Iltalehti on saanut tietopyynnöllä haltuunsa Kivistön areenahankkeen viestinvaihtoa Vantaan kaupungin johdolle. Viesteistä ilmenee, että hankkeen omistus- ja rahoitusjärjestelyihin kohdistui epäluuloja kaupungin johdossa.
Helmikuussa 2025 Vantaan kaupungin johdon tietoon oli kantautunut epäselvyyksiä hankeyhtiö Arena 3.3 Oy:n toimintaan ja hankkeen taustavaikuttajiin liittyen. Vantaan kaupunkiympäristön apulaiskaupunginjohtaja Tero Anttila lähestyi hankejohtaja Pepe Perkiötä sähköpostitse tiedustellakseen, oliko väitteissä perää.
– Areenayhtiöiden omistuksesta on tullut kyselyitä ja mahdollisesti disinformaatiota, Anttila kirjoittaa.
Hän pyysi Perkiötä kertomaan, ketkä ovat hankeyhtiö Arena 3.3 Oy:n ja Arena 3.3 International Oy:n omistajia. Anttila kysyi myös, onko omistajien joukossa Jukka Nyman tai My Luck Oy tai onko näillä muita sidoksia yhtiöihin.
Kiinteistöalalla toimiva Nyman on Ylen mukaan talousrikoksista tuomittu liikemies, jonka edustama yhtiö omisti 40 prosentin osuuden areenahanketta toteuttavasta yhtiöstä loppuvuoden 2023 ja tammikuun 2025 välisenä aikana.
Vantaan kaupunginjohtaja Pekka Timonen ”komppaa” Anttilan viestiä. Timosen mukaan kaupungin virkajohdolle ja myös joillekin luottamushenkilöille oli esitetty asiaa koskevia kysymyksiä.
– Suurten hankkeiden yhteydessä – varsinkin jos kaupungilla on niissä jokin rooli – on tavallista, että kansalaisaktiivit ja media käyvät tarkkaan läpi kaikkien toimijoiden taustat. Arena 3.3 on ymmärrettävästi erityisen kiinnostava hanke. Kaupungin virkajohdon edellytetään tuntevan merkittävien hankkeiden taustat ja toimijat riittävän tarkasti, Timonen kirjoittaa.
”Emme lähetä asiakirjojamme”
Hankejohtaja Perkiö kirjoittaa Anttilalle ja Timoselle lähettämässään vastauksessa ymmärtävänsä hankkeeseen liittyvän yleisen mielenkiinnon. Hän korostaa, että hanke on yksityinen, eikä yhtiö ole lähettänyt tai aio lähettää osakastietojaan yhtiön ulkopuolisille.
– Ymmärrämme myös, että viranhaltijoiden käsittelemä sähköposti voidaan toisinaan tulkita asiakirjaksi, joka on julkista tietoa. Tämän takia emme lähetä asiakirjojamme sähköpostitse ja olemme edellyttäneet salassapitositoumusta. Kun asiaa käsitellään viranhaltijoiden lisäksi luottamushenkilöiden toimesta, tulee asiassa olla vielä tarkempi ja varmistaa velvoitteiden pitävyys myös heidän toiminnassaan, Perkiö kirjoittaa.
– Edellä kuvatuilla toimintatavoilla muun muassa rajoitamme osaltamme hankkeeseen kohdistuvaa turhaa spekulaatiota ja sen aiheuttamaa haittaa ja vaivaa. Viestinnän tulee perustua faktoihin, hän jatkaa.
Seuraava kappale Perkiön viestistä on peitetty salassa pidettävään liikesalaisuuteen vedoten. Perkiö kirjoittaa peitetyn kappaleen jälkeen, ettei Jukka Nyman ”lukeudu hankeyhtiöiden omistajiin” ja ehdottaa kaupungin johdolle tapaamista kasvotusten. Näin myös tehtiin.
Nymanin roolista käytiin uudelleen sähköpostikirjeenvaihtoa kesäkuussa 2025, kun Vantaan kaupunginhallitus käsitteli areenan rahoitusjärjestelyä. Kaupunginhallitus oli hyväksynyt Arena 3.3 Oy:n maanvuokrasopimuksen ja kiinteistökaupan esisopimuksen jo joulukuussa 2024, mutta sopimusten allekirjoittamista päätettiin lykätä areenan rahoitusjärjestelyjen ollessa edelleen auki.
Perkiön mukaan hankkeella oli ”lyhytaikainen sijoittajaesisopimukseen perustuva ehdollinen rahoitusjärjestelyn toimeksianto Nymanin kanssa, joka purkautui toteutumattomana tammikuussa 2025”.
– Sopimuksen mukaan ao. Nymanin sopimuksen voimassaolon aikana hallussa olleet osakkeet on ollut tarkoitus siirtää esisopimuksen mukaan ao. investorille, tämä sopimus siis kariutui lopulta, Perkiö kirjoittaa Timoselle.
Koska rahoituksesta jäi kesäkuussa 2025 yhä epäselvyyksiä, kaupunginhallitus päätti, että Arena 3.3:n maanvuokrasopimus ja kiinteistökaupan esisopimus voidaan allekirjoittaa vasta sitten, kun kaupungin viranhaltijat ovat todentaneet rahoitusjärjestelyn ja siihen liittyvät asiakirjat.
Marraskuussa 2025 Perkiö ilmoitti Vantaan kaupungille Arena 3.3 Oy:n allekirjoittaneen hankkeen toteuttamisen mahdollistavan rahoitussopimuksen. Vantaan kaupungin ja Arena 3.3 Oy:n välinen maanvuokrasopimus ja kiinteistökaupan esisopimus allekirjoitettiin myöhemmin samassa kuussa.
Pumpattu ilmaa?
Iltalehti uutisoi heinäkuussa Arena 3.3 Oy:n maksuvaikeuksista ja hankkeen riitaisasta historiasta, jota on puitu myös käräjillä. Suomen Asiakastiedon yritysdataan perehtynyt tuotepäällikkö Jaakko Nors luonnehti Arena 3.3 Oy:n tilannetta julkisten tilinpäätöstietojen perusteella ”kriittisen huonoksi”.
Iltalehti pyysi analyytikko Ari Rajalaa arvioimaan Arena 3.3:n taustayhtiöitä ja niiden omistusjärjestelyjä.
Hankkeen emoyhtiön Arena 3.3 International Oy:n taseessa on tytäryhtiö Arena 3.3 Oy:n osakkeita 2,785 miljoonan euron arvosta. Hankitun tytäryhtiön Arena 3.3 Oy:n taseen oma pääoma on vain 898 400 euroa ja sen omaisuus koostuu käytännössä 1,35 miljoonan euron aineettomista ennakkomaksuista.
– Ulkopuolisen tarkastelijan näkökulmasta vaikuttaa vähän siltä, että osakkeen arvoihin on ”pumpattu ilmaa” toteutetuilla osakekaupoilla, Rajala arvioi Iltalehdelle.
Yhtiöryppään sisällä tehtiin järjestelyjä: My Luck Oy osti Arena 3.3 Oy:n osakkeet 2,25 miljoonalla eurolla vuonna 2024 ja myi ne heti seuraavana vuonna Arena 3.3 International Oy:lle 2,785 miljoonalla eurolla. My Luck Oy kirjasi kaupasta 535 100 euron myyntivoiton.
Osakeostot rahoitettiin kokonaan velalla. Ostajayhtiö Arena 3.3 International Oy:llä oli vuoden 2025 tilinpäätöstietojen mukaan velkaa 3,2 miljoonaa euroa ja sen oma pääoma oli 207 779 euroa miinuksella.
– Hankkeen pääyhtiön taseessa on tytäryhtiö Arena 3.3 Oy:n osakkeita 2,785 miljoonan euron arvosta. Yhtiöllä on velkaa 3,2 miljoonaa euroa eli enemmän kuin tytäryhtiön osakkeiden tasearvo. Tytäryhtiön osakkeiden hankintaan ja sen myötä myös osakkeiden arvoon liittyy epävarmuutta, Rajala huomauttaa.
Rajala ihmettelee myös sitä, mistä yhtiö sai kasaan yli miljoonan euron vakuudet, jotka se maksoi alkuvuodesta Vantaan kaupungille. Perkiö ei halunnut kommentoida Iltalehdelle rahojen alkuperää.
– Vaikuttaa siltä, että ne rahat ovat tulleet jostain muualta kuin näistä suomalaisista yhtiöistä, Rajala sanoo.
Arena 3.3 Oy tunnettiin aiemmin Espooseen jalkapallostadionina suunnitelleena Tapiolan jalkapallostadion Oy:nä. Yhtiö vaihtoi nimensä vuonna 2019, kun areenahankkeen kohteeksi vaihtuikin Vantaa. Rajala ihmettelee, miksi areenan taustahenkilöt eivät perustaneet uutta yritystä ja aloittaneet valmistelua ”puhtaalta pöydältä”.
Epäselvyys osakasluetteloista
Apulaiskaupunginjohtaja Tero Anttila ei halunnut vastata Iltalehden kysymykseen, saiko hän lopulta tietää pyytämänsä osakastiedot. Anttilan mukaan asia on ”niin herkkä”, että hän haluaa keskustella ensin juristien kanssa.
– Pekka Timonen vastaa kaupungin puolesta areenaa koskeviin kysymyksiin, Anttila viestittää Iltalehdelle.
Myös kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ulla Kaukola (sd) neuvoo olemaan hanketta koskevissa kysymyksissä yhteydessä Timoseen.
Iltalehden tavoittama Timonen kertoo, että Perkiö ja Jouko Harjunpää tulivat viestittelyn jälkeen esittelemään kaupungin johdolle asiakirjojaan ja selostamaan yhtiöiden omistusrakennetta suullisesti. Virallisia osakasluetteloita ei Timosen mukaan katsottu, vaan kaupungin johdolle toimitettiin tieto tärkeimmistä osakkaista Suomen yhtiössä ja dubailaisessa EPower Capitalissa.
– Varsinaista osakasluetteloa emme katsoneet, Timonen sanoi.
Viikko haastattelun jälkeen Timonen kertoo selvittäneensä asiaa tarkemmin. Timosen mukaan Kivistön alueen kehittämisestä vastannut silloinen projektipäällikkö Gilbert Koskela näki Suomen yhtiön osakasluettelon, kun hankkeelle oltiin myöntämässä suunnitteluvarausta. Timonen ei muista, milloin.
– En ollut itse paikalla. En muista, oliko edes minun aikanani.
Hankkeelle myönnettiin suunnitteluvaraus vuonna 2019. Suunnitteluvarausta on sittemmin jatkettu ja laajennettu. Iltalehti ei tavoittanut eläkkeelle jäänyttä Koskelaa kommentoimaan asiaa.
Timonen kertoo, että kaupunki tilasi areenahankkeeseen liittyvistä yhtiöistä ja niiden ilmoitetuista taustahenkilöistä selvityksen konsulttiyhtiö KMPG:ltä. Timosen mukaan ”useiden sivujen” selvitys maksoi noin 5 000–10 000 euroa. Selvityksessä ei Timosen mukaan noussut esiin ongelmia.
Iltalehden tietojen mukaan EPower Capitalilla on kytköksiä Arabiemiraattien lisäksi ainakin Yhdysvaltoihin, Iso-Britanniaan ja Kanadaan. Kesäkuussa taustayhtiö EPower Capitalin edustaja Ryan Greenwood vieraili Vantaalla esittelemässä hankkeen 200 miljoonan euron rahoitusta.
Ylen MOT:n mukaan areenalle rahoitusta hankkivan EPower Capital -sijoitusyhtiön Pohjois-Amerikan sisaryhtiön varatoimitusjohtajana esiintyvä nainen liittyy useisiin väitettyihin sijoitushuijauksiin Yhdysvalloissa. Perkiön mukaan kyseinen henkilö ei liity Kivistön areenahankkeeseen.
– Kyseessä ei siis ole sama yhtiö vaan sen sisaryhtiö, ja tässä olisi mielestäni hyvä olla selkeä, Timonen puolestaan sanoo.
Iltalehti selvitti
Perkiön mukaan Vantaan kaupungille esiteltiin yhtiöiden osakasluettelot.
– Meillä on osakasluettelot ajantasaisesti ja kyllä kaupungille on esitelty meidän osakasluettelot. Ei meillä ole ollut mitään epäselvää siinä asiassa. Jos joku ei muista nähneensä sitä, niin se on sitten toinen juttu, Perkiö sanoo.
Perkiö ei suostunut lähettämään julkista osakasluetteloa Iltalehdelle sähköpostitse, joten Iltalehti kävi tutustumassa siihen paikan päällä yhtiön konttorilla.
Iltalehden näkemästä 23.10.2025 päivätystä osakasluettelosta ilmenee, että Arena 3.3 International Oy:n omistus jakautuu seuraavasti: Pimm’s Box Ab omistaa 32,4 prosenttia, Min lycka Oy ja Stenberg Invest Oy kumpikin 30,3 prosenttia, Läntisenkadun Siivous Oy viisi prosenttia ja Antonius Capital Oy kaksi prosenttia.
Stenberg Invest Oy on Perkiön ja hänen perheensä omistama sijoitusyhtiö ja Min lycka Oy on Jouko Harjunpään kokonaan omistama yhtiö. Suurin osakkeenomistaja Pimm’s Box Ab on Herlinien suvun salkunhoitajana tunnetun Peter Immosen yhtiö.
Antonius Capital on kaupparekisteritietojen mukaan Toni Pieskän ja Läntisenkadun Siivous Oy on Arena 3.3 International Oy:n hallituksen jäsenen Rauno Nurmen yhtiö.
Läntisenkadun Siivous oli viime vuosikymmenen puolella omistajana myös Jouko Harjunpään luotsaamassa Pallohonka Oy:ssä, joka teki konkurssin vuonna 2015. Pallohongan toimitusjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana toiminut Harjunpää tuomittiin elokuussa 2023 yhtiön kirjanpitoon liittyen sakkorangaistukseen törkeästä kirjanpitorikoksesta.
Myös Harjunpää markkinoi Kivistön areenaa kaupungin johdolle aktiivisesti. Vuosina 2022–2023 projektinjohtajan tittelillä esiintynyt Harjunpää oli huolissaan Vantaan kaupungin passiivisuudesta ja kutsui areenarakentamisen markkinatilannetta Helsingin ja Vantaan väliseksi kilpajuoksuksi.
– Pääkaupunkiseudulle on nyt siis nousemassa kolme areenahanketta, Suvilahti, Garden-halli ja meidän Arena 3.3. Sen lisäksi meillä on Hartwall Arena, jonka tulevaisuudesta ei ole tietoa. Todellisuus on, että neljä hallia pääkaupunkiseudulla on liikaa. 1–2 hanketta jää toteuttamatta, Harjunpää arvioi syksyllä 2022 lähettämässään sähköpostissa, jonka vastaanottivat muun muassa silloinen kaupunginjohtaja Ritva Viljanen, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Antti Lindtman (sd) ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Multala (kok).
Iltalehden haastattelemat lähteet Vantaan kaupunginhallituksessa korostavat, että suhtautuminen areenahankkeeseen on ollut laajasti myönteinen, koska hankkeessa on kyse merkittävästä yksityisestä investoinnista, jonka on luvattu tuovan Vantaalle elinvoimaa ja verotuloja. Rahoitus ja sen alkuperä ovat herättäneet kuitenkin kuukausien saatossa kysymyksiä.
Valvontailmoitus tehty
Iltalehden saamien tietojen mukaan Osuuspankki on tehnyt viime viikolla valvontailmoituksen Arena 3.3 Oy:n edunsaajatiedoista Patentti- ja rekisterihallitukselle (PRH).
Pankeilla on velvollisuus tuntea asiakkaansa ja tehdä PRH:lle valvontailmoitus, jos ne havaitsevat puutteita tai epäjohdonmukaisuuksia kaupparekisteriin merkityissä edunsaajatiedoissa.
Osuuspankin mukaan PRH:n ylläpitämään edunsaajarekisteriin on ilmoitettu väärä henkilö Arena 3.3 Oy:n tosiasialliseksi edunsaajaksi tai rekisteriin merkitty tosiasiallinen edunsaaja ei ole yhtiön tosiasiallinen edunsaaja.
Perkiön mukaan kyse on siitä, että Arena 3.3 Oy:n edunsaajatiedot ovat jääneet päivittämättä PRH:lle yhtiön sisällä viime vuosina tehtyjen osakekauppojen jälkeen. Hänen mukaansa Jouko Harjunpää on Arena 3.3:n ainoa tosiasiallinen edunsaaja.
Osakeyhtiön tosiasiallisena edunsaajana pidetään henkilöä, joka omistaa yli 25 prosenttia yrityksen osakkeista tai käyttää yli 25 prosenttia yrityksen äänimäärästä joko suoraan tai välillisesti toisen yrityksen kautta. Edunsaajana pidetään myös henkilöä, joka käyttää muulla perusteella tosiasiallista määräysvaltaa yrityksessä.
Harjunpää omisti edunsaajailmoituksen tekohetkellä Perkiön mukaan yli 50 prosenttia Arena 3.3 Oy:stä Min lycka -yhtiönsä kautta, mutta Harjunpää on myöhemmin myynyt osakkeita muille Arena 3.3 Internationalin osakkaille. Osakasluettelon mukaan Harjunpään henkilökohtainen omistusosuus areenayhtiöstä on nykyään 30,3 prosenttia.
Perkiön mukaan kyse ei ole siis siitä, että edunsaajarekisteriin olisi merkitty Osuuspankin ilmoittamalla tavalla väärä luonnollinen henkilö, vaan siitä, että Harjunpään omistusosuuden prosenttimäärä on PRH:n edunsaajarekisterissä korkeampi kuin se todellisuudessa nykyään on. Perkiö vakuuttaa korjanneensa tiedot.
Hän kertoo, että osa areenayhtiön omistuksesta siirtyy rahoitusjärjestelyjen myötä dubailaisille rahoittajille. Enemmistöomistus säilyy hänen mukaansa kuitenkin suomalaisten hallussa. Dubailaista rahoitusta ja sen alkuperää Perkiö ei halunnut tarkemmin kommentoida Iltalehdelle.
Areenan rakentamisen on määrä alkaa tänä syksynä ja sen on tarkoitus valmistua vuoden 2028 kuluessa.
