Vapaavuoren areenasta paljastui uusi ongelma – Nyt kaikki voi kaatua

Asiakirjat kertovat, että Garden Helsingin taustayhtiö Projekti GH Oy toimitti pääministeri Petteri Orpon (kok) esikunnalle ja valtiovarainministeriölle huomattavasti suuremmat arviot areenahankkeen työllisyysvaikutuksista kuin tukea parhaillaan valmistelevalle opetus- ja kulttuuriministeriölle.

Päätös valtiontuesta tehtiin hallituksen kehysriihessä huhtikuussa 2025. Pääministeri Orpo on julkisuudessa puolustanut hankkeen tukemista erityisesti juuri Garden Helsinki -hankkeen toimijoiden mittavilla työllisyyslupauksilla.

Iltalehti selvitti, minkälaisilla työllisyyslupauksilla hanketta hallitukselle markkinoitiin ja minkälaisin perustein. Selvityksessä hankkeen taustalta paljastui jälleen uusi ongelma, joka voi jopa vesittää areenalle luvatun valtiontuen.

Lupaukset sulivat

Projekti GH:n valtiovarainministeriölle vuoden 2024 aikana useita kertoja toimittamien tietojen mukaan Garden Helsinki -hankkeen rakentamisvaiheen työllisyysvaikutuksiksi arvioitiin 7 000–8 000 henkilötyövuotta ja toimintavaiheen työllisyysvaikutuksiksi 1800 henkilötyövuotta.

Hanketta lobannut Jan Vapaavuori lähetti samat luvut helmikuussa 2025 myös pääministeri Orpon esikuntaan erityisavustajille Mikko Martikkalalle ja Katri Manniselle sekä Helsingin pormestariksi myöhemmin nousseelle Daniel Sazonoville (kok).

Helsingin kaupungin huhtikuussa 2024 päivitetyssä taloudellisten vaikutusten arviointimuistiossa rakentamisvaiheen kokonaisvaikutuksiksi Helsingissä arvioitiin 2750 henkilötyövuotta ja toimintavaiheessa 900 henkilötyövuotta. Kyseisestä vaikutusarviosta on uutisoinut aiemmin Yle. Lisäksi hankkeeseen tuolloin vielä sisältyneiden toimistotilojen odotettiin generoivan 700 henkilötyövuotta.

Vapaavuoren esittelymateriaaleihin Helsingin kaupungin tuottamat luvut eivät kuitenkaan päätyneet. Iltalehden haastattelema Helsingin kaupungin virkamieslähde luonnehtii Vapaavuoren käyttämiä lukuja ”hatusta vedetyiksi”. Asiaa tuntevat lähteet kertovat Iltalehdelle, että Garden Helsinki oli Vapaavuorelle jonkinlainen ”intohimoprojekti” jo hänen pormestarikaudellaan vuosina 2017–2021. Lähteet eivät esiinny jutussa omalla nimellään olosuhteiden arkaluontoisuuden takia.

Aiemmassa syksyllä 2019 päivitetyssä Helsingin kaupungin arvioinnissa hankkeen työllisyysvaikutuksiksi arvioitiin rakentamisvaiheessa 3 900 henkilötyövuotta ja toimintavaiheessa 1 800 henkilötyövuotta.

Kun hankkeen tuesta oli tehty päätös kehysriihessä, asia siirtyi valmisteltavaksi opetus- ja kulttuuriministeriöön (OKM). Valtiontuen saaminen edellyttää, että hanke läpäisee kansallisten kriteerien lisäksi EU:n notifikaatiomenettelyn, jota varten ministeriö pyysi Projekti GH:ta toimittamaan tietoja hankkeesta.

Projekti GH:n OKM:lle hallituksen kehysriihipäätöksen jälkeen toimittamissa tiedoissa hankkeen työllisyysvaikutuksiksi arvioidaan 2750 henkilötyövuotta rakentamisaikana ja 900 henkilötyövuotta toimintavaiheessa. OKM:lle lähettämänsä luvut yhtiö poimi siis suoraan Helsingin kaupungin laatimasta vaikutusarviosta.

Hankkeen vastuuvirkamies OKM:ssä ei viime viikolla osannut sanoa, mitä hankkeen suunnitelmiin tehdyt merkittävät muutokset mahdollisesti tarkoittavat valtiontuen notifikaation kannalta. Lähtökohtana kuitenkin on, että komissiolle toimitettavien tietojen on oltava riittäviä ja totuudenmukaisia. Tuen saaminen edellyttää myös, ettei tukea saava yritys saa olla taloudellisissa vaikeuksissa.

Näin toimitusjohtaja selittää

Iltalehti kysyi Projekti GH Oy:n toimitusjohtajalta Ilkka Kilpimaalta, mihin yhtiön esittämät työllisyysarviot perustuivat. Kilpimaa ei suostunut puhelinhaastatteluun, mutta vastasi osaan Iltalehden kysymyksistä sähköpostitse.

Kilpimaa ei vastannut muun muassa kysymykseen siitä, miksi yhtiö toimitti OKM:lle merkittävästi pienemmät työllisyysluvut kuin se toimitti pääministerin esikunnalle ja valtiovarainministeriölle.

Kilpimaan mukaan työllisyysvaikutusten arviointi on aina suuntaa antavaa, eikä siihen ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa menetelmää. Hänen mukaansa arvio 7 000–8 000 henkilötyövuodesta perustui VTT:n Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset -selvitykseen ja Rakennusteollisuus RT:n käyttämään arvioon, jonka mukaan miljoonan euron sijoitus rakentamiseen merkitsee noin 11–14 henkilötyövuotta.

Kilpimaan laskentatavan mukaiset luvut ja Helsingin kaupungin luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia, koska Helsingin kaupungin luvuissa on kyse Helsinkiin syntyvistä työllisyysvaikutuksista, eikä luvuissa ole huomioitu kaikkia mahdollisia rakentamisen epäsuoria työllisyysvaikutuksia aina betonin valmistamisesta alkaen.

VTT:n selvityksen laatineen sittemmin eläköityneen tutkijan Terttu Vainion mukaan Garden Helsingin luvut ovat eri laskentatavasta huolimatta yläkanttisia. Vaikka rakentamisvaiheen luvuissa olisi huomioitu laajasti kaikki epäsuorat työllisyysvaikutukset, kokonaisvaikutus olisi Vainion mukaan 6 300 henkilötyövuotta.

On syytä huomata, etteivät kaikki hankkeen työllisyysvaikutukset ja niiden myötä syntyvät verotulot kohdistuisi todennäköisesti vain Suomeen.

Toimintavaiheen 1 800 henkilötyövuoden arvio perustui toimitusjohtaja Kilpimaan mukaan hankkeen käytön aikaiseen vaikutusarvioon, jossa huomioidaan muun muassa areenan operointi, tapahtumatuotanto, ravintola- ja turvallisuuspalvelut, ylläpito, alihankinta, majoitus, liikenne sekä tapahtumakävijöiden muu kulutus.

– Lähtökohtana on ollut noin kahden areenan, 150 tapahtuman ja noin miljoonan myydyn lipun vuositaso, Kilpimaa kirjoittaa.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Tilastokeskuksen työpanoskertoimilla 1800 henkilötyövuotta vastaa 150 miljoonan euron liikevaihtoa vuodessa. Liikevaihtoa koskevat luvut on Iltalehden näkemissä hanketta koskevissa asiakirjoissa salattu yhtiön liikesalaisuuksina.

Toimintavaiheessa suuri osa areenan talous- ja työllisyysvaikutuksista muodostuisi tapahtumatoiminnasta, josta eri areenat joutuvat kilpailemaan keskenään. Uusi areena veisi todennäköisesti siis osan sellaisista tapahtumista, joista esimerkiksi Tampereen Nokia-areena ja Helsingin Olympiastadion tällä hetkellä kilpailevat. Garden Helsingin lisäksi esimerkiksi Vantaalle on suunnitteilla uusi tapahtuma-areena.

– Onko mahdollista saada kokonaan uutta liikevaihtoa, vai siirtyisikö osa nykyisestä markkinasta Gardeniin? Vainio pohtii.

Vielä kevään 2025 kehysriihessä ja vuodenvaihteessa 2026 hanke oli huomattavasti nykyistä suunnitelmaa suureellisempi ja sisälsi areenan lisäksi hotelli-, asunto ja -toimistorakentamista. Sittemmin hanke on kutistunut merkittävästi ja hankesuunnitelma käsittää ainoastaan areenan.

Uusi asemakaava?

Garden Helsingin verkkosivujen tämänhetkiset luvut, rakennusvaiheen 3 500 ja toimintavaiheen 1 000 työpaikkaa, ovat toimitusjohtaja Ilkka Kilpimaan mukaan vielä alustavia arvioita. Arvio täsmentyy lopullisen toteutusmallin, rakentamisen laajuuden ja kustannustason mukaan.

– Projekti GH on kuitenkin käyttänyt nykyisessä arviossaan tarkoituksella tätä VTT:n kertoimiin perustuvaa laskennallista haarukkaa selvästi pienempää ja varovaisempaa lukua. Tällä on haluttu välttää se, että hankkeen työllisyysvaikutuksia katsottaisiin liioiteltavan, Kilpimaa kirjoittaa Iltalehdelle lähettämässään sähköpostissa.

Garden Helsingin toteutumiseen liittyy vielä useita avoimia kysymyksiä. Hankkeelta uupuu yksityistä rahoitusta ja kaupungin kanssa käytävät neuvottelut areenan tontista ovat vielä kesken. Iltalehden haastattelema Helsingin kaupungin virkamieslähde näkee kuitenkin myös kolmannen ison ongelman, joka voi jopa kaataa hankkeelle korvamerkityn valtiontuen.

– Se uusi Garden Helsinki on ihan eri hanke, jolle asemakaava on tehty. Oma tulkintani on, että hanke edellyttäisi uuden asemakaavan. Se on pitkä prosessi, virkamieslähde arvioi.

Mahdollisen uuden asemakaavan lisäksi hanke tarvitsee rakennusluvan, jota yhtiö on kertonut tavoittelevansa vuoden 2027 loppuun mennessä. Virkamieslähde pitää tavoitetta, että hanketta päästäisiin rakentamaan vuoden 2028 alussa ”erittäin optimistisena”.

Rakentamisen aloittamisen viivästyessä myös areenan ehdollinen valtiontuki on vaarassa. Tukea ei nimittäin makseta, ennen kuin rakentaminen on aloitettu. Ensimmäinen neljästä 8,75 miljoonan euron määrärahasta on varattu jo ensi vuodelle.

– Jos hanke ei etenisi vuoden 2027 aikana ja haluttaisiin edelleen olla valtion puolelta siinä mukana, sitten se valtuus pitäisi uusia. Käytännössä se vuoden 2027 käyttämätön valtuus pitäisi siirtää vuoden 2028 puolelle, valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä sanoi heinäkuun alussa Iltalehdelle.

Rinnastus maailmanluokan pytinkeihin

Kun Garden Helsinki haki valtiontakausta hankkeelle, se rinnasti itsensä useisiin maailmanluokan stadioneihin Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Yhtiö kertoi muun muassa, miten Britannia ja Haringeyn kunta tukivat valioliigaseura Tottenhamin uutta areenaa verokannustimilla, kiinteistöveroalennuksilla ja infrahankkeilla.

– Valtio ja kaupunki näkivät hankkeen taloudellisen uudistumisen kannalta merkittävänä, sillä se loisi työpaikkoja ja lisäisi paikallista liiketoimintaa.

Garden Helsinki muistutti myös Pariisin Stade de Francesta, joka rakennettiin jalkapalloilun MM-kisoja varten 1998.

– Stade de France oli osa Ranskan laajempaa strategiaa houkutella kansainvälisiä urheilutapahtumia ja lisätä kansallista mainetta.

Stade de Francen kapasiteetti on jalkapallo-otteluissa yli 80 000 ihmistä ja konserteissa jopa yli 97 000 ihmistä. Tottenhamin areena on Englannin kolmanneksi suurin stadion, ja sinne mahtuu yli 62 000 ihmistä.