Pääuutiset

Valtava kansanterveysuhka kohdistuu nyt myös Suomeen, sanoo professori – ”Koskee koko väestöä”

Valtava kansanterveysuhka kohdistuu nyt myös Suomeen, sanoo professori – ”Koskee koko väestöä”

El Niño on selkeä kansainvälinen kansanterveysuhka, sanoo planetaarisen terveyden tutkimusprofessori Jouni Jaakkola Iltalehdelle. Hänen mukaansa sairaudet ja kuolleisuus tulevat lisääntymään ympäri maailman.

– El Niño aiheuttaa monenlaisia sääilmiömuutoksia, sekä kylmän että kuuman lämpötilan ääri-ilmiöitä sekä lisää sateita, tulvia ja myrskyjä. Niillä kaikilla on väestöterveysvaikutuksia, Jaakkola sanoo.

Yalen yliopiston epidemiologian apulaisprofessori Colin Carlson sanoi The Telegraphille, että meneillään oleva El Niño tulisi luokitella kansainväliseksi kansanterveysuhaksi.

Tulevasta talvesta on nimittäin tulossa maapallolla todennäköisesti mittaushistoriamme lämpimin Forecan blogin mukaan. Chicagon yliopiston Climate Impact Lab -tutkimusyksikön tutkimuksen mukaan El Niño voi tappaa jopa 450 000 ihmistä kesäkuun 2026 ja helmikuun 2027 välillä.

El Niño on luonnollisesti esiintyvä sääilmiö, joka nostaa pintavesien lämpötilaa Keski- ja Itä-Tyynellämerellä päiväntasaajan alueella. Tämä voi lisätä myrskyjä, vakavaa kuivuutta ja rajuja maastopaloja.

Tutkijoiden mukaan suurilta osin ihmisen aiheuttama, jo meneillään oleva ilmastonmuutos voimistaa El Niñoa ja toisin päin. Vaikutukset ovat joka tapauksessa karuja.

– Sääilmiöt koskevat aina koko väestöä. Tietysti on herkempiä ryhmiä, mutta pienempikin yksilötason riski välittyy valtavina vaikutuksina väestössä.

Suurimpia El Niñon ja ilmastonmuutoksen aiheuttamia terveydellisiä vaaroja on Jaakkolan mukaan sydänsairauksien, hengitysvaikeuksien, tartuntatautien sekä muistisairauksien yleistyminen.

Ääri-ilmiöt lisääntynevät

Tappavin El Niño tulee olemaan Etelä- ja Pohjois-Amerikassa, Aasiassa, Afrikassa ja Australiassa, mutta sen vaikutukset voivat ulottua kuitenkin myös Eurooppaan ja Suomeen.

Jaakkolan mukaan Suomessa sääilmiön vaikutukset tulevan talven säähän voivat lisätä akuuttia kuolleisuutta suurestikin, mikäli Pohjois-Eurooppaan tulee sään ääri-ilmiöitä.

Sääilmiön vaikutuksia on Forecan mukaan kuitenkin vaikeampi ennustaa Euroopassa ja Suomessa kuukausien päähän.

– Vuoden 2026–2027 tilanteesta tekee poikkeuksellisen se, että näin voimakkaasta El Niñosta ei ole aiempaa vertailukohtaa. Emme siis pysty historian perusteella sanomaan, miten näin voimakas ilmiö vaikuttaa eri puolilla maapalloa, saati Euroopassa, Foreca kirjoittaa blogissaan.

Pidemmällä aikavälillä sekä El Niñon että ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät Suomessa erityisesti välillisesti.

– Kylmä- ja hellejaksot molemmat todistettavasti lisäävät kuolleisuutta. Suomen ja Pohjois-Euroopan kansanterveysvaikutukset välittyvät nimenomaan näiden äärilämpötilojen kautta.

Äärilämpötilojen lisäksi kansanterveyden suurimpia uhkia ovat esimerkiksi ekosysteemin muutos sekä pitkäaikaisten sosioekonomisten muutosten, konfliktien ja ilmastopakolaisuuden lisääntyminen. Ilmastopakolaisilla tarkoitetaan ilmastonmuutoksen vuoksi maastaan pakenevia ihmisiä.

– Suomessa tärkeimmät ovat äärilämpötilavaikutukset ja toisaalta siitepölyjen määrän lisääntyminen, ja sitä kautta mahdolliset allergiataudit.

Toisaalta sateiden lisääntyminen Suomessa voi lisätä rakennuksiin kosteus- ja homevaurioita, mitkä puolestaan uhkaavat ihmisten terveyttä.

Hän huomauttaa, että kaikki ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat suurelta osin ihmisen toiminnan, pääsääntöisesti fossiilisen polttoaineen liiallisen käytön, aiheuttamia.

– Ihminen pystyisi sen lopettamaankin, jos riittää tahtoa ja toimeliaisuutta.

Suurimmat uhkat

Jaakkolan mukaan maailman suurimmat uhkat kansanterveydelle ovat ilmaston jatkuva lämpeneminen, luontokato ja sodat ja konfliktit, joilla voi olla arvaamattomia seurauksia.

Suomessa suorat terveyshaitat eivät Jaakkolan mukaan ”lyhyellä aikavälillä näytä niin pahoilta”.

– Toisaalta pohjoisen luonto muuttuu valtavalla nopeudella, ja siihen voi liittyä myös arvaamattomia ongelmia.

Jaakkola korostaa, että vaikka El Niñon vaikutukset voivat olla heikompia Euroopassa, ilmastonmuutos muuten on nopeampaa Euroopassa kuin missään muualla.

Hänen mukaansa ilmiön vaikutukset voivat olla Suomessa arvaamattomiakin, joten myös Suomessa sään ääri-ilmiöiden lisääntymiseen tulisi varautua.

– Suomessa ei ole akuuttia huolta, mutta pitäisi kuitenkin pyrkiä sopeutumaan ja varautua moneen asiaan.

Hän antaa yhden ehkä yllättävänkin esimerkin: ilmastonmuutos ja sotilaalliset konfliktit ja kansanterveys ovat hänen mukaansa selvästi yhteydessä toisiinsa.

– Ilmastonmuutoksella on ihan selviä yhteyksiä sellaisiin ympäristön muutoksiin, jotka aiheuttavat sotilaallisia konflikteja tilanteessa, kun on heikko hallinto.

– Eniten spekuloitu ilmastonmuutokseen liittyvä konflikti oli arabikevät 2011.

Jaakkolan mukaan ilmastonmuutoksella oli tuolloin viljan hintaa nostava vaikutus. Sitä on pidetty ainakin osittaisena syynä kapinoinnille ja sisällissodan syttymiselle Syyriassa.

Olet saattanut jäädä paitsi