Julkisuudessa olleet tiedot siitä, että Venäjä rakentaa ja laajentaa sotilaskohteitaan Suomen rajan tuntumassa, ovat Ulkopoliittisen instituutin tutkija Matti Pesun mukaan uskottavia.
– Venäjä rakentaa nyt edellytyksiä julkilausuttujen tavoitteidensa toteuttamiselle. Jos se haluaa lisää joukkoja ja kalustoa, se tarvitsee lisää tilaa ja infrastruktuuria, Pesu sanoo Iltalehdelle.
Taustalla on Venäjän halu reagoida Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen.
– Venäjä voi olla sodan jälkeen sotilaallisesti vaarallisempi kuin ennen sotaa. Se kasvattaa asevoimiaan ja on oppinut Ukrainassa käydystä sodasta paljon. Esimerkiksi droonisodankäynnissä se on jo osittain länsimaita pidemmällä.
– Rauha Ukrainassa ei välttämättä tarkoita Euroopalle turvallisempaa aikaa.
Pesu kommentoi aiemmin saksalaislehti Die Weltille satelliittikuviin perustuvia analyysejä Venäjän toiminnasta. Weltille puhuneiden asiantuntijoiden mukaan Naton pitää olla nopeastikin valmis reagoimaan pohjoisesta tulevaan uhkaan.
Raporttien mukaan Petroskoin lähellä sijaitsevaan Novaja Vilgaan sijoitetaan uusi 44. armeijakunta, joka voisi nostaa alueen joukkojen määrän jopa 115 000 sotilaaseen, yli viisinkertaiseksi.
Kremlin projektit ovat Pesun mukaan vielä alkutekijöissään. Asevoimien uudelleenrakentaminen ja kasvattaminen on vähintään viiden, mahdollisesti jopa kymmenen vuoden projekti.
– Vaikka Venäjän joukkojen vahvuus Suomen lähialueella kasvaisi lähes kolminkertaiseksi sotaa edeltäneeseen tasoon verrattuna, se ei yksin riittäisi hyökkäykseen ilman muualta tuotavia joukkoja tai liikekannallepanoa, Pesu sanoo.
– Rauhan ajan joukkojen määrä kertoo vain osan uhasta. Arvioinnissa on otettava huomioon Venäjän koko sotilaallinen potentiaali ja kyky siirtää joukkoja eri suunnilta.
On myös vielä epävarmaa, miten Venäjä aikoo resurssinsa hajauttaa.
– Jos Ukrainalla on sodan loputtuakin kyvykkäät asevoimat, Venäjä joutuu huomioimaan sen tulevaisuudessa. Puolan suunta, Keski-Eurooppa, on historiallisesti ollut pääasiallinen uhan suunta Venäjälle.
– Emme vielä tiedä, millaiset resurssit Venäjällä on asevoimiensa kasvattamiseen tai miten se priorisoi Suomen lähialueen suhteessa muihin suuntiin.
Pesun mukaan Venäjän toiminta osoittaa, että Euroopan on panostettava puolustukseensa.
– Suomessa ja Pohjoismaissa tilanne on hahmotettu hyvin. Puolustukseen panostetaan historiallisen paljon, eikä tässä mielessä ole jääty jälkeen.
– Mitä lähempänä Venäjää maat ovat, sitä vauhdikkaammin ne vahvistavat puolustustaan. Kauempana kokemus ei ole yhtä voimakas.
