Venäjällä ja ulkomaillakin puhutaan nyt itänaapurin ”kohtalokkaasta elokuusta”.
Käytetty termi on sananmukaisesti ”musta elokuu” (чёрный август) tai ”elokuun kirous” (проклятие августа"). Selkosuomeksi tämä merkitsee uskomusta siitä, että elokuu olisi Venäjällä erityisien onnettomuuksien, poliittisten kriisien ja katastrofien kuukausi.
Termi lanseerattiin vuoden 1991 elokuun vallankaappausyrityksen jälkeen, jolloin vanhakantaiset kommunistit yrittivät kääntää historian kehitystä taaksepäin ja syrjäyttää presidentti Mihail Gorbatšovin. Kaappaus epäonnistui ja Neuvostoliitto alkoi hajota.
Poliittiset tarkkailijat ryhtyivät käyttämään tätä termiä 1990-luvulla ja sen jälkeen lehdistö omaksui sen mieluusti. Ilmauksella ei ole mitään pohjaa kansanperinteessä mutta venäläiset – kuten länsimaidenkin ihmiset – ovat kaikesta koulutuksesta ja hankitusta tiedosta huolimatta varsin taikauskoisia.
Perusteet 2026
Politiikassa siitä tuli kuitenkin käyttökelpoinen iskusana ja sitä perusteltiin seuraavilla kriiseillä: vuoden 1998 elokuun 17. päivä Venäjällä sattui finanssikriisi ja rupla romahti. Venäläiset menettivät säästönsä ja unelma demokraattisesta ja hyvinvoivasta Venäjästä romahti.
Vuosi sen jälkeen elokuussa 1999, silloin vielä tuntemattomasta tiedustelueverstistä ja FSB:n johtajasta Vladimir Putinista tuli Venäjän pääministeri.
Pian sen jälkeen alkoi tapahtua. Vuoden 1999 elokuussa pommeja alkoi räjähtelemään Dagestanissa. Näitä tapahtumia on myöhemmin pidetty II Tšetšenian sodan lähtölaukauksena yhdessä syyskuun 1999 Moskovan asuintalojen räjäytysten kanssa.
Elokuun kirous sopii myös vuoteen 2000, jolloin sukellusvene Kursk upposi ja 118 merimiestä kuoli. Vuonna 2008 elokuussa käynnistyi 080808-sota, jossa Venäjä ensimmäistä kertaa hyökkäsi naapurimaahan neuvostovallan kaatumisen jälkeen.
Tällä kertaa elokuun kiroukseen on ladattu erityistä merkitystä. Sota Ukrainassa ei suju hyvin. Maan öljynjalostusteollisuus on kriisissä drooni-iskujen myötä. Polttoainepula vaikuttaa koko yhteiskuntaan ja teolliseen tuotantoon.
Presidentti itse ei näe mitään ongelmia vaan on ympäröinyt itsensä ihmisillä, jotka antavat hänelle vain sopivaa informaatiota. Putin elää omassa kuplassaan. Aivan kuten viimeinen tsaari Nikolai II ennen vuoden 1917 vallankumousta.
Elokuun räjähdys
Ensimmäinen ”kohtalokkaan elokuun” välikohtaus tapahtui elokuun ensimmäisenä päivänä – klo 19.50 paikallista aikaa.
Silloin räjähti Moskovassa pommi Balzi Rossi-nimisessä ravintolassa. Kyseessä oli yhden kilon omatekoinen viritelmä ja sen ympärille oli nidottu metallisia kuulalaakereita. Pommia yritettiin todennäköisesti salakuljettaa Venäjän ilmavoimien ylipäällikön Aleksandr Tšaikon juhliin.
Korkea-arvoinen kenraali oli täyttänyt 27. heinäkuuta 55 vuotta ja tätä ennen toukokuussa hänet oli nimitetty Venäjän ilmavoimien komentajaksi. Tarkoitus oli ilmeisesti yhdistää juhlat.
Mainittakoon, että Tšaiko komensi vuonna 2022 Venäjän itäistä sotilaspiiriä kun Ukrainan hyökkäys alkoi ja hänen nimensä on yhdistetty Venäjän tekemiin sotarikoksiin Butšassa. Samoin hänen rooliaan Syyrian kriisissä ja kapinallisten pommittamisessa on pidetty sotarikoksena.
Venäläisten Telegram-lähteiden mukaan juhlan vieraina oli useita duuman jäseniä, puolustusministeriön korkeita virkamiehiä ja Venäjän salaisen poliisin FSB:n korkeita johtajia. Itse tapahtuma oli Venäjän federaation turvapalvelun FSO:n suojelema.
Telegram-lähteiden mukaan pari minuuttia ennen räjähdystä ravintolan eteen saapui auto, josta astui ulos naislähetti kauniisti pakatun laatikon kanssa.
FSO:n turvamies ei kuitenkaan päästänyt naista paketteineen juhlatilaan vaan alkoi tutkimaan tätä tarkemmin. Pakettia tutkinut turvamies, pakettia tuonut nainen sekä kolme muuta kuolivat räjähdyksessä tai pian sen jälkeen sairaalassa. Haavoittuneita oli useita. Nainen ei välttämättä tiennyt, mitä paketissa oli sillä pommi räjäytettiin etänä.
Kenraali säilyi hengissä.
Selvitellään välejä?
Luonnollisin vaihtoehto olisi tässä tapauksessa olettaa, että attentaatin takana olisi ollut Ukrainan turvallisuuspalvelua SBU. Se vaikuttaa kuitenkin kaukaa haetulta selitykseltä. Kyseessä oli huolellisesti vartioitu alue ja tärkeä tilaisuus.
SBU:n kyky operoida vihollisen pääkaupungissa – sen silmien edessä - on mahdollinen.
On kuitenkin todennäköisempää, että kyse on Venäjän turvallisuuselinten ja armeijan sisäisestä välienselvittelystä. Mikäli tämä vaihtoehto osoittautuu oikeaksi, se selittäisi monia tätä ennen tapahtuneita armeijan kenraalien selittämättömiä kuolemia, onnettomuuksia ja itsemurhia.
Samalla se kielisi siitä, että Venäjän sisällä käydään nyt armotonta valtakamppailua. Ainakin kesäkuussa tänä vuonna eversti Damir Davidov sai surmansa autopommissa Moskovan esikaupungissa Balašikinassa. Hän oli ollut puolustusministeriössä vastuussa ohjusten ja ammusten toimittamisesta Ukrainan rintamalle.
Virastojen sisällissota?
Mutta onko kyse todella sisäisestä valtataistelusta, jossa eri turvallisuuselimet ja armeija ovat toisensa silmillä?
Tällainen välienselvittely käytiin vuosina 2007 ns. "tšekistien sodassa” (ven. война чекистов). Konfliktia käytiin kulissien takana ja hiljaisesti mutta sitäkin verisemmin. Silloin vastakkain olivat Venäjän federaation huumeviranomainen FSKN ja turvallisuuspalvelu FSB.
Välienselvittelyn metodit olivat suoraviivaisia: vastustajia listittiin salamurhien, attentaattien ja pidätysten avulla. Perimmäinen syy tässä yhteenotossa oli Venäjän kautta tapahtuvan huume- ja aseiden salakuljetuksen rahavirrat, joita nämä molemmat virastot hamusivat itselleen. Kyse on valtavista summista.
Silloin presidentti Putin sai konfliktin pysäytettyä omalla suoraviivaisella tavallaan. Syyllisiä rankaistiin ja pahimmat pukarit ohjattiin sivuraiteelle.
Nyt tilanne on kuitenkin toinen ja maa käy yhä epätoivoisempaa sotaa maata vastaan, jonka piti olla sitä paljon heikompi. Kykeneekö heikentyvä ja epäsuositummaksi käyvä johtaja enää hillitsemään valtion väkivaltakoneistojen yhteenottoja? Miten tämä konflikti vaikuttaa Venäjän sisäiseen tilanteeseen ja ennen kaikkea sen sodankäyntikykyyn?
Mainittakoon lopuksi, että Neuvostoliiton viimeinen KGB:n johtaja Vladimir Aleksandrovitš Krjutškov (1924–2007), varoitti juuri ennen kuolemaansa turvallisuuspalveluiden välisen konfliktin vaaroista.
Krjutškov oli syvästi huolestunut edellä mainitusta vuoden 2007 kiistasta ja kirjoitti lokakuun lopussa 2007 - noin kuukausi ennen kuolemaansa 23. marraskuuta 2007 - muiden eläkkeellä olevien KGB-johtajien kanssa avoimen kirjeen, jossa hän varoitti osapuolia keskinäisistä riidoista.
Vetoomus julkaistiin armeijaan lähellä olevassa Zavtra-lehdessä. Hänen mukaansa ”likaisten päämäärien” ajaminen ja keskinäiset riidat merkitsisivät kuoleman vaaraa Venäjälle. Krjutškov kuoli pian tämän jälkeen sydäninfarktiin 83-vuotiaana.
Oliko vanhan KGB kenraalin varoitus profeetallinen?
Kirjoittaja on dosentti sekä Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen vanhempi yliopistolehtori Helsingin yliopistosta.
