Venäjän media tarttui Sauli Niinistön puheisiin

Venäjän valtionmedia Tass uutisoi, että Suomen puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) olisi ”kieltäytynyt” toimittamasta Ukrainalle Patriot-ilmatorjuntaohjuksia, koska se ei olisi Suomen kansallisten etujen mukaista.

Häkkäsen haastattelu Ilta-Sanomissa on huomioitu Venäjän mediassa laajasti. Absatz-median kaltaiset Kremlin propagandatorvet uutisoivat Suomen ”nöyryyttäneen” Ukrainaa.

Ukrainan ilmapuolustus tarvitsisi ohjuksia kipeästi, mutta Suomella ei ole Patriot-ohjuksia. Tassin uutinen on tässä mielessä virheellinen.

Häkkänen antaa haastattelussa ymmärtää, ettei Suomi voi antaa Ukrainalle merkittävissä määrin muita ilmatorjuntaohjuksia.

– Meillä on tietyissä ilmatorjunta­ohjuksissa tietynlaista kyvykkyyttä, mutta emme avaa enempää, millä mekanismeilla tuemme Ukrainaa. Me olemme tehneet kokoamme suuremmin kaikki asiat, mutta emme voi etulinjan maana vaarantaa jatkuvaa valmiuttamme ilmatorjunnan puolella, Häkkänen sanoi IS:lle.

Ukrainan on uutisoitu päässeen sodassa niskan päälle, mutta ilmapuolustuksen heikkous uhkaa tehdä menestyksen tyhjäksi. Koska Ukraina kärsii torjuntaohjusten puutteesta, Venäjän iskut kykenevät tekemään suurta tuhoa.

Häkkäsen mukaan Ukraina on nyt amerikkalaisen puolustusteollisuuden panttivanki. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump veti takaisin lupauksen, että Ukraina voisi alkaa valmistaa Patriot-ohjuksia lisenssillä.

Tilannetta tuskin helpottaa, että mediatietojen mukaan Yhdysvallat olisi hassannut omat ohjusvarastonsa Iranin sodassa ja kärsii itse laajasta ammuspulasta.

Niinistö

Venäjän media uutisoi myös siitä, että presidentti Sauli Niinistö kehotti Eurooppaa aloittamaan vuoropuhelun Venäjän kanssa maanosan tulevaisuudesta.

– Niinistö uskoo, että Euroopan tulisi aloittaa vuoropuhelu Venäjän kanssa keskustellakseen maanosan turvallisuusarkkitehtuurista ja hybridikonfliktien välttämisestä, Tass tiivistää.

Saksalaislehti Der Spiegelille puhunut Niinistö perusteli jo useasti esittämäänsä vaatimusta nyt kahdella tavalla. Ensinnäkin hänen mukaansa Euroopan tulee päästä keskustelemaan omasta turvallisuudestaan.

Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Yhdysvaltain presidentti Trump keskustelivat jo asiasta Alaskassa viime vuonna, Niinistö huomautti. Näissä keskusteluissa Putin sai oman äänensä kuuluviin.

– Jos keskustelua Euroopan turvallisuusarkkitehtuurista käydään, eurooppalaisten on ehdottomasti oltava mukana keskustelussa, Niinistö sanoo.

Toinen syy liittyy Ukrainan sotaan. Niinistön mukaan on selvää, että sodan loppua tulee seuraamaan pelon ja vihanpidon aikakausi.

– Olipa rauhansopimus Ukrainan kanssa millainen tahansa, olen varma, ettei se tyydytä Venäjää. Vihollisen raja kulkee Euroopan läpi, vähän kuten toisen maailmansodan jälkeen.

Hybridisodankäynnin ja vihamielisen ilmapiirin yhdistelmä on Niinistön mukaan huolestuttava.

– Hybridisodankäynti ei kunnioita rajoja; etulinja on kaikkialla.

Niinistön mukaan 1950-luvulla ydinaseet estivät kylmää sotaa räjähtämästä täysimittaiseksi maailmansodaksi, pakottaen Neuvostoliiton ja Yhdysvallat keskustelemaan.

– Ensimmäisen askeleemme pitäisi olla samanlaisen terrorin tasapainon luominen eli varmistaa, että mekin voimme aiheuttaa merkittävää vahinkoa hybridisodankäynnissä. Toisena askeleena, meidän pitäisi aloittaa keskustelut Venäjän kanssa – yhdessä Yhdysvaltojen ja muiden kanssa – siitä, miten hybridikonflikteja voidaan välttää vihan aikoina.

Hallittua rinnakkaiseloa?

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen toteaa X:ään kirjoittamassaan analyysissä, etteivät pelote ja vuoropuhelu sulje toisiaan pois.

– Jos vastapuoli on vihamielinen, sotilaallisesti voimakas ja arvaamaton, tarvitaan myös keinoja estää väärinkäsityksiä ja hallita kriisejä. Vuoropuhelu ei ole palkinto hyvästä käytöksestä, vaan väline, Vanhanen kirjoittaa.

– Tässä Niinistön argumentin olennainen osa jää helposti otsikon alle. Hän ei ehdota ensin lähentymistä Venäjään. Niinistön logiikka on toisenlainen: Euroopan pitää ensin rakentaa riittävä kyky vastata Venäjän toimintaan ja vasta sen jälkeen voidaan keskustella.

– Uskottava pelote kertoo Venäjälle, mitä tapahtuu, jos se ylittää rajat. Vuoropuhelu auttaa varmistamaan, että molemmat osapuolet myös ymmärtävät, missä nuo rajat kulkevat.

Suomen ei tule palauttaa kaupallista riippuvaisuuttaan Venäjästä, heikentää puolustustaan tai joustaa Nato-yhteistyöstä ja pohjoismaisesta puolustusyhteistyöstä parempien Venäjä-suhteiden toivossa, Vanhanen sanoo.

Hänen mukaansa pitkällä aikavälillä Suomen voi olla mahdollista päästä elämään ”hallittua rinnakkaiseloa” Venäjän kanssa.

– Se ei tarkoittaisi ystävyyttä tai varsinaista luottamusta vaan sitä, että kaksi hyvin erilaisiin leireihin kuuluvaa naapurimaata pystyvät elämään rinnakkain ilman, että vastakkainasettelu karkaa konfliktiksi, Vanhanen kirjoittaa.