivasi tiensä neuvottelupöytään
Eurooppalaisia on jo pitkään vaivannut huoli siitä, että Yhdysvallat ja Venäjä sopivat Ukrainan tulevaisuudesta ilman Eurooppaa ja Ukrainaa.
Euroopan unionissa on jopa väläytelty, että sillä voisi olla Venäjän ja Ukrainan rauhanneuvotteluita välittävä ”Putin-kuiskaaja”.
Huolta syvensi tieto siitä, että Putin on ehdottanut Trumpille kolmikantatapaamista Kiinan presidentin Xi Jinpingin kanssa – ilman Ukrainan läsnäoloa.
Ukrainan pyynnöstä sekä Suomen ja Norjan johdolla Yhdysvaltain edustaja Witkoff saatiin Osloon ennen Venäjän-matkaa. Stubbin vahvuus on ollut se, että hänellä on suhteet Zelenskyiin, mutta myös yhteys Yhdysvaltoihin.
Oslon kokouksen poikkeuksellinen saavutus lieneekin se, että Eurooppa pääsi nyt kiinni alkuvaiheen neuvotteluihin.
Yksi kokouksen päämääristä oli rauhanehtojen määritteleminen. Witkoffin on määrä viedä ehdotuksia eteenpäin Putinille.
Kuka on neuvotteluiden keskiössä häärivä Witkoff?
Trumpin toisella presidenttikaudella Ukraina-neuvotteluiden keskiössä on ollut erityislähettiläs Steve Witkoff.
Witkoffilla ei ole ollut diplomaattiuraa ennen siirtymistään Trumpin lähettilääksi. Hän on kiinteistömoguli ja Trumpin pitkäaikainen ystävä. Witkoff on opiskellut oikeustiedettä ja toiminut myös lakimiehenä.
Trump nimitti Witkoffin alun perin Lähi-idän erityislähettilääksi heti vaalivoittonsa jälkeen. Jo ennen virkaanastujaisia Witkoff oli neuvottelemassa aselepoa Israelin ja Hamasin välille Gazassa.
Witkoff on ensimmäinen korkea-arvoinen yhdysvaltalaisedustaja, joka on tavannut presidentti Putinin Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen.
Witkoffia on kuvailtu hyväntuuliseksi neuvottelijaksi. Toisaalta hänen lähestymistapaansa on arvosteltu siitä, että se on ajoittain myötäillyt Venäjää.
Tällaista tapahtuu kulisseissa
Trumpin toisella kaudella Yhdysvaltain linja Ukrainan suhteen on ollut tuuliajolla.
Viime aikoina Yhdysvallat on hiekoittanut Ukrainan mahdollisuuksia käydä puolustussotaa ja iskeä kohteisiin Venäjällä.
Ukrainan mukaan Yhdysvallat on alkanut rajoittaa Ukrainan käyttämiä, amerikkalaisia satelliittijärjestelmiä ja tiedustelutiedon jakamista. Yhdysvallat on kiistänyt väitteet.
Taustalla tapahtuu muutakin. Trump solmi aiemmin Putinin kanssa dieselsopimuksen ja päätti lykätä Venäjälle asetettavia uusia pakotteita. Samalla hän on haukkunut Zelenskyiä.
Epävirallisten mediatietojen mukaan kulisseissa on lisäksi sorvattu Yhdysvaltain hallintoon kytkeytyvää Lukoil-sopimusta ja ehdotettu, että Eurooppa alkaisi ostaa venäläistä kaasua, josta se on pyrkinyt eroon.