Petteri Orpon (kok) hallituksen neuvotellessa lokakuun puolivälissä julkistetusta polttoaineiden hintakriisin tukipaketista polttoaineiden hankinta- ja maahantuontiyhtiö North European Oil Trade (Neot) lobbasi valtiovarainministeriön päättäjiä kulisseissa.
S-ryhmän ja St1:n omistama Neot vastusti ankarasti jakeluvelvoitteen alentamista, jota erityisesti perussuomalaiset oli vaatinut neuvotteluissa. Myös kristillisdemokraatit kannatti alentamista.
Yhtiö vastaa noin puolesta kaikesta Suomessa jaellusta liikenteen polttoaineesta.
Jakeluvelvoite määrittelee, kuinka suuri osa myydystä polttoaineesta on oltava uusiutuvaa. Koska uusiutuvat polttoaineet ovat kalliimpia, niiden määrän eli jakeluvelvoitteen tason vähentäminen laskee litrahintoja pumpuilla.
Hallitus ei lopulta alentanut jakeluvelvoitetta tai laskenut polttoaineverotusta. Se sopi yhteensä 60 miljoonan euron paketista, josta 30 miljoonaa euroa käytetään polttoainetukeen kuljetus- ja maatalousalalle. 20 miljoonaa euroa käytetään ajoneuvoveron perusveron pysyvään alennukseen ja 10 miljoonaa euroa käytetään työmatkakuluvähennyksen ylärajan korotukseen.
Varoitti riskeistä
Iltalehden tietopyynnöllä saamien asiakirjojen mukaan Neot ilmaisi päättäjille, ettei jakeluvelvoitetason äkillinen alentaminen olisi sen mielestä nykyisessä markkinahäiriössä tehokas tai ennakoitava keino pumppuhintojen alentamiseen.
– Muutos voisi päinvastoin lisätä saatavuus-, kustannus- ja huoltovarmuusriskejä erityisesti dieselin osalta, Neot kirjoittaa syyskuisessa taustamuistiossaan päättäjille.
– Polttoaineiden hintapaineeseen tulisi vastata ensisijaisesti kohdennetuilla vero- ja tukitoimilla sekä jakeluvelvoitteen joustoja lisäämällä, ei taannehtivilla tai kesken hankintasopimuskauden tehtävillä velvoitetasojen leikkauksilla.
Polttoaineyhtiö muistutti, että alan toimijat ovat jo sitoutuneet kuluvan vuoden jakeluvelvoitetasoja vastaaviin volyymeihin.
– Kesken sopimuskauden tehtävä velvoitetason muutos ei poistaisi jo syntyneitä hankintakustannuksia, vaan kustannukset jouduttaisiin edelleen huomioimaan polttoaineiden hinnoissa, Neot korosti.
Yhtiön mukaan biopolttoaineet myös monipuolistavat polttoainemarkkinaa ja vähentävät riippuvuutta fossiilisista öljytuotteista sekä geopoliittisesti riskialttiista maista ja alueista. Myös vaikutukset päästövelvoitteisiin nousivat lobbauksessa esille.
Kannusti veronalennuksiin
Ratkaisukeinoiksi Neot esitti viittä erilaista keinoa.
Ensimmäinen niistä oli polttoaineiden arvonlisäveron laskeminen. Tämä olisi yhtiön mielestä voitu tehdä kustannusneutraalisti vastaamaan ”normaalia tilannetta”, koska korkeat polttoaineen hinnat ovat jo lisänneet valtion arvonlisäverokertymää. Tätä hallitus ei lähtenyt tekemään.
Neot esitti myös jakeluvelvoitteen ristiintäytön ja ylitäytön nostamista 100 prosenttiin, kun aiemmin raja oli 30 prosenttia. Molempien taso nostettiinkin hallituksen päätöksellä 100 prosenttiin, mutta ne näkyvät polttoaineen hinnassa vain marginaalisesti.
Lisäksi Neot esitti ammattidieselin nopeampaa toimeenpanoa, koska polttoaineveron palautusjärjestelmä alentaisi kuljetusyritysten kustannuksia kohdennetusti. IL:n tietojen mukaan ammattidieselin aikaistaminen ei kuitenkaan veroteknisistä syistä ollut mahdollista hallituksessa.
Neot esitti myös ruokakasvipohjaisten biopolttoaineiden enimmäisosuuden kansallista nostoa. Yhtiön mukaan nosto helpottaisi erityisesti bensiinin hintapainetta.
Työmatkavähennys jäi
Vielä maaliskuussa 2026 Neot oli esittänyt päättäjille myös työmatkavähennyksen korottamista ratkaisuna Iranin sodan aiheuttamaan polttoaineiden hintakriisiin. Syksyllä keino putosi pois muistioista, kun lobbaus keskittyi jakeluvelvoitteen tason laskemisen vastustamiseen. Maaliskuussakin se vastusti jakeluvelvoitteen tason alentamista.
Maaliskuussa Neot lähestyi suoraan sähköpostitse valtiovarainministeri Riikka Purran (ps) erityisavustajaa Niko Ohvoa ja lähetti liitteenä omat toiveensa Iranin sodan aiheuttaman hintakriisin ratkaisemiseksi.
– Haluamme myös korostaa, että käsillä oleva tilanne merkittävästi poikkeaa verrattuna vuoden 2022 Ukrainan sodan aiheuttamaan hintashokkiin. Tämän vaikutukset ovat suuremmat ja monelta osin haastavammat kun sotatoimet ovat tuhonneet kriittistä polttoainetuotantoa joiden vaikutukset näkyvät pitkään, yhtiön pr-johtaja Vilhartti Hanhilahti kirjoitti.
Iltalehti pyysi kaikkea asiaan liittyvää viestinvaihtoa valtiovarainministeriöstä, mutta Ohvon tai muiden Purran erityisavustajien vastausviestejä Neotille ei toimitettu. On siis mahdollista, etteivät erityisavustajat vastanneet polttoainelobbareille mitään.