Viharikosten määrä kasvoi jo kolmatta vuotta peräkkäin. Asia käy ilmi Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) tekemästä selvityksestä.
Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2025 -selvityksen mukaan poliisi kirjasi viime vuonna yhteensä 1 941 rikosilmoitusta, jotka määriteltiin epäillyiksi viharikoksiksi.
Määrä on viharikosselvitysten historian suurin.
Selvityksessä viharikokset lajitellaan motiivin mukaan. Yleisin motiivi oli uhrin etninen tai kansallinen tausta.
Sen lisäksi myös muihin vihamotiiveihin liittyviä rikosilmoituksia raportoitiin huomattava määrä.
Uskontoon tai vakaumukseen liittyvien viharikosepäilyjen määrä kasvoi viidenneksellä edellisvuodesta. Myös sukupuoleen liittyvien viharikosepäilyjen määrä kasvoi selvästi.
– Tulokset osoittavat, että viharikollisuus kohdistuu moniin eri väestöryhmiin, arvioi tutkija Jenita Rauta tiedotteessa.
Lähde: Poliisiammattikorkeakoulu
Poliisiammattikorkeakoulun vuosittaisessa selvityksessä tarkastellaan viharikollisuuden kehitystä ja ilmenemismuotoja Suomessa. Selvityksessä analysoidaan poliisin valtakunnallisiin rikosilmoitustietoihin kirjattuja epäiltyjä viharikoksia.
Viharikosepäilyjä on seurattu nykyisessä laajuudessaan vuodesta 2008 lähtien. Epäilyjen määrä on ollut voimakkaassa kasvussa vuodesta 2021 lähtien. Kolmen viime vuoden aikana epäilyjä on ollut enemmän kuin koskaan selvitysten aikana.
Määrän kasvuun voi olla useita syitä. Kasvu voi heijastaa viharikosten määrän lisääntymistä, aiempaa aktiivisempaa rikosilmoitusten tekemistä sekä vihamotiivien aiempaa parempaa tunnistamista, arvioi Rauta.
– Selvityksen perusteella ei kuitenkaan voida arvioida, mikä näistä tekijöistä selittää kasvua eniten.
Suomen rikoslaissa ei ole rikosnimikkeitä viharikos tai vihapuhe, mutta vihamotiivi on rangaistuksen koventamisperuste. Selvityksessä viharikokseksi on määritelty rikokset, joista ilmenee vihamotiivi.
Mikä tahansa teko, jonka lainsäädäntö määrittelee rikokseksi, voi siis olla viharikos. Ratkaisevaa on teon motiivi, jonka viime kädessä ratkaisee tuomioistuin.