Lisäämme kulttuurisisältöjen näkyvyyttä Ylen digitaalisissa palveluissa, kirjoittaa Kulttuuri ja asia -yksikön vastaava päätoimittaja Johanna Törn-Mangs.
”Olisi mielenkiintoista nähdä televisiosta esimerkiksi sirkusesityksiä, teatteria, balettia, oopperaa sekä lisää kaikenlaisia konsertteja.”
Näin kuului eniten peukutuksia saanut ehdotus, kun keväällä pyysin teiltä ajatuksia siitä, mitä kulttuurisisältöjä kaipaatte Yleltä. Ehdotuksia ja kommentteja tuli yli 300.
Muita toiveita olivat esimerkiksi dokumentit, kulttuuriuutiset, klassinen musiikki, kirjallisuusohjelmat ja -arviot sekä eurooppalaiset elokuvat ja sarjat. Hienoa on se, että meillä on kaikkea tätä toivottua tarjolla jo nyt. Hienoa on sekin, että sitä toivotaan lisää.
Useat taas toivoivat kulttuuria eri puolelta Suomea, vaikkapa näin: ”Olisi mielenkiintoista kuulla ja nähdä millaista kulttuuria eri paikkakunnilla on, esimerkiksi maakuntakohtaisesti”.
Suurkiitokset kaikista toiveista! Hyödynnämme niitä taatusti kulttuurisisältöjemme kehittämisessä. Syksyllä kerron lisää siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu.
Sauvakävelystä urkukonsertteihin
Eniten mainintoja keräsivät perinteisiin kulttuurigenreihin liittyvät toiveet. Samalla oli virkistävää lukea, miten laaja vastaajien kulttuurikäsitys on.
Monet toivoivat lisää sisältöä videopeleistä ja nörttikulttuurista, ja mainintoja saivat esimerkiksi ryijyt, ite-taide, puutarhat, sauvakävely, juurimusiikki, koristepuukot, urkukonsertit ja permakulttuuri. Kulttuuri-sanan määritelmä venyi siis komeasti – mikä sai aikaan vilkasta keskustelua siitä, mitä kulttuuri on ja mitä kuuluu Ylen kulttuuritehtävään.
Olen aika lailla samaa mieltä seuraavan kommentin kirjoittajan kanssa: ”Kulttuuri on moninaista. Myös viihde (mitä Euroviisut parhaimmillaan on) on tarpeellista, tuottaa iloa ja hyvää mieltä, auttaa jaksamaan. Ei ole hyvä, että kulttuurigenrejen välille muodostetaan jyrkkiä raja-aitoja.”
Yle Kulttuuri -brändi johdattaa kulttuuritarjonnan pariin
Osa niistä, jotka toivoivat vaikkapa ooppera-, baletti- ja sirkusesitysten taltiointeja tv-kanaville ja Yle Areenaan, ei ollut tietoinen laajasta tarjonnastamme. Meiltä löytyy tälläkin hetkellä esimerkiksi Sebastian Fagerlundin Aamutähti-ooppera, Ruotsin kuninkaallisen oopperan Gustavia-baletti ja Tanssiteatteri Hurjaruuthin Talvisirkus Fantasia .
Eräs jazzin ystävä harmitteli, että ”jazz puuttuu kokonaan” Ylen sisällöistä, vaikka Jazzklubi kuuluu joka sunnuntai Yle Radio 1:ssä, ja jazzin uudet levyt, huippukonsertit, teemaohjelmat sekä jazzkentän ajankohtaiset asiat ovat tarjolla Yle Areenassa.
Kulttuurisisältöjen löydettävyys on pulma, johon olemme jo ehtineet tarttua. Olemme luoneet Yle Kulttuuri -brändin, jonka yhtenäinen visuaalinen ilme tekee sisällöistä helpommin löydettäviä ja tunnistettavia.
Olemme myös päättäneet nostaa kulttuurisisältöjä aiempaa enemmän digitaalisissa palveluissamme. Kulttuuri tulee näkymään entistä vahvemmin nostoissa etusivulla sekä eri valikoissa ja suositteluissa.
Nykyisessä mediatodellisuudessa ei nimittäin riitä, että panostetaan sisältöjen määrään tai laatuun. On huolehdittava myös siitä, että yleisö löytää kulttuurisisällöt, ja painotettava kulttuuria algoritmisissa suositteluissa.
Ylessä tämä on mahdollista, sillä meillä on käytössä julkisen palvelun algoritmi, joka pohjautuu Ylen arvoihin ja joka pyrkii toteuttamaan Ylen tehtävää. Kulttuuritehtävä on kirjattuna Yle-lakiin. Julkisen palvelun ohjelmatoiminnan tulee muun muassa ”tuottaa, luoda, kehittää ja säilyttää kotimaista kulttuuria, taidetta ja virikkeellistä viihdettä”.
Rakkaudesta kulttuuriin
Kaiken kaikkiaan viestienne lukeminen oli minunlaiselle kulttuurin ystävälle sydäntä lämmittävä kokemus. Kritiikkiäkin esitettiin, mutta se oli rakentavaa, ja kumpusi usein rakkaudesta kulttuuriin.
Syksyllä kerron lisää sisältöpanostuksista, mutta yhden asian voin jo nyt luvata. Kulttuuri on meille ensiarvoisen tärkeää. Kuten yksi vastaaja osuvasti muotoili: ”Ihminen ei ole mikään vedellä ja leivällä käyvä automaatti, tarvitsemme myös hengenravintoa.”
