Merioikeuden professori sanoo, että venäläisten kutsuminen pelastustöihin oli normaali ratkaisu.
Juttu tiivistettynä
Asiantuntijat pitävät Suomen toimintaa lauantaina Suomenlahdella tapahtuneen drooni-iskun jälkeen onnistuneena.
Merioikeuden professori Henrik Ringbom Åbo Akademista arvioi, että venäläisten alusten kutsuminen Sparta II -rahtialuksen pelastustöihin oli normaali ratkaisu Venäjän Ukrainassa käymästä hyökkäyssodasta huolimatta.
– Se osoittaa, että Suomi on yrittänyt hoitaa pelastustoimia, kuten merionnettomuuksia normaalisti hoidetaan. Alus oli hädässä ja miehistö piti pelastaa, Ringbom sanoo.
Tutkija Joel Linnainmäki Ulkopoliittisesta instituutista pitää Suomen reaktioita oikein mitoitettuina. Suomi tarttui tarvittaviin viranomais- ja pelastustoimiin ja alkoi myös selvittää epäiltyä ilmatilaloukkausta seuraten samalla, miten turvallisuustilanne kehittyy.
Linnainmäki pitää hyvänä, että Suomen ja Venäjän viranomaisten välinen tekninen vuoropuhelu toimi pääosin hyvin.
– Se on tärkeää Suomenlahden ympäristön kannalta, mutta myös sen vuoksi, ettei alus jää Suomen alueelle ja aiheuta siten taloudellista vahinkoa Suomelle aluksen ja rahdin säilytyksen vuoksi, Linnainmäki sanoo.
Drooni-iskussa vaurioitunut ja palamaan syttynyt alus ajautui eilen Venäjän talousvyöhykkeeltä Suomen aluevesille. Miehistö saatiin evakuoitua eilisiltana.
Sparta II
Merioikeus olisi antanut Suomelle oikeuden nousta alukseen
Ringbom sanoo, että merioikeus olisi antanut Suomen viranomaisille oikeuden myös nousta alukseen ja aluksen hinaamiseen rantaan.
Alus on kuitenkin edelleen tulessa eivätkä Suomen viranomaiset tiedä sen lastia.
Rajavartiolaitoksen meriturvallisuusjohtaja Mikko Hirvi sanoi iltapäivällä tiedotustilaisuudessa, että Suomelle paras ratkaisu on, että venäläiset hinaavat aluksen Venäjälle.
Viranomaiset kertoivat tiedotustilaisuudessa, että aluksen takavarikointia harkittiin, mutta palavan aluksen hinaaminen olisi ollut erittäin riskialtista meri- ja ympäristöturvallisuudelle.
Rajavartiolaitoksen meritoiminnan johtaja Jukka-Pekka Lumilahti kertoo videolla suunnitelmista Sparta II suhteen.
Tutkija Linnainmäki huomauttaa, että laivaan nouseminen olisi voinut luoda Suomelle uusia ongelmia.
– Siitä olisi tullut seuraava ongelma, että millä lainsäädännöllä rahti otettaisiin Suomessa haltuun ja mitä sillä sitten tehtäisiin, Linnanmäki sanoo.
Pelastustöihin Loviisan edustalle saapunut venäläisalus alkoi hinata Sparta II:ta sunnuntaina iltapäivällä Venäjän aluevesille.
– Ei ole yllättävää, että Venäjä haluaa saada aluksen hinattua mahdollisimman pian Venäjälle, Ringbom toteaa.
Ukrainalla oikeus iskuihin myös kansainvälisillä vesillä
Koska Venäjä käy Ukrainassa hyökkäyssotaa, on Ukrainalla oikeus iskuihin myös kansainvälisillä vesillä.
– Ukrainan oikeus iskeä aluksiin kansainvälisillä vesillä määräytyy merisodan sääntöjen mukaan. Näiden sääntöjen nojalla Ukrainalla on oikeus iskeä venäläiseen kauppalaivaan, joka kuljettaa aseita tai sotatarvikkeita Kaliningradiin, Ringbom sanoo.
Ringbomin mukaan tilanne olisi ollut oikeudellisesti hyvin erilainen, mikäli isku olisi tapahtunut Suomen aluevesillä.
Rajavartiolaitos kertoi iltapäivällä, ettei merellä ole tehty havaintoja öljyvuodosta.
Ringbom toteaa, että vastuukysymykset ovat monimutkaiset, jos alus aiheuttaa ympäristövahingon.
– Mikäli päästö tapahtuu Suomen vesillä, määrää Suomen laki ympäristövastuut. Suomen laki noudattaa pitkälti kansainvälisiä sopimuksia esimerkiksi bunkkeriöljypäästöjen vastuusta tai hylynpoistokustannuksista.
Miten Venäjä reagoi?
Tutkija Linnainmäen mukaan tärkeä kysymys on nyt, kuinka Venäjä tilanteeseen reagoi.
Hän pitää mahdollisena, että osa sotakommentaattoreista ja mahdollisesti armeijan edustajista haluaa vastata tiukemmin Ukrainan iskuihin ja varmistaa, että alukset voivat kulkea Itämerellä.
– Venäjän keinot siihen ovat tietenkin rajoitetut. Jos he pystyisivät nämä iskut estämään, he tietysti jo tekisivät niin, Linnainmäki sanoo.
Hänen mukaansa tilanne luo Venäjälle mahdollisuuden levittää viestiä, jonka mukaan Nato olisi iskussa jotenkin mukana – tai Baltian maat, Puola tai Suomi. Näin Venäjä voi yrittää luoda yleistä epävarmuutta sekä pelkoa ja yrittää heikentää tukea Ukrainalle.
Esimerkiksi venäläisen Komsomolskaja Pravdan sotakirjeenvaihtaja Aleksandr Kotsin on jo esittänyt, että drooni-isku olisi ollut harjoitus Kaliningradin mahdollista saartoa varten. Kots väitti, että Nato seuraisi, kuinka Venäjä reagoi.