Venäjän presidentin Vladimir Putinin Valdaissa sijaitsevan residenssin ympärille on rakennettu uusi ilmapuolustusjärjestelmien asemakehä 50 kilometrin säteellä, Radio Svoboda kertoi.
Tiedot perustuvat satelliittikuviin ja Osint-analyysiin. Alueelle on pystytetty yli 15 uutta ilmatorjuntatornia Pantsir- ja Tor-ohjusjärjestelmille. Kaikkiaan residenssin ympärillä on jo yli 50 ilmapuolustusasemaa, ja määrä on kaksinkertaistunut huhtikuusta lähtien.
Suojauksen mittakaavasta jotain kertoo se, että alle 100 000 asukkaan alueelle on keskitetty puolet siitä määrästä ilmapuolustusta, jolla suojataan yli 20 miljoonan asukkaan Moskovaa ja sen lähialueita.
Putinin turvatoimia alettiin kiristää sen jälkeen kun Venäjä väitti Ukrainan yrittäneen iskeä residenssiin kymmenillä lennokeilla viime vuoden lopussa.
Valdain kartanon on uutisoitu olevan Putinin ja hänen naisystävänsä Alina Kabajevan sekä parin yhteisten lasten käytössä. Eurooppalaisten tiedustelulähteiden mukaan perhe olisi kuitenkin viime aikoina vältellyt paikkaa turvallisuuspelkojen vuoksi.
Putinin avustaja: Euroopan pitää olla neuvottelupöydässä
Euroopan pitäisi olla mukana Ukrainan ja Venäjän välisissä rauhanneuvotteluissa, Venäjän presidentin Vladimir Putinin ulkopoliittinen neuvonantaja Juri Ušakov sanoi.
Ušakov kommentoi asiaa Venäjän valtiollisen median haastattelussa, uutistoimisto Reuters kertoi.
Yhdysvallat ei ole Ušakovin mukaan onnistunut painostamaan Ukrainaa suostumaan rauhansopimukseen.
– Ei riitä, että puhumme vain Ukrainalle. Meidän on puhuttava koko Euroopalle, joka tukee Ukrainaa täysin, Ušakov sanoi.
Lähteet: Tässä syy
Venäjä yrittää käyttää seuraavaa neuvottelukierrosta Naton puolustuksen heikentämiseen, diplomaattilähteet kertoivat brittiläiselle The Telegraphille.
Diplomaattilähteiden mukaan Venäjän Eurooppa-puheiden motiivina on yritys vaikuttaa Naton alueisiin.
Kreml on aiemmin antanut ymmärtää, että Venäjän presidentti Vladimir Putin saattaisi olla valmis kompromisseihin, jos hänen ydintavoitteensa täyttyvät.
The Telegraphin mukaan Putin todennäköisesti vaatii, että Nato vetäytyisi Euroopassa vuoden 1997 alueille.
Se voisi tarkoittaa Nato-joukkojen vetäytymistä Suomesta, Puolasta, Virosta, Latviasta ja Liettuasta, lehti kertoi.
Korkea-arvoiset lähteet vakuuttivat The Telegraphille, että Eurooppa torjuu Venäjän vaatimukset.
– Kantamme on sama kuin tammikuussa 2022, yksi eurooppalainen viranomainen sanoi viitaten kirjeeseen, jonka Kreml lähetti Naton silloiselle pääsihteerille Jens Stoltenbergille.
Tuolloin Putin esitti, että Venäjän hyökkäys voitaisiin estää suostumalla hänen vaatimuksiinsa. Länsiliittouma suostui keskustelemaan hänen huolistaan mutta kieltäytyi vetämästä joukkojaan ja ydinaseitaan entisistä Neuvostoliiton maista.
Ukrainan, Venäjän ja Yhdysvaltojen edustajien on määrä tavata marraskuussa.
YK-komissio: Putin syyllistynyt vakaviin rikoksiin
Venäjä syyllistyy sotarikoksiin ja rikoksiin ihmisyyttä vastaan iskemällä tahallaan siviili-infrastruktuuriin Ukrainassa, YK:n riippumaton komissio totesi maanantaina.
Paneelin mukaan Venäjä on iskenyt tahallaan esimerkiksi tärkeisiin energiajärjestelmiin.
Komission julkaiseman raportin mukaan iskut ovat linjassa "Venäjän valtion politiikan kanssa". Tämän politiikan tarkoituksena on "viedä siviiliväestöltä välttämättömät energiatoimitukset ja aiheuttaa kärsimystä".
– Nämä iskut määränneet venäläiset komentajat tiesivät, että niiden kohteena olleet laitokset olivat siviiliväestölle välttämättömiä etenkin talvella.
Raportissa viitataan viranomaistietoihin, joiden mukaan ihmisiä kuoli kotien ja jopa sairaaloiden alhaisten lämpötilojen vuoksi.
Raportin mukaan rikoksista ovat vastuussa useat korkea-arvoiset venäläisviranomaiset, kuten maan presidentti Vladimir Putin, entinen puolustusministeri Sergei Šoigu, nykyinen puolustusministeri Andrei Belousov sekä yleisesikunnan päällikkö Valeri Gerasimov.
Lisäksi tutkintakomissio löysi todisteita siitä, että Venäjän viranomaiset ovat syyllistyneet ihmiskauppaan rekrytoimalla armeijaansa ulkomaiden kansalaisia harhaanjohtamisen ja pakottamisen keinoin.
Kreml: Neuvottelut eivät pysäytä iskuja
Venäjän, Ukrainan ja Yhdysvaltojen ensi kuulle kaavaillut kolmenväliset neuvottelut eivät rajoita sotatoimia, Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi maanantaina.
Peskov kommentoi asiaa uutistoimisto Reutersille sen jälkeen, kun häneltä kysyttiin Ukrainan tekemästä iskusta Venäjän Voronežin alueelle.
Peskovin mukaan Venäjä ja Ukraina jatkavat iskujen tekemistä toisiaan vastaan riippumatta siitä, että osapuolet ovat sopineet neuvottelujen jatkamisesta.
Reutersin mukaan kolmenväliset neuvottelut on määrä käydä parin viikon kuluttua joko Abu Dhabissa tai Sveitsissä.