Pääuutiset

Uutta tietoa: Natolla salainen ”vaste” – Näin Suomi aktivoisi 5. artiklan

Uutta tietoa: Natolla salainen ”vaste” – Näin Suomi aktivoisi 5. artiklan

Natolla on salainen vastejärjestelmä, jota käytettäisiin yhteisen puolustuksen käytännön toimeenpanossa ennen kuin puolustusliiton 5. artikla aktivoitaisiin.

Vastejärjestelmän eli ensireagoinnin tärkeyttä painotetaan mietinnössä, jonka parlamentaarinen työryhmä on laatinut perustuslakivaliokunnan toimeksiannon pohjalta.

– Vastejärjestelmä on jatkuvasti käynnissä oleva, tarkoin määritetty ja turvaluokiteltu kokonaisuus, mietinnössä painotetaan.

Ensivasteessa korostuu Naton nopean toiminnan joukkojen käyttö, josta päättää Naton Euroopan joukkojen komentaja (engl. SACEUR).

– Erityisesti joukkojen kärkiosia käytetään Naton ensivasteena osana Naton operatiivisia suunnitelmia, mietinnössä todetaan.

Euroopan joukkojen komentajalle on annettu ennakkovaltuuksia, jotta ensivasteen toimet saataisiin käyttöön välittömästi.

Valtuudet on antanut jäsenmaiden edustajista koostuva Naton neuvosto.

Laajemmat puolustusoperaatiot edellyttävät kuitenkin 5. artiklan aktivoimista Naton neuvostossa, mihin vaaditaan 32 jäsenmaan yksimielisyys.

Valtioneuvoston kanslian julkaisemassa mietinnössä arvioidaan, miten 5. artiklan aktivoiminen tapahtuisi Suomen osalta.

Vaiheet ovat seuraavat:

1. Nato-liittolaisen tai -liittolaisten pyyntö tai esitys 5. artiklan soveltamisesta (jos Suomi vetoaa, kansallinen kannanmuodostus tästä).

2. Kansallinen kannanmuodostus 5. artiklan soveltamiseen (Naton neuvostoon valmistautuminen): ulkopolitiikan yhteisjohtaminen asianmukaisin menettelyin, TP-Utva-käsittely ja kansallinen ohjeistus Naton neuvostoon.

Toisin sanoen tasavallan presidentti ja hallituksen keskeiset ministerit päättäisivät TP-Utvassa, kannattaako Suomi Naton neuvoston kokouksessa 5. artiklan aktivoimista.

Tämän jälkeen valtionjohdon velvollisuutena on huolehtia eduskunnan tiedonsaantioikeudesta. Mietinnössä mainitaan kolme eri tapaa toteuttaa tietojen antaminen eduskunnalle: UTP-selvitys, perustuslain 44 §:n mukainen tiedonanto tai selonteko. Tämän lisäksi ministerit voivat antaa suullisesti tietoa kansanedustajille.

3. Käsittely Naton neuvostossa. Neuvostossa arvioidaan yhteisesti, täyttyykö 5. artiklan käyttöönoton kynnys vaiko ei. Mikäli muodostuu konsensus siitä, että se täyttyy, jatkotoimet riippuvat tilanteesta.

– Naton neuvosto voi esimerkiksi laatia yhteisen tiedotteen ja käydä sisäistä keskustelua tilanteen kehityksestä ja tuesta hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle liittolaiselle tai liittolaisille. Naton jatkotoimista tehdään tarvittaessa konsensuksella erillisiä päätöksiä, joihin tulee muodostaa kansallisesti kanta, mietinnössä arvioidaan.

4. Mahdolliset kansalliset päätökset kansainvälisestä avusta tai yhteistoiminnasta.

Toisin sanoen Suomessa pitäisi tehdä kansallisia päätöksiä esimerkiksi suomalaisjoukkojen lähettämisestä hyökkäyksen kohteeksi joutuneen Nato-liittolaisen avuksi.

TP-Utva tekisi ensin päätöksen joukkojen lähettämisestä. Sen jälkeen tapahtuisi valtioneuvoston sisäinen valmistelu.

Eduskunta osallistuu päätöksentekoon, jos kansainvälinen apu tai yhteistoiminta voi sisältää sotilaallisten voimakeinojen käyttämistä.

Naton 5. artiklan aktivoiminen ja sotilaallisiin operaatioihin ryhtyminen edellyttää siis myös Suomessa moniportaista- ja vaiheista poliittista päätöksentekoa, eikä se välttämättä tapahdu muutamissa tunneissa.

Parlamentaarinen työryhmä on arvioinut Nato-jäsenyyden vaikutuksia ylimpien valtioelinten valta-asetelmiin sekä Nato-asioiden käytänteiden ja sääntelyn kehittämistä.

– Nato-jäsenyydestä ei ole aiheutunut merkittäviä vaikutuksia valtasuhteisiin. Perustuslakia ei ole tarpeen muuttaa, työryhmä arvioi.

Olet saattanut jäädä paitsi