Venäjästä oikeassa ollut vaikuttaja antaa karun ennustuksen: ”Pahaltahan se näyttää”

Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin toisen kauden kehitystä on useasti verrattu Venäjän presidentti Vladimir Putinin valtakauteen.

Miten näihin vertauksiin suhtautuu Venäjästä vuosikymmeniä varoittanut ex-ministeri ja vihreiden pitkäaikainen meppi Heidi Hautala?

– Jos Trumpia ei pysäytetä, niin kyllä hän aika pitkälle pystyy esimerkiksi kukistamaan kriittisen median, mistä on ollut tälläkin viikolla merkkejä, tai varmistamaan oikeuslaitoksen poliittisen ohjaamisen.

– Pahaltahan se näyttää, mutta voi olla, ettei Trumpin toinen kausikaan riitä siihen.

Tällä viikolla Trump kielsi ”valeuutisiksi” kutsumiensa CNN:n, Politicon ja MS Nown pääsyn Valkoiseen taloon.

Hautala varoitti jo 70-vuotishaastattelussaan marraskuussa 2025, että ”Yhdysvaltojen kehitys alkaa muistuttaa Venäjää”.

On selvää, että Trumpin hallinnon alla Yhdysvallat etenee yhä syvemmälle kohti yksinvaltaa, hän sanoo nyt.

– Nämä välivaalit on tietysti jännä nähdä. Trumpilla ja hänen apureillaan ei kuitenkaan näytä olevan kovin suurta tukea tälle kaikelle, mitä he yrittävät.

Financial Timesin mukaan Trump on rapauttanut maansa demokratiaa nopeammin kuin Vladimir Putin.

Samaan aikaan Trumpilla on ollut enemmän tuhottavaa. Yhdysvaltain demokraattista koneistoa on pidetty hyvin vahvana.

– Venäjällä ei ole ollut sellaista. Ne vähäiset demokraattiset voimat on onnistettu kukistamaan perusteellisesti esimerkki toisensa jälkeen, kuten Aleksei Navalnyi, sanoo Heidi Hautala.

– On totta, että Yhdysvalloissa on kuitenkin vahva kansalaisyhteiskunta, joka pistää vastaan. Sillä tavalla Venäjään ei voi verrata.

Yhteys Venäjään

Heidi Hautalan katsotaan nykyään olleen vuosikymmenet oikeassa Venäjästä ja Putinin hallinnon aggressiivisuudesta.

Kesällä 2006 ilmapiiri oli aivan toinen. Kun vihreiden puheenjohtaja Hautala piti eduskunnassa Putin-kriittisen puheen Venäjän duuman edustajan läsnä ollessa, seurauksena olivat puhemies Paavo Lipposen (sd) nuhteet.

– Jos vertaa Venäjän demokratiaa tänä päivänä vuotta 1905 edeltävään demokratiaan ja pitää aiempaa nykyistä huonompana, ei ole suhteellisuuden- eikä todellisuudentaju tallella, puhemies sanoi Ylen mukaan.

Lipponen kutsui Hautalan kritiikkiä ”kovaksi ja törkeäksi” sekä perusteettomaksi. Venäjän demokratiassa oli Lipposen mukaan tapahtunut suurta edistystä, Yle kertoo.

Myöhemmin samana vuonna 2006 toimittaja Anna Politkovskaja ammuttiin kotitalonsa hissiin Moskovassa 7. lokakuuta, Putinin syntymäpäivänä. Politkovskajan murhasta tulee lokakuussa täyteen 20 vuotta.

– Se on ollut kenties ensimmäinen vakava muistutus siitä, että Venäjä kulki kohti autoritääristä sotaisaa poliisivaltiota, Heidi Hautala sanoo.

Euroopan silmät aukesivat, kun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainaan vuonna 2022.

Sodan jatkuminen on herättänyt keskustelua siitä, pitäisikö Euroopan palata jonkinlaiseen keskusteluyhteyteen Venäjän kanssa.

– Kuulun varmaan heihin, jotka ajattelevat siinä olevan järkeä vasta, kun on oikeita merkkejä Putinin valmiudesta rauhaan. Niitä ei ole. En usko, että siitä on hyötyä tai että se olisi Euroopan rooli tässä yhteydessä, Hautala sanoo.

– Rauhanneuvotteluja johtava Trumphan heittää koko ajan täkyjä Venäjälle, että oikeastaan voitaisiin palata normaaleihin suhteisiin. Ei se ole mielestäni Euroopalle mikään malli.

Hautala tunnistaa riskin, että Venäjän kanssa tehty virhe saattaa toistua Kiinan ja Yhdysvaltain kohdalla.

– On tietysti paljon merkkejä siitä, että esimerkiksi Kiina-riippuvuuteen on herätty. EU:ssa ei mitenkään kaunistella sitä, että riippuvuus Kiinan strategisista raaka-aineista ja kriittisistä metalleista on turvallisuusuhka.

– Tässä on erikoislaatuinen tilanne, että Kiina ja Yhdysvallat käyvät isoa hegemonista sotaa siitä, minkälainen maailma tulee olemaan heidän johdollaan.

Euroopan unioni (EU) on Hautalan mukaan pitkälti ”ainoa suurvalta, joka puolustaa kansainvälistä oikeutta ja monenvälistä sääntöperustaista maailmaa”.

– Sekä Kiina että Yhdysvallat yrittävät pakottaa muut omiin sääntöihinsä. Sitten on Venäjä, joka on enemmän Kiinan apulainen. On kiinnostavaa nähdä, miten Venäjä kaikessa tässä asettuu.