Poliittisessa keskustelussa on viljelty tiuhaan rälssi-sanaa. Viimeisimpänä poliittisesta rälssistä on syytetty järjestökenttää ja Garden Helsinki -areenahankkeen epäiltyä suhmurointia.
Rälssi on päässyt viime aikoina ainakin perussuomalaisten kansanedustajien Jani Mäkelän ja Wille Rydmanin suusta.
– Ihan viimeaikaisten gallupien nojallakin pitää ihmetellä, onko mätäkuun rälssitukiooppera ihan fiksua ja loppuun asti mietittyä touhua puuhamiestensä taholta, kirjoittaa Mäkelä viestipalvelu X:ssä.
Rydman on puolestaan todennut, että järjestöleikkauksissa on kyse rälssiltä leikkaamisesta. Kokoomuksen kansanedustaja Tere Sammallahti avasi kesäkuussa viestipalvelu X:ssä, mitä rälssi-sana hänen mielestään tarkoittaa.
– Mikä on ”rälssi”? Verorahoilla elävä puoluetaustainen, kovapalkkaisten järjestöammattilaisten lobbariporukka = rälssi. Vapaaehtois- ja vaikuttavaa työtä tekevät, pääosin lahjoitusvaroin toimivat järjestöt/ihmiset = ei rälssi, Sammallahti kirjoittaa.
Rälssi-sanaa käytetään X:ssä vähintään kymmeniä kertoja viikossa.
Professori kertoo
Rälssi-sanan käyttö on muuttunut vuosisatojen varrella. Sanan historia ulottuu keskiaikaiseen Ruotsi-Suomeen saakka. Kysyimme asiasta keskiajan historian professori Samu Niskaselta Helsingin yliopistosta.
– Se tarkoittaa verovapautusta ja myös sitä yhteiskuntaluokkaa, joka nauttii siitä verovapautuksesta, Niskanen sanoo.
Rälssi on ollut aatelisluokan edeltäjä. Aluksi verovapautus annettiin henkilökohtaisesti vastineeksi esimerkiksi sotapalvelusta. Perinnölliseksi se muutettiin 1 300–1 400-lukujen vaihteessa. Rälssillä saatiin Niskasen mukaan houkuteltua ihmisiä sotimaan, kun ei ole vielä ollut käytössä nykyisenlaista kutsunta-armeijaa.
– Keskiajalla verovapaa maaomaisuus on ollut hyvin houkutteleva. Se on sama kuin nykyajalla osakeomaisuus.
Keskiajalla puhuttiin myös verovapaista rälssitiloista, jotka eivät menettäneet verovapauttaan omistajan vaihduttua. Lisäksi kirkko on nauttinut laajasta verovapaudesta, Niskanen kertoo.
