– Se pistää silmään, että olemme nyt jollain tavalla hetkellisesti Kremlin silmässä, että juuri meitä halutaan nostaa tikun nokkaan. Se on tietysti kiinnostavaa.
Näin kommentoi ulkopoliittisen instituutin tutkija Joel Linnainmäki tuoreita saksalaislehti Bildin tietoja siitä, että Venäjä vaati tällä viikolla Abu Dhabissa Suomen Nato-jäsenyyden perumista. Vastaavankaltaisia tietoja esittää myös Kremlistä riippumaton venäläismedia Eho Moskvyi.
Tutkija pitää erityisen kiinnostavana sitä, jos vaatimus on esitetty vain yhden Nato-maan, tässä tapauksessa Suomen, jäsenyydestä.
Linnainmäen mukaan nyt on syytä seurata, tuleeko samankaltaisia tietoja vielä muistakin lähteistä ja kuullaanko lisää vahvistuksia siitä, mitä kaikkea Abu Dhabissa on tarkalleen sanottu.
Varsinaisen vaatimuksen osalta hän huomauttaa, ettei Naton Pohjois-Atlantin sopimus edes tunne sellaista klausuulia, että joku jäsenmaa voitaisiin erottaa. Eurooppa ei tällaiseen tietenkään edes suostuisi.
– Vaikka ajateltaisiin, että olisi sellainen katastrofaalinen tilanne, jossa yhtäkkiä Yhdysvallat alkaisi tällaista vaatimaan, niin muu eurooppalainen Nato varmasti sitä vastustaisi, koska se tietysti tarkoittaisi myöskin liittokunnan päätöstä ainakin nykymuodossaan.
Tutkija kuitenkin painottaa, ettei tällaista tilannetta Yhdysvaltojen osalta ole näköpiirissä.
Hajaannusta
Venäjä puolestaan haluaa aiheuttaa hajaannusta ja juuri tällä tavalla se pyrkii tekemään sitä. Se kunnostautui myös julkiseen Euroopan piikittelyyn Abu Dhabin kokouksen yhteydessä.
– Se kertoo kuitenkin lopulta siitä, mitä myös Venäjän neuvottelijat siellä lehdistötilaisuuksissa sanoivat, että Eurooppa on nyt Ukrainan suurin ja tärkein tukija ja mahdollistaa sitä, että Ukraina pystyy jatkamaan puolustautumista.
Tämä on Linnainmäen mielestä merkki siitä, että Venäjä oikeastaan ottaa Euroopan turvallisuustoimijana tällä hetkellä paljon vakavammin kuin aiemmin. Hän näkee tuoreen tilanteen yhtäältä Venäjän neuvottelutaktiikkana ja toisaalta provokaationa.
– Se on molempia. Venäjähän on vuosikymmeniä halunnut itselleen vahvemman aseman naapurimaissaan ja tämä on yksi tapa yrittää viedä sitä eteenpäin.
– Toinen syy on se, että sen ajatellaan herättävän epäluuloja ja pelkoja Euroopassa sekä myöskin aiheuttavan hajanaisuutta sen suhteen, miten näihin neuvotteluihin Euroopassa suhtaudutaan.
Muita vaatimuksia
Venäjä on esittänyt mediatietojen mukaan tukun muitakin vaatimuksia. Se haluaa itselleen Ukrainalta miehittämänsä alueet sekä koko Donbasin. Ukrainan pitäisi luovuttaa myös alueet, joita se Donetskissa ja Luhanskissa yhä hallitsee.
Ukrainan pitäisi Venäjän mielestä lisäksi demilitarisoida satamansa Odessassa ja Mykolajivissa. Myöskään Baltiassa ei saisi olla mitään Naton tukikohtia.
Venäjä on aikaisemminkin esittänyt vastaavankaltaisia vaatimuksia muun muassa Baltian maista. Sen intresseissä on, että Naton läsnäolo sotilasliiton niin kutsutuissa etulinjan maissa vähenisi.
– On vaikea kuvitella, että siitä päästäisi jonkinlaiseen yhteisymmärrykseen eurooppalaisten ja venäläisten välillä. Miten Yhdysvallat siihen suhtautuu, niin se on sitten toinen kysymys.
Satamakysymyksen osalta on paljon kiinni Ukrainasta itsestään, miten se katsoo tarpeensa puolustuksen organisoimiseksi.
– Venäjä haluaisi mahdollisimman vahvan aseman Mustallamerellä, ja sulkea Ukrainan siitä ulkopuolelle.
Aluevaatimusten osalta tutkija sanoo, ettei Ukrainalla ole toistaiseksi mitään tarvetta tai halua suostua niihin.
Vaikka sodan päättyessä jotkut alueet olisivat Venäjän hallinnassa, voisi kyseeseen tulla ennemminkin jäätynyt konflikti, joita Ukrainan ei tarvitsisi asiantuntijan mukaan oikeudellisessa mielessä tunnustaa, vaikka Venäjällä olisi poliittisesti niistä ainakin hetkellinen hallinta.
– Se on varmaan se, mistä sitten ratkaisu jossain vaiheessa löytyy, jos mitään sopimusta ikinä saadaan aikaiseksi.