Varoituskellot Putinin iskusta soivat ympäri Eurooppaa – Asiantuntija: Suomi voi olla kohteena

Jos presidentti Vladimir Putin uskoo, että Venäjä voi testata Naton yhtenäistä puolustusta koskevaa 5. artiklaa, hän tulee tekemään sen, sanoo ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen Iltalehdelle.

– Koko ajan on enemmän merkkejä siitä, että Venäjä on valmis viemään eskalaatiota pidemmälle ja pidemmälle.

Venäjän uhasta on kuultu viime päivien aikana yhä useampia varoituksia. Tasavallan presidentti Alexander Stubb varoitti suomalaisia keskiviikkona varautumaan sabotaasi-iskuihin sekä Suomeen harhautuviin drooneihin.

Päivää myöhemmin samanlaista viestiä kuultiin Puolan pääministeriltä Donald Tuskilta. Samalle viikolle osui myös Ranskan presidentin Emmanuel Macronin hätäkokous, jonne kutsuttiin kaikki maan parlamenttipuolueet.

Kokouksen aikana Macron ilmoitti, että Ranska on ollut viimeisten viikkojen aikana jo hybridihyökkäysten kohteena.

Myös brittilehti The Telegraph kertoi tiedustelulähteisiinsä vedoten, että Putin suunnittelee kiihdyttävänsä iskuja Ukrainan tukijamaihin Euroopassa. Tätä edesauttaisi mahdollisesti vaalien jälkeen käynnistettävä ”salainen mobilisaatio”, jossa Venäjä kutsuisi tuhansia kansalaisiaan asepalvelukseen.

– Näemme hallinnollisia valmisteluja, joiden avulla se olisi mahdollista toteuttaa, jos niin päätettäisiin, eräs tiedustelulähde kertoi The Telegraphille.

Venäjän testi

Vanhanen on yhtä mieltä monen muun asiantuntijan kanssa siitä, ettei Venäjä kykenisi haastamaan Natoa avoimilla sotatoimilla.

– En missään tapauksessa usko, että Venäjän tavoite on pyrkiä avaamaan rintamalinja Naton ja Venäjän välille, joka ulottuu arktiselta alueelta Mustallemerelle tai Välimerelle. Täysmittaiseen sotaan sisältyy Venäjän kannalta aivan liikaa riskejä ja arvaamattomuutta, Vanhanen sanoo.

Sen sijaan moni pitää tällä hetkellä hyvin mahdollisena sitä, että Venäjä haluaisi testata Naton yhtenäisyyttä jonkinlaisella rajoitetulla toimella esimerkiksi puolustusliiton itäisen sivustan maahan.

Se voisi olla esimerkiksi harhautuneeksi väitetty drooni, joka osuu johonkin Baltian Nato-maista. Jos kohdemaa käynnistäisi Naton 5. artiklan mukaiset toimet eikä puolustusliitto olisi sen aktivoinnista yhtä mieltä, voisi se luoda syviä railoja puolustusliiton sisälle.

Varoituksen tilanteesta antoi tällä viikolla analyysissään muun muassa yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW).

Tästä kielii jo ennalta Nato-maa Slovakian pääministerin Robert Ficon suusta kuultu lausunto, jonka mukaan Slovakia ei kunnioittaisi Naton 5. artiklan velvoitteita, mikäli se otettaisiin käyttöön ”keksityn tekosyyn perusteella.”

Ficon mukaan jotkin Nato-maat lietsovat nyt konfliktia Venäjän kanssa ja suorastaan ”kaatavat bensaa liekkeihin”. Fico tunnetaan läheisistä väleistään Kremliin.

Voisi osua Suomeenkin

Vaikka useimmissa arvioissa iskun kohteeksi esitetään juuri Baltiaa, voisi sen kohteena olla Vanhasen mukaan ”totta kai” myös Suomi. Tästä hänen mukaansa kielii jo Stubbinkin antama varoitus tällä viikolla.

– Kovin kevyesti suomalaisessa turvallisuuskulttuurissa ei tämäntyyppisiä varoituksia anneta. Koen, että meille ei ehkä ihan kaikkea ole kerrottu siitä, mitä turvallisuusympäristössämme tapahtuu tällä hetkellä, Vanhanen sanoo.

Kuinka akuutista uhasta tässä nyt todellisuudessa puhutaan?

– Ei Venäjän tarvitse odottaa, että se olisi valmis sotaan koko Natoa vastaan, jotta se voi haastaa Natoa. Nämä pienemmät operaatiot, joilla testataan Natoa, niitähän voidaan lähteä toteuttamaan vaikka nyt, Vanhanen vastaa.

Hän huomauttaa, että varoituksia Venäjän aikeista tehdä lähivuosien aikana jotain on kuultu jo parin vuoden ajan. Vanhasen mukaan ”lähivuodet” voivat tarkoittaa tätä vuotta, seuraavaa tai sitä seuraavaa, mutta sen tarkempaa näkemystä tuskin kuullaan.

– Sellaista päätöstä, että nyt tämä käynnistetään, ei välttämättä ole tehty edes Putinin toimesta Moskovassa.

Suurin kysymys liittyy siihen, mitä Venäjä uskoo mahdollisella 5. artiklan ja Naton yhtenäisyyden testaamisella saavuttavansa Ukrainan sodan kannalta. Vanhasen mukaan jos Kremlissä katsotaan sen heikentävän lännen tukea Ukrainalle, voi isku tapahtua ”oikeastaan milloin vaan”.

– En mitenkään aliarvioisi Venäjän ja Putinin opportunismia tällä hetkellä. Päinvastoin, olemme viimeiset 20 vuotta nähneet koko ajan kehitystä, jossa Putinista on tullut isompi riskinottaja.

Aktiivisempaa toimintaa

Vanhanen näkee tällä hetkellä yhdeksi suureksi ongelmaksi koko tilanteessa kuitenkin sen, että keskustelu Venäjän luomasta uhasta pyörii hyvin usein sen ympärillä, miten valmis Nato olisi idästä tulevaan aggressioon.

– Meidän pitäis ehkä puhua paljon enemmän myös siitä, miten muutamme Venäjän omaa riskilaskelmaa.

Tämä vaatisi sitä, että Natossa tulisi siirtyä pelkästä puolustautumisesta myös aktiivisempaan pelotteeseen. Vanhasen mukaan tämä ei missään nimessä tarkoita, että Venäjää tulisi provosoida, vaan päinvastoin.

– Pelotteen tarkoitushan on tehdä konfliktista Kremlin näkökulmasta niin huono vaihtoehto, että sitä ei kannata aloittaa.

Myös valtionjohtajien ja muiden poliitikkojen Venäjän mahdollisesta iskusta käyttämä termi ”hybriditoiminta” on Vanhasen mukaan tietyllä lailla ongelmallinen. Kyseessä on hänen mukaansa ”poliittisesti käyttökelpoinen” termi, jolla kriisit pidetään hallittavina.

– Kun ne määritellään hybridioperaatioiksi, niin silloinhan ne voidaan todeta, että ne ei vaadi sen kummempaa vastatoimea, Vanhanen sanoo.

Ongelmalliseksi termin laajenemisen tekee kuitenkin se, että se venyttää niitä toimia, jotka Venäjä voi sen turvin tehdä. Tilanne voi Vanhasen mukaan johtaa lopulta siihen, että Kremlissä päätetään ryhtyä ”liian kovaan” toimenpiteeseen.

– Se saattaa sitten hyvin nopeasti eskaloida tilanteen.

Ehdotus Puolasta

Yksi aktiivisempi ehdotus kuultiinkin hiljattain Puolan ulkoministeriltä Radosław Sikorskilta, jonka mukaan Naton tulisi lisätä sotilaallisia harjoituksiaan Venäjän Kaliningradin lähettyvillä.

– Putin tietää tai olettaa, että Nato on rauhanomainen liittokunta ja emme aio hyödyntää hänen paikallista heikkouttaan. Ja ehkä se on virhe, Sikorski sanoi.

Ulkoministerin mukaan tämä pakottaisi Venäjän vahvistamaan Puolan ja Liettuan välissä sijaitsevan eksklaavinsa puolustusta. Alueelta on vedetty hänen mukaansa lähes kaikki sotilaallinen voima Ukrainan rintamalle.

Sikorskin viesti olikin Vanhasen mukaan hyvä, koska tällä hetkellä Venäjä ajattelee Naton olevan toimissaan suhteellisen ennalta arvattava. Tämä taas vaikuttaa sotilaalliseen pelotteeseen, johon kuitenkin koko Naton olemassaolo perustuu.

– Ehkä olisi välillä ihan hyvä, että mekin olisimme valmiita osoittamaan määrätietoisesti ja nopeasti voimakkaitakin reaktioita. Eihän Venäjän tarvitse aina etukäteen tietää, mitä olemme tekemässä.