Vihreiden nuorten puheenjohtaja Maria Saita toivoo, että poliitikot eivät sortuisi puhumaan maahanmuuttajista yhtenä isona ryhmänä. Keskustelussa pitäisi muistaa, että kyse on ihmisyksilöistä, perheistä, lapsista ja nuorista.
Saita kritisoi perussuomalaisia ministereitä Mari Rantasta ja Wille Rydmania siitä, että he hiljattain esiintyivät somessa Send them back -lippalakeissa.
Send them back on suomeksi Lähettäkää heidät takaisin.
Saita pohtii, mikä voisi olla Suomessa asuvan maahanmuuttajanuoren ajatus ministerien somepostauksesta: tuossahan puhutaan hänestä.
– Ja kyllähän se tarkoittaa minuakin, kun olen tänne muuttanut lapsena. Itse en ole asunut 6-vuotiaasta asti lainkaan Romaniassa. Olen käynyt siellä vain välillä. Minulla ei ole muuta kytköstä sinne kuin sukulaiset. Tuntuu hyvin absurdilta, jos on rakentanut elämän tänne, käynyt koulut täällä, saanut ystäviä, haaveilee perheen perustamisesta täällä ja haluaa työllistyä, että mihin muka lähtisi takaisin, Saita sanoo.
Hän muistuttaa myös, että Suomessa on ihmisiä, joiden kotipaikka on sodan keskellä.
– Heistähän se voi tuntua vielä järkyttävämmältä. Vaikka haluaisikin mennä takaisin mutta ei voi. Kyllä tuollainen oikein riipii sydäntä. Moni on joutunut pakosta jättämään kodin ja sitten meillä ministerit sanovat, että lähtekää takaisin.
Mitä lukisi omassa lippiksessäsi?
– Keep them here [Pitäkää heidät täällä], Saita vastaa.
”Olihan se vaikeaa aikaa”
Saita oli 6-vuotias, kun hän saapui äitinsä kanssaan Suomeen, Espoon Kivenlahteen vuonna 2006. Äiti oli tutustunut Marian nykyiseen isäpuoleen Romaniassa.
Isäpuolikin on romanialainen. Hän oli muuttanut jo 1990-luvulla Suomeen. Saitan biologinen isä asuu yhä Romaniassa. Marialla ei ole biologisia sisaruksia.
Marian kotikieli Suomessa oli romania. Niin isäpuoli kuin äitikin puhuvat myös suomea.
Marian äiti on valmistunut Romaniassa kauppatieteen maisteriksi. Suomessa äiti yritti alkuun saada alansa töitä. Se ei onnistunut. Samalla, kun äiti opiskeli suomea, hän teki Postilla yötöitä. Myöhemmin äiti opiskeli lähihoitajaksi ja hän on sittemmin tehnyt näitä töitä.
– On valitettavasti maahanmuuttajilla aika tyypillinen tarina, ettei saa oman koulutuksensa mukaisia töitä. Kun tullaan Suomeen, opiskellaan usein jokin alempitasoinen tutkinto. Siihen helposti myös ohjataan, Maria Saita sanoo.
Äidin kipuilu koulutuksen ja työn saamisessa sekä kova halu ja motivaatio integroitua yhteiskuntaan jäi lapsuudesta syvästi Marian mieleen.
– Olihan se vaikeaa aikaa.
Sosiaalitukea Marian äiti ei juuri nostanut. Ei oikein edes ymmärtänyt, mihin olisi ollut oikeutettu. Perheen tilannetta helpotti, että isäpuoli oli työelämässä.
”En muista, että silloin”
Suomeen tultuaan Maria aloitti koulut espoolaisessa eskarissa. Kolmannella luokalla hän siirtyi Steiner-kouluun. Koulukokemukset ovat pelkästään hyviä. Hän uskoo, että tähän vaikutti se, että hän oppi nopeasti suomen.
Marian opettajat kannustivat häntä samalla tavalla kuin kaikkia muita oppilaita.
Saita kertoo olevansa huolissaan, että tänä päivänä maahanmuuttajataustaiset lapset kuulevat päättäjien puhuvan rasistisesti ja epäinhimillistävästi somessa.
– En muista, että silloin kun olin 10-vuotias, olisi ollut tällaista.
Saita sanoo, ettei ole itse kokenut rakenteellista syrjintää, jota katsoo äitinsä kokeneen. Sen sijaan alentavaa käytöstä muilta ihmisiltä Maria Saitakin on kokenut.
Nopeasti pois S2:sta
Saita liittyi vihreisiin 2019 vaalien jälkeen. Hänestä vihreät oli ainoa puolue, joka piti vahvasti niin ihmisoikeusasioita kuten naisten ja vähemmistöjen oikeuksia sekä ilmasto- ja luontokysymyksiä esillä.
Etenkin ihmisoikeuskysymykset ovat Saitalle tärkeitä. Syyksi hän arvioi taustansa vähävaraisessa perheessä.
– Äiti on antanut niin paljon, jotta itsekin pääsin mukaan yhteiskuntaan. Tiedän hyvin, miten maahanmuuttajat haluavat integroitua, kotiutua ja päästä kiinni suomalaiseen yhteiskuntaan sekä oppia kielen. Mutta jos jatkuvasti kerrotaan, että he eivät ole osa meitä, se heikentää kokemusta mukanaolosta.
Maria sai lapsena Suomen kansalaisuuden. Kun äiti sai sen, se tuli hänelle automaattisesti.
Suomessa on puhuttu paljon S2-opetuksesta, suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärästä. Saita pitää hyvänä, että opettajat tekevät arvion, missä tilanteessa lapset menevät S2:een.
Hänestä kynnyksen siirtyä S2:sta äidinkielen opetukseen pitää kuitenkin olla nykyistä matalampi. Äidinkieleen siirryttäessä suomen kielen ei tarvitse olla täydellistä.
– Ei siinä opikaan, jos ei haasteta.
”Se ei ole hyvä strateginen valinta”
Rasismista ja rasismikohuista on puhuttu paljon tällä vaalikaudella. Puheenjohtaja Riikka Purran mukaan perussuomalaiset ei ole rasistinen puolue.
Saitan mielestä perussuomalaisten parista on kuultu rasistisia kommentteja.
– Kysyn myös, miten isot puolueet, hallituspuolueet isoimpana kokoomus sekä miten SDP omilla ulostuloillaan mahdollistavat perussuomalaisille avoimen rasistisen puheen, hän sanoo.
Saita kertoo olevansa huolissaan myös SDP:n uudesta maahanmuuttopolitiikan avauksesta. SDP haluaa esimerkiksi arvioida mahdollisuuksia sitoa maahanmuuttajien sosiaaliturvaa kielen opiskeluun.
Vaikka tarkoitusperät olisivat hyvät, SDP:n linja voi Saitan mielestä osaltaan mahdollistaa rasismin leviämistä.
– Näen sellaiset puheet, että ei saisi mennä Ruotsin suuntaan, SDP:ltä strategisena valintana kalastella perussuomalaisten ääniä. Se ei ole hyvä valinta.
Toisaalta on huomautettu, että eduskunnan tarkastusvaliokunta teki yksimielisen mietinnön kotouttamispolitiikasta ja havainnot olivat samansuuntaisia kuin SDP:n viime viikolla julkistetuissa ehdotuksissa.
4 tuntia raja maakuntalennolle
Saitan lääke maahanmuuttopolitiikkaan eivät olisi kiristykset vaan muun muassa satsaukset maahanmuuttajalasten ja -nuorten tukemiseen. Näitä tietysti moni muukin puolue kannattaa.
Vihreiltä on tulossa pian maahanmuuttopoliittisen ohjelman päivitys.
– Vihreiden pitää puhua maahanmuutosta aina inhimillisestä näkökulmasta eikä niin, että meidän on tarkoitus hyötyä ihmisistä.
Saita lisäisi työperäistä maahanmuuttoa jo huoltovarmuutemmekin kannalta ja kasvattaisi kiintiöpakolaisten määrää.
Saitan mielestä Suomen pitää varautua ilmastopakolaisten määrän kasvuun. Länsimaiden on kannettava vastuuta aiheuttamastaan ilmastonmuutoksesta. Kyse on globaalista solidaarisuudesta.
– Eurooppakaan ei ole missään tyhjiössä tai omassa kuplassaan, vaan asumme kaikki tällä samalla maapallolla.
Ilmastonmuutoksesta ei Saitan mukaan pidä syyllistää yksilöitä. Hän lentää itsekin aika ajoin Romaniaan ja takaisin. On valtion tehtävä toimia ja tehdä ratkaisut.
Vihreiden nuorten mielestä maakuntalentoja ei Suomessa pitäisi järjestää, jos määränpäähän pääsee neljässä tunnissa junalla.
Karismaattinen Sofia Virta
Saita on tyytyväinen puolueensa nykyiseen puheenjohtajaan Sofia Virtaan. Hän pitää Virtaa asiantuntevana ja karismaattisena. Saita tuki Virtaa jo, kun tämä valittiin puolueen johtoon 2023.
Saitasta on hyvä, että Virta puhuu ihmisten arkisista asioista. Pitäisi kuitenkin puhua enemmän luonnon ja ympäristön puolesta, samoin kansainvälisestä solidaarisuudesta. Tätä hän vaatii myös koko puolueelta.
Vihreille nuorille tärkeimmät asiat ovat Saitan mukaan ihmisoikeus- ja ympäristö- sekä luontokysymykset.
– Jos saamme velkatilanteen kuntoon, mutta maapallo muuttuu asuinkelvottomaksi, se ei oikein auta enää siinä kohdassa. Ympäristö pitäisi nähdä osana kokonaisturvallisuutta niin talous- kuin turvallisuuskeskustelussa.
Saita pitää vihreitä silti yleispuolueena, jolla on näkemyksiä niin koulutukseen, turvallisuuteen kuin lasten ja nuorten asioihin.
Puolueensa sitoutumista parlamentaariseen velkajarruun Saita kiittelee, vaikkakin Vihreiden nuorten sisällä asia jakaa.
– Olemme yhteistyökykyisiä ja ymmärrämme tämän hetken tilanteen ja kannamme kortemme kekoon. Vallan mukana tulee vastuu, pitää tehdä myös vaikeita päätöksiä. Toivoisin, että parlamentaarisia sopimuksia toteutettaisiin myös vaikkapa koulutuksessa ja ympäristö- ja ilmastoteemoissa.
Ohisalo esikuvana
Maria Saita opiskelee Vaasassa hallintotieteen maisteriksi.
Hänen poliittinen uransa alkoi kaupungin opiskelijapolitiikassa. Silloinen vihreiden puheenjohtaja, nykyinen meppi Maria Ohisalo oli tärkeä esikuva.
Saita eteni kaupunginvaltuustoon vain 21-vuotiaana. Vaalikampanjassa hän puhui julkisesta liikenteestä, opiskelijoiden asemasta sekä Vaasan kaupungin ja korkeakoulujen yhteistyöstä.
Palattuaan kotikaupunkiinsa Espooseen Saita pääsi läpi 2025 niin kaupunginvaltuustoon kuin varalle aluevaltuutetuksi. Hän on ympäristö- ja rakennuslautakunnan puheenjohtaja.
Saita oli Vaasan vaalipiiristä ehdolla eduskuntavaaleissa 2023 ja sai 553 ääntä. Nyt hän on ehdolla Uudeltamaalta ja täräyttää tavoitteeksensa läpipääsyn.
Parantamisen varaa on
Vihreisiin liitetään usein leima ylimielisyydestä ja muiden moralisoinnista. Saita sanoo ymmärtävänsä hyvin, miksi jotkut kokevat näin. Hänestä vihreillä on parantamisen varaa.
– Ei koskaan voida syyllistää yksilöitä. Kaikkien ei tarvitse olla vaikkapa kasvissyöjiä tai vegaaneja. Kyse on siitä, että tehdään tietyt asiat helpommin valittaviksi.
Saitan mielestä perussuomalaisetkin on tuonut hyvää politiikkaan – kyvyn puhua kansankielisesti. Tästä vihreät voisivat ottaa oppia.
Vihreiden eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Sofia Virta moitti raskaasti perussuomalaisia. Saitan mielestä vihreät ei kuitenkaan hauku ketään ihmisinä.
– Me olemme vain niin eri mieltä asioista. Haluamme aika erilaisen Suomen monissa asioissa.
Vihreät on pyrkinyt kasvattamaan kannatustaan perussuomalaisten vastapoolina, mikä voi myös lisätä yhteiskunnan vastakkainasettelua.
Talouspoliittisesti vihreät on pyrkinyt taiteilemaan poliittisesti keskellä Sofia Virran aikana. Toisaalta puolue ei halua edes määritellä itseään oikeisto–vasemmisto-akselilla. Saita kuitenkin niittaa puolueensa olevan maltillisesti vasemmalla.
”En usko, että se on uskottava”
Puolueiden nuorisojärjestöjen puheenjohtajien yhteistyötä Saita kehuu.
– Kaikkien nuorisopuheenjohtajien kanssa olemme tosi hyvissä väleissä ja pystymme tosi hyvin tekemään yhteistyötä, vaikka olemme monesta asiasta eri mieltä. Minun mielestäni tämä on nimenomaan politiikassa henkilökohtainen vahvuuteni ja myös puolueen vahvuus.
Saita arvostaa myös sitä, että Sofia Virta ja perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Lundén ovat kertoneet julkisuudessa ystävyydestään.
Tuskin ketään yllättää, että hallitukseen Saita ei perussuomalaisten kanssa menisi.
– Mutta että ollaan ihmisiä toisillemme ja pystytään keskustelemaan ja kuuntelemaan, on eri asia.
Hallitukseen ylipäänsä vihreiden pitäisi Saitan mielestä mennä, jos hallitusohjelmassa on riittävät ilmasto- ja ympäristökirjaukset. SDP:n yksinään hän ei usko tähän ilmasto-ohjelmallaan pystyvän.
– En usko, että se on uskottava. Uskon, että vihreitä tarvitaan siihen, että hallituksen ohjelma on aidosti kunnianhimoinen.
Saitan mielestä Sanna Marinin (sd) aikainen hallituspohja olisi myös ensi vaalikaudella toimiva eli SDP, keskusta, vasemmistoliitto, vihreät ja RKP.
– Tätä hallitusta edeltäneen kokoomuksen kanssa olisin jopa sanonut, että olisimme voineet harkita sinipunaa plus vihreät.
Saitan mielestä kokoomus on nyt ”persuuntunut” eikä nykykokoomuksen kanssa pidä lähteä hallitukseen.
– Siellä on ollut tärkeämpää antaa rikkaille ja isoille yrityksille myönnytyksiä vaikkapa yhteisöveron alennuksella kuin että olisi panostettu vaikkapa koulutukseen tai lapsiperheköyhyyden torjumiseen.
