Puhelu tuli vuonna 2020. Veera oli kotona esikoisensa kanssa, kun hänen äitinsä, Saaren Taian perustaja Johanna Amnelin, kysyi, tulisiko hän perheyrityksen toimitusjohtajaksi.
– Sanoin kyllä, koska omaa äitiä täytyy auttaa. Minulla ei ollut periaatteessa mitään edellytyksiä tehtävään, mutta lähdin silti, Veera kertoo.
Mitä äiti näki tyttäressään? Veera arvelee, että ihmisen, joka tulee toimeen ihmisten kanssa ja joka ei anna periksi.
– En ole mikään ekstrovertti, mutta olen hyvä ihmisten kanssa. Ja kun lähden johonkin, pusken eteenpäin, Veera kuvailee.
Johanna oli perustanut Saaren Taian etsiessään apua omaan haastavaan ihoonsa. Alussa tuotantotiloihin mahtui kaksi ihmistä kerrallaan, omaa varastoa ei ollut ja palkkalistoilla oli kaksi ihmistä. Vuonna 2020 liikevaihto oli jo noin kolme miljoonaa euroa ja oli tuplaantunut joka vuosi eikä organisaatio ollut pysynyt kasvun perässä. Nyt toimitiloja on noin 2 000 neliötä ja työntekijöitä toistakymmentä.
Aluksi Johanna ja Veera sopivat, että Veera tekisi töitä kolmena päivänä viikossa eikä koskisi talouteen tai kirjanpitoon. Tarkoitus oli, että aikaa jäisi hänen omille yrityksilleen, mutta niin ei käynyt.
Omasta yrityksestä piti luopua
Veeralla oli lähes miljoonan euron liikevaihtoa tehnyt verkkokauppa ja tatuointibisnes, mutta kumpaakaan ei enää ole.
– Luopuminen itselle tärkeästä asiasta tuntui pahalta ja koin alkuun olevani hukassa. Olin tehnyt työtä rakastamieni asioiden parissa, saanut asiakkaideni luottamuksen ja rakentanut lähes miljoonan yrityksen alusta asti itse. Ensin lopetin verkkokaupan, sitten tatuoinnit ja vasta tänä vuonna koko yritystoiminnan. Luopumistyössä on mennyt lähes seitsemän vuotta, Veera kertoo.
Perhe on muuttanut työn perässä kahdesti, ensin Turusta Marttilaan ja sitten Perniöön, kun tunnin työmatka ei toiminut. Puoliso Teemu jätti samalla lapsuudenkotinsa. Kun pariskunnan toinen lapsi syntyi, Veera oli äitiyslomalla neljä kuukautta ja loppuajan kotona oli aviomies Teemu.
– Työni ei mahdu kahdeksasta neljään. Arkisin olen lasten kanssa ehkä pari tuntia, iltapuuhien ja iltapalan ajan. Sitten on kausia, jolloin voimme olla vaikka viikon yhdessä jossain.
Teemu on se, joka muistuttaa, että kaikki järjestyy. Yhteistä matkaa heillä on takana kohta kymmenen vuotta.
”Tämä ei toimi”
Ensimmäinen vuosi oli kuormittava. Veera oli tottunut olemaan asiakaspalvelija, ei johtaja.
– Minulla ei ollut mitään tietoa, mitä toimitusjohtajalta odotetaan tai miten tiimiä johdetaan. En myöskään uskaltanut ottaa sitä tilaa, joka johtajan pitää ottaa, Veera muistelee.
Kasvu kiihtyi entisestään. Vuonna 2021 liikevaihto oli jo seitsemän miljoonaa euroa. Saaren Taika muutti Perniöön isompiin tiloihin ja sai oman varaston. Uusia työntekijöitä piti rekrytoida nopeasti, eikä Veera ollut rekrytoinut koskaan aiemmin.
– Yrityksellä ei ollut oikeastaan mitään valmiita prosesseja ja moni asia oli siinä tilanteessa ihmisille epäselvää. Kun perehdytettäviä on paljon ja palaute on, että tämä ei toimi, se on tosi kuormittavaa.
Samaa mieltä puolet ajasta
Äidin kanssa Veera on samaa mieltä suunnilleen puolet ajasta. Johanna on visionääri, joka vastaa tuotekehityksestä. Veera on puolestaan se, joka vie ideat käytäntöön.
– Haastamme toistemme ajattelua tosi paljon. Kun asioista lähtee keskustelemaan perinpohjaisesti, päädymme yleensä melkein samaan. Olisi huono juttu, jos oltaisiin koko ajan samaa mieltä”, hän sanoo.
Suurin testi tuli, kun Johanna halusi rakentaa uuden ihonhoitosarjan käsin kerätystä, myrskyn irrottamasta villistä Selkämeren rakkohaurusta. Ajatus herätti alkuun ihmetystä Veerassa.
– Johanna on meistä vahvempi visionääri, minä olen enemmän vision toteuttaja. Hän sanoi, että tähän pitää nyt keskittyä, tämä on seuraava iso juttu. Ja se oli. Se oli kuitenkin hyppy tuntemattomaan, hän kertoo.
Rakkohauru Superseerumista tuli nopeasti yrityksen yksi myydyimmistä tuotteista. Samalla uudistettu brändi kertoo, että käsintehdyn luonnonkosmetiikan rinnalle on tullut teknisesti edistynyttä ihonhoitoa omasta tuotekehityksestä ja tuotannosta ja tuotteiden tehoa on mitattu kahdeksassa riippumattomassa kliinisessä testissä.
– Lupaaminen on ilmaista. Todistaminen on maksanut meille jo 100 000 euroa, Veera sanoo.
Ei sijoittajia, ei yrityksen myymistä
Tänä keväänä IRO Researchin Tuhat suomalaista -tutkimus kertoi, että Saaren Taika on Suomen toiseksi tunnetuin kotimainen ihonhoitobrändi. Veera liikuttui.
– Miten yhden naisen yrityksestä voi alle kymmenessä vuodessa tulla tällainen? Meillä ei ole ollut helppoa ikinä. On hienoa, että tyhjästä voi luoda ilman sijoittajia ja käytännössä ilman pääomaa yrityksen, joka työllistää parikymmentä.
Sijoittajista Veeralta kysytään usein. Hänen mielestään ulkopuolinen raha olisi liian helppo tie, ja sijoittajien kanssa yritys on yleensä tarkoitus myydä jossain vaiheessa.
– Me emme halua myydä yritystä. Haluamme luoda työpaikkoja maaseudulle ja varmistaa, että yritys siirtyy sukupolvelta toiselle, Veera toteaa.
Ulkopuolisella rahalla kasvua voisi kiihdyttää ja yrityksestä saisi myytäessä hyvän hinnan. Veera ei pidä sitä vaihtamisen arvoisena.
– Niin kuin me nyt palvelemme asiakkaitamme, minun lapseni palvelevat heitä ja heidän lapsiaan.
Seuraavaksi suomalainen ihonhoitoteknologia viedään maailmalle. Ensin on ratkaistava tuotannon pullonkaula, koska Saaren Taika kehittää ja valmistaa suuren osan tuotteistaan itse. Siksi Perniöön halutaan yksi Suomen suurimmista kosmetiikkatehtaista.
– Se on kivaa ongelmanratkaisua. Ja kun ympärillä on ihmisiä, jotka kasvavat mukaan, pystyn antamaan muillekin mahdollisuuksia.
Noin parinkymmenen ihmisen työnantajana Veera selvittää asiat perinpohjin ja punnitsee riskit. Joku voisi sanoa, että hän jahkailee.
– Päätöksiä on pakko tehdä ja ihan sama minkä päätöksen teen, se on jonkun mielestä huono. Kun pystyn perustelemaan päätöksen itselleni, menen sillä. Huonoon ei voi jäädä vellomaan, hän lisää.
Joulupöytä ratkaisee
Tänä vuonna Veerasta tuli Saaren Taian osaomistaja. Keskustelua käytiin lähes kolme vuotta.
– Se ei muuttanut sitä, miten teen töitä. Olen aina antanut kaikkeni. Mutta se on tunnustus äidiltäni: hän luottaa minuun ja halusi antaa palan yrityksestään minulle. Kun paperit tehtiin, siitä tuli todellista.
Samalla Veera alkoi rakentaa mallia sille, miten tulevat sukupolvet voivat päästä omistajiksi. Hän luki aiheesta kirjoja ja sparrasi juristien ja muiden perheyrittäjien kanssa. Kysymys ei ollut yksinkertainen, sillä perheessä on jo hänen lisäkseen toinenkin mahdollinen jatkaja, Veeran nuorempi veli, joka työskentelee yrityksessä.
Veeralle oli alusta asti selvää, ettei omistajuus voi olla automaattinen oletus. Pelkkä sukulaisuus ei riitä, vaan omistajuus pitää ansaita.
Niinpä malliin kirjattiin kriteerit, joiden perusteella omistajuutta voidaan arvioida aikaisintaan 25-vuotiaana. Silloin katsotaan yhdessä asetetut kriteerit, kuten vastuu, työnteko ja yrityksen arvojen mukainen toiminta. Samat ehdot koskevat kaikkia tulevia sukupolvia, tasapuolisesti.
Veera itse tuli perheyritykseen tilanteessa, jossa koki, että äitiä oli autettava. Nyt hän haluaa antaa omille lapsilleen jotain muuta: vapauden valita. Hänen mielestään lasten pitää ensin saada opiskella, tehdä töitä muualla ja rakentaa omaa elämäänsä. Jos he joskus haluavat mukaan Saaren Taikaan, siihen on mahdollisuus, mutta ei velvollisuutta.
Miksi kaikki tämä vaiva yhden järjestelmän eteen?
– Haluan loppuelämäni istua pikkuveljeni ja perheeni kanssa samassa joulupöydässä. Siksi järjestelmän pitää olla reilu ja läpinäkyvä kaikille tuleville sukupolville, Veera summaa.
Saaren Taika kehittää ja valmistaa suuren osan kosmetiikkatuotteistaan itse ja niiden tehoa on todistettu kahdeksassa riippumattomassa kliinisessä tutkimuksessa. Tutustu tuotteisiin shop.saarentaika.com tai lue tutkimustulokset: saarentaika.com/category/tutkimukset/