Suomi ei ole oppinut sodasta riittävästi, väittää miehittämättömistä järjestelmistä kirjan kirjoittanut veteraani.
Ukrainan sota on ensimmäinen, jossa miehittämättömät järjestelmät kuten droonit aiheuttavat valtaosan tappioista.
Ukraina on kehittänyt sodankäyntiä uusilla järjestelmillä vallankumouksellisesti. Mutta samat opit sodankäynnistä on nyt myös Venäjällä.
– Venäjähän kopioi Ukrainalta kaiken minkä pystyy ja mitä näkee.
Näin sanoo A. Tammisaari. Tammisaari on anonyymin kirjoittajan nimimerkki. Hän on kirjoittanut Ylen Ukrainan-toimittajan Maxim Fedorovin kanssa tietokirjan Sodan uusi kuningas.
Tammisaari taisteli Ukrainan sodassa vuosina 2023 ja 2024. Nyt hän on sodan avointen lähteiden tutkijana suomalaisessa yrityksessä.
Kirjoittajan nimi ja tausta ovat Ylen tiedossa. Yle ei julkaise nimeä suojatakseen kirjoittajan henkilöyttä.
Ukrainan taistelijoiden ylivoima Nato-maiden joukkoihin nähden paljastui vuosi sitten kaikessa karuudessaan.
Sotapelissa Virossa kymmenen ukrainalaista simuloidusti tuhosi 17 panssariajoneuvoa, teki puolessa päivässä 30 iskua ja iltaan mennessä oli hävittänyt kaksi Nato-pataljoonaa.
– Nämä samat kyvyt, joilla Ukraina tuhoaa länsimaisia Nato-joukkoja harjoituksissa, nämä samat (kyvyt) on Venäjällä. Ja se on huolestuttavaa.
Uudessa sodassa matka havainnosta tuhoamiseen on lyhentynyt
Ukrainan ja Venäjän armeijat ovat ainoat, joilla on vuosien kokemus uudesta sodankäynnistä. Uusi sota ei tarkoita pelkästään sitä, että miehittämättömiä järjestelmiä liikkuu maalla, vedessä ja ilmassa.
Tämän hetken sodan taistelukenttä on läpinäkyvä ja digitaalinen.
Läpinäkyvyys tarkoittaa, että taistelukenttä on täynnä sensoreja. Kaikki – satelliittitiedustelu, kiinteäsiipiset ja pienet kopterimalliset tiedusteludroonit – on yhdistetty yhteen komentoverkkoon. Tieto kulkee nopeasti. Syntyy ketju, jossa havaitaan, käsketään ja tuhotaan.
Älylaitteet, läppärit, puhelimet sekä osa perinteisistä asejärjestelmistä ovat kaikki yhteydessä toisiinsa digitaalisesti ja osa tätä komentoketjua. Digitaaliset järjestelmät myös adaptoituvat taistelukentän muutoksiin nopeammin kuin perinteiset asejärjestelmät.
Sotaa siis johdetaan eri tavalla kuin aiemmin. Ja matka havainnosta tuhoamiseen on lyhentynyt.
Tammisaari itse taisteli Ukrainan puolesta droonilentäjänä. FPV- eli first person view tarkoittaa droonia, jossa lentäjä näkee näkymän droonista käsin ja pystyy kohdistamaan iskun haluamaansa kohteeseen.
Venäjä kasvattaa droonijoukkojaan
Venäjällä on pitkälti samat digitaaliset kyvyt kuin Ukrainalla. Se on sopeutunut nopeasti ja esimerkiksi organisoinut puolustustaan uudelleen.
Venäjän yksiköt pystyvät myös luomaan uusia digitaalisia kykyjä.
– Tällaisessa koko taistelukentän verkottumisessa olemme droonien osalta huomattavasti jäljessä, Tammisaari väittää.
Ukrainan ja Venäjän asevoimat ovat organisoituneet uudelleen sodan kuluessa.
Miehittämättömille järjestelmille on omat, erikoistuneet joukkonsa ja puolustushaaransa. Ilman tätä johtaminen, huolto ja kouluttaminen olisi vaikea järjestää.
Kirjan mukaan Ukrainan sotilastiedustelulähteet arvioivat, että Venäjä pyrkii nostamaan droonijoukkojen määrään 200 000:een ensi vuonna.
Droonit vanhenevat vain, jos niitä ei osata päivittää
Tammisaari nostaa esiin kaksi asiaa, jotka olisivat hänen mielestään Suomelle ehdottomia, jotta miehittämättömillä järjestelmillä opittaisiin taistelemaan.
Ensinnäkin, Suomelta puuttuu miehittämättömiä järjestelmiä.
Puolustusvoimilla on muutamia lennokki- ja droonijärjestelmiä, mutta laitteita on määrällisesti vähän. Jos drooneja ja järjestelmiä ei ole, niillä ei opi taistelemaan, Tammisaari sanoo.
Aiemmin Helsingin Sanomissa upseerit arvostelivat vanhoista opeista kiinni pitämistä ja esimerkiksi droonien liian pientä määrää harjoituksissa. Maavoimien koulutuspäällikkö Mikko Saarelainen piti kritiikkiä osin oikeutettuna. Hän uskoi, että jo ensi vuoden harjoituksiin drooneja saadaan enemmän.
Toiseksi, rakenteet vaatisivat muutoksia.
Sotaa ammatikseen seuraavan Tammisaaren mielestä ratkaisu olisi droonijoukot ja joustava järjestelmä, joka pystyy käyttämään miehittämättömiä järjestelmiä ja pitämään ne ajankohtaisina. Silloin rakenteita ja hankintajärjestelmiä pitäisi muuttaa.
Tammisaari haluaa kumota usein toistuvan väitteen siitä, että droonit jotenkin vanhenisivat.
Droonit ovat digitaalisia järjestelmiä, joita osaavat ihmiset voivat päivittää, muokata ja adaptoida.
– Mutta jos meillä ei ole näitä joukkoja, jotka pystyvät tekemään tätä teknologista päivittämistä, niin sitten ne tosiaan vanhenevat.
Suomen puolustusvoimat ja muut asevoimat sanovat seuraavansa Ukrainan sotaa ja oppivansa siitä. Mutta Tammisaaren mielestä se ei näy.
Venäjä rakentaa uusia joukko-osastoja, digitaalisia suorituskykyjä ja verkottuneita järjestelmiä. Aika on uusi, mutta Ukrainan sodan kokeneen mielestä Suomi elää vanhassa mallissa.
