Veikkauksen pelikoneista paljastui nyt karu totuus – Näin Veikkaus vastaa

Iltalehden tuore selvitys paljastaa, että valtion omistaman Veikkauksen rahapeliautomaatit keskittyvät Suomessa erityisesti maakuntiin, joissa tulotaso on matalampi.

Mitä alhaisempi maakunnan tulotaso on, sitä enemmän peliautomaatteja löytyy asukasta kohden.

Asukasmäärään suhteutettuna peliautomaatteja on eniten Lapissa ja Itä-Suomessa, kun taas Uudellamaalla niitä on selvästi vähemmän.

Köyhemmillä alueilla enemmän pelikoneita

Veikkauksen Iltalehdelle toimittaman aineiston mukaan vuonna 2025 Suomessa oli yhteensä 7 800 pelikonetta.

Yhtiö on vähentänyt automaattien määrää rajusti, sillä vielä vuonna 2019 niitä oli noin 18 000. Kaikissa fyysisissä peliautomaateissa on nykyään pakollista tunnistautua esimerkiksi Veikkaus-kortilla.

Asuinalueittain eniten rahapeliautomaatteja oli vuonna 2025 Turun keskustan alueella. Siellä oli 67 rahapeliautomaattia. Toisena tulee Joensuun keskusta, jossa oli 62 automaattia.

Iltalehti keräsi listan, jossa on 50 eniten automaatteja sisältävää aluetta Suomessa. Esimerkiksi Helsingin arvoalueita Punavuorta tai Eiraa ei löydy listalta.

Sen sijaan listan kolmantena on Helsingin Kontulan ja Mellunmäen alueet, joissa on yhteensä 52 automaattia.

Tilastokeskuksen tietokannasta selviää, että Eiran alueella keskitulot ovat yli kaksinkertaiset Itä-Helsingissä sijaitsevaan Kontulaan verrattuna. Tilastoon on kerätty käytettävissä olevia vuosituloja, eli tuloja verojen jälkeen.

Kontulassa keskitulo on noin 23 500 euroa vuodessa, kun taas Eirassa se on 48 000 euroa.

Järisyttävä ero Pohjanmaan ja Lapin välillä

Tilastoista selviää, että Lapissa, Pohjois‑Karjalassa ja Pohjois‑Savossa tulotaso jää selvästi maan keskiarvon alapuolelle. Samalla näillä alueilla peliautomaatteja on suhteellisesti eniten.

Lapissa peliautomaatteja on lähes kaksi 1 000 asukasta kohden, mikä on korkein taso koko maassa. Pohjois‑Karjala ja Pohjois‑Savo seuraavat perässä hieman alemmilla mutta edelleen korkeilla lukemilla.

Pohjanmaa erottuu aineistosta voimakkaasti. Maakunnassa on tulotaso on verrattain korkea ja peliautomaatteja on selvästi vähiten suhteessa väestöön. Pohjanmaalla pelikoneiden määrä jää selvästi alle yhden per tuhat asukasta.

Pohjanmaan keskimääräiset käytettävissä olevat tulot ovat noin 31 000 euroa vuodessa. Vuoden 2023 tilastojen perusteella Pohjanmaan keskimääräiset tulot ovat noin 6 000 euroa korkeammat kuin Lapissa.

Pirkanmaalla, Pohjois‑Pohjanmaalla ja Keski‑Suomessa tulotaso asettuu keskivaiheille, ja myös peliautomaattien määrä per asukas on keskitasoa.

Esimerkiksi Pirkanmaalla peliautomaatteja on enemmän kuin väkiluku yksin selittäisi, mutta taso jää silti alle Itä‑ ja Pohjois‑Suomen maakuntien.

Varsinais‑Suomessa ja Uudellamaalla peliautomaatteja on paljon, mutta asukasmäärään suhteutettuna vähemmän.

Uusimaa on tästä selkein esimerkki. Kunnassa on korkein tulotaso koko maassa, mutta pelikoneita vain hieman yli yksi tuhatta asukasta kohden. Toisin sanoen koneita on paljon siksi, että ihmisiä on paljon.

Veikkaus: Alueiden tulotasot eivät vaikuta sijoitteluun

Tilastot paljastavat selkeän yhteyden alueellisen tulotason ja peliautomaattien tiheyden välillä. Vastaavista havainnoista on uutisoitu aiemmin.

Seura selvitti jo vuonna 2018, että peliautomaatteja sijoitetaan eniten alueille, joissa tulotaso ja koulutusaste ovat matalia, mutta työttömyysaste korkea. Vastaavasti varakkaimmilla alueilla peliautomaatteja on olemattoman vähän.

Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimus vuodelta 2024 kertoo, että rahapelikoneiden ”hajasijoittaminen” on haitallista peliongelmaisten kannalta. Tutkimuksesta selviää, että leikkauksen rahapeliautomaatteihin hävitään eniten rahaa huono-osaisimmilla ja köyhimmillä alueilla.

Veikkaus kiistää väitteen automaattien sijoittelusta.

– Veikkaus ei sijoita peliautomaatteja sosioekonomisten tekijöiden tai alueiden tulotason perusteella, kommentoi Sini Hentunen Iltalehdelle sähköpostitse.

Hentunen on Veikkauksen kasinopeleistä, raaputusarvoista ja pelisaleista vastaava johtaja.

Hentusen mukaan automaattien sijoittelussa keskeisiä kriteerejä ovat esimerkiksi liiketoimintapaikan soveltuvuus, mahdollisuus asianmukaiseen valvontaan ja vastuulliseen pelaamiseen.

Lisäksi sijoitteluun vaikuttavat Hentusen mukaan myös asiointivirrat sekä se, että pakollinen tunnistautuminen ja muu vastuullisuutta tukeva toimintamalli voidaan toteuttaa asianmukaisesti.

– Alueelliset erot automaattien määrässä selittyvät pitkälti palveluverkolla ja sillä, millaisia liiketoimintapaikkoja eri puolilla Suomea on, eivät alueiden tulotasolla, Hentunen vastaa.

Ongelmapelaaminen siirtynyt verkkoon

Vuonna 2023 noin 2,5 miljoonaa suomalaista pelasi eri rahapelejä.

Vielä muutama vuosi sitten huomattavasti useampi suomalainen käytti rahaa peleihin. Vuonna 2019 pelaajia oli lähes 80 prosenttia väestöstä, mutta viime vuonna luku oli pudonnut 70 prosenttiin.

Vaikka pelaaminen on harventunut, ongelmat ovat lisääntyneet.

Erityisesti nettipelaaminen on kasvussa. Rahapeliongelmat koskettavat pelaajien lisäksi laajasti heidän läheisiään. Noin joka viidennellä suomalaisella on läheinen, jolla on ollut ongelmallista rahapelaamista.

Digitalisaatio ja samalla myös rahapelitarjonnan voimakas kasvu on johtanut siihen, että rahapelaamisesta aiheutuneet peliongelmat ovat myös siirtyneet enenevässä määrin digikanaviin.

– Samalla fyysisten peliautomaattien osuus peliongelmien aiheuttajana on pienentynyt vuodesta 2018 lähtien. Veikkaus arvioi automaattiverkoston laajuutta ja sijoittelua jatkuvasti, Hentunen kertoo.

Hentusen mukaan tulevista muutoksista liittyen peliautomaatteihin päätetään osana normaalia liiketoiminnan suunnittelua.

– Arvioinnissa huomioidaan muun muassa vastuullisuus, asiakaskysyntä, toimintaympäristön muutokset sekä vuonna 2027 voimaan tuleva uusi rahapelijärjestelmä.

Uuden rahapelilain myötä rahapelitoiminta vapautuu kilpailulle heinäkuussa 2027.

Veikkaus ei vielä tässä vaiheessa kommentoi mahdollisia peliautomaattien määrään liittyviä muutoksia.

Kun viihdyttävä rahapelaaminen muuttuu pakonomaiseksi, kyse on ongelmasta. Lisätietoja auttavista tahoista löydät tästä jutusta.