Kiinan huippukokous alkoi
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump, Kiinan presidentti Xi Jinping ja Venäjän presidentti Vladimir Putin tapasivat ensi kertaa kolmikkona keskiviikkona Kiinan Shenzhenissä.
Kiinan, Yhdysvaltain ja Venäjän nykyisten johtajien historian ensimmäinen kohtaaminen kolmestaan ikuistettiin uutiskuviin.
Putin ehti jo keskiviikkona keskustella Xin kanssa Ukrainan tilanteesta, Reuters kertoi.
Ukraina toivoo, että Xi ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump painostaisivat Putinia lopettamaan sotatoimensa Ukrainassa.
– On erittäin tärkeää, etteivät johtajat anna Putinille tässä tapaamisessa väärää vaikutelmaa siitä, että olisimme palaamassa jakautuneiden vaikutuspiirien aikakauteen. Sävyn on oltava erilainen, painostava, Ukrainan ulkoministeri Andri Sybiha sanoi toimittajille.
Paljastus Trumpin ja Putinin kohtaamisesta
Trump ja Putin eivät käyneet sisällöllistä keskustelua keskiviikkona, venäläinen uutistoimisto Interfax kertoi.
Asiasta uutisoi myös Reuters.
Kremlin tiedottajan Dmitri Peskovin mukaan Putinin, Trumpin ja Kiinan presidentin Xin torstaille suunnitellulle tapaamiselle on varattu aikaa tunti.
– Enintään tunti, Peskov totesi toimittajille.
USA: Trump ja Putin tapaavat kahden
Yhdysvaltain Trump ja Venäjän Putin tapaavat kahden kesken Kiinassa, yhdysvaltalaisviranomaiset kertoivat.
Asiasta uutisoivat Reuters ja NBC News.
Kyseessä on ensimmäinen kerta yli vuoteen, kun kaksikko tapaa kahden kesken.
Kahdenkeskinen tapaaminen ei ollut alun perin osa Trumpin Aasian-vierailun ohjelmaa.
Valkoinen talo ei ole vielä kertonut julkisuuteen, mistä Trump ja Putin keskustelevat tapaamisessaan.
Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi aiemmin, että mikäli Trump ja Putin pääsevät puheisiin keskenään, tarkoitus on keskustella Ukrainan ja Iranin tilanteista.
Näin isku Krimin sillalle tapahtui – Ukrainalaisyhtiön video näyttää
Ukrainalainen aseyhtiö Fire Point jakoi viestipalvelu X:ssä havainnollistavan videon siitä, miten Krimin sillan romahduttanut isku tapahtui.
Animaatio näyttää, miten kaksi FP-5 Flamingo -risteilyohjusta osui sillan rakenteisiin, toinen rautatieosaan ja toinen ajorataosan kaareen, mikä romautti rakenteen.
Isku tapahtui tiistaina 17. marraskuuta. Venäjä kertoi myöhemmin samana päivänä, että rautatieliikenne sillalle on saatu palautettua.
Venäjältä raju kysymys Alankomaille
Venäjä kysyy, onko Alankomaat liittynyt Ukrainan sotaan Ukrainan puolelle, uutistoimisto Reuters kertoi.
Venäjän Alankomaiden-suurlähetystö julkaisi lausunnon sen jälkeen, kun tuli ilmi, että Krimin siltaa romahduttaneessa iskussa käytettiin alankomaalaisia ohjuksia.
Alankomaalainen startup-yritys Destinus kertoi tiistaina, että sen ohjukset olivat ainoat ei-ukrainalaiset aseet, joita Ukraina käytti iskussa.
– Tunnustus on otettu huomioon. Liittyykö Haag avoimesti konfliktiin? Venäjän suurlähetystö kysyi lausunnossaan.
Ukraina iski kahteen öljynjalostamoon Venäjällä
Ukraina iski kahteen Venäjän Krasnodarin alueella sijaitsevaan öljynjalostamoon droonein tiistaina ja keskiviikon vastaisena yönä, Reuters kertoi.
Molemmat laitokset syttyivät tuleen. Ukrainan pääesikunnan Telegram-päivityksen mukaan Ilskin jalostamon säiliöt vaurioituivat iskuissa, ja Afipskissa isku osui öljynjalostusyksikköön.
Paikallisviranomaisten mukaan Krasnodarin alueelle tehdyissä iskuissa haavoittui neljä ihmistä.
The Kyiv Independentin mukaan iskut ovat osa Ukrainan laajempaa pyrkimystä vahingoittaa Venäjän öljyinfrastruktuuria.
Krasnodarin alue sijaitsee Mustanmeren rannalla Lounais-Venäjällä.
Kuvernööri: Ainakin kolme kuoli iskussa Odessan keskustaan
Venäjä iski keskiviikkoaamuna Odessan satamakaupungin keskustaan, alueen kuvernööri Oleh Kiper kertoi viestipalvelu Telegramissa.
Kiperin mukaan iskussa vaurioitui asuinrakennuksia, kahviloita ja kauppoja. Ainakin kolme ihmistä kuoli, ja useita loukkaantui.
Kuvernööri kirjoitti kello 11.30 Suomen aikaa, että pelastustoiminta oli edelleen käynnissä.
Lehti: Ukrainalle uusi jättilaina
Euroopan komissio aikoo ehdottaa uutta 45 miljardin euron lainaa Ukrainalle ensi vuonna, ukrainalaislehti The Kyiv Independent kertoi. Lehti on nähnyt ehdotuksen luonnoksen.
Ukrainalla on ensi vuodelle 70 miljardin budjettivaje. Miljardilainan on tarkoitus kattaa tästä puolet. 25 miljardia euroa lainasta ohjattaisiin puolustusteollisuuteen. Jäljelle jäävä 20 miljardia euroa korvamerkittäisiin edistämään EU:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n vaatimia uudistuksia.
Luonnoksessa ehdotetaan, että Ukraina maksaisi lainan takaisin vasta kun se on saanut Venäjältä sotakorvauksia.
Luonnokseen sisältyy myös ehdotuksia kahdesta lakimuutoksesta, joiden tarkoitus on saada muita maita lisäämään tukeaan Ukrainalle.