Petteri Orpon (kok) hallitus aikoo puuttua kovalla kädellä kolmansista maista tulevien opiskelijoiden ja heidän perheenjäsentensä kasvaviin toimeentulovaikeuksiin kiristämällä opiskelijoiden perheenyhdistämistä ja opiskelijoiden kielitaitovaatimusta sekä nostamalla toimeentuloedellytystä.
Kolmansista maista tulevien opiskelijoiden ja erityisesti heidän perheenjäsentensä määrä räjähti sen jälkeen, kun Sanna Marinin (sd) hallitus helpotti 2022 voimaan tulleella lakimuutoksella heidän pääsyään Suomeen.
Lausuntokierros päättyi kesäkuun lopulla, mutta lausuntoja on tullut lisää heinäkuun aikana. Lausuntokierroksen perusteella ongelmat ovat vakavia, ainakin kun niitä katsoo asian kanssa tekemisissä olevien viranomaisten, kuten esimerkiksi oikeusministeriön (OM), sisäministeriön (SM), ulkoministeriön (UM) tai Poliisihallituksen (POLH) näkökulmasta
OM: ”Erittäin moni” kohtaa Suomessa ”mittavia” toimeentulohaasteita
Oikeusministeriön mukaan esitys on merkityksellinen ihmiskaupan vastaisen työn ja ennen kaikkea ihmiskaupan ennaltaehkäisyn näkökulmasta.
OM:n mukaan EU:n ulkopuolelta tulevien kansainvälisistä opiskelijoista ja heidän perheenjäsenistään ”erittäin moni” kohtaa Suomessa ”mittaviakin” toimeentulohaasteita.
– Niitä pahentavat Suomeen tulosta aiheutuneet kulut, heikot työllistymismahdollisuudet ja odotettua korkeammat elinkustannukset, lausunnossa todetaan.
OM:n mukaan monissa tapauksissa opiskeijat on houkuteltu Suomeen paikallisten koulutusagenttien toimesta katteettomin lupauksin.
– Osa opiskelijoista on myös hyödyntänyt opiskelijan oleskelulupaa pääasiallisena tarkoituksenaan päästä Suomen työmarkkinoille.
OM:n mukaan heikko taloudellinen tilanne ja silkka pyrkimys päästä oleskelemaan Suomessa saa opiskelijat ja heidän perheenjäsenensä ottamaan vastaan työtä, joka ei täytä Suomen työelämän pelisääntöjä.
– Joissakin tapauksissa olosuhteet voivat täyttää ihmiskaupan ja pakkotyön tunnusmerkit. Työsuojeluviranomaisen havaintojen mukaan kansainväliset opiskelijat ovat työmarkkinoilla haavoittuvassa asemassa muun muassa siksi, etteivät he tunne oikeuksiaan ja suomalaisen työelämän pelisääntöjä, OM lausuu.
Poliisihallitus lausuu, että aiemmin tehdyn selvityksen mukaan selvä enemmistö opiskelijoista odottaa löytävänsä Suomesta osa-aikatöitä toimeentulonsa täydentämiseksi.
– Monet opiskelijat olivat luulleet, että Suomessa on työvoimapula ja että englanninkielinen työpaikka, olisi helposti saatavilla. Todellisuudessa pääsy työmarkkinoille on koettu erittäin vaikeiksi, erityisesti ilman suomen kielen taitoa.
OM: Opiskelijoita tulee ”Aasian kehitysmaista”
OM:n mukaan moni ei myöskään voi palata kotimaahansa keskeytyneiden opintojen vuoksi.
– Velkaantuneina palaaminen voisi asettaa heidät ja heidän perheensä entistä vaikeampaan asemaan. Riskit ovat erityisen suuret, kun opiskelijoita rekrytoidaan maista, joissa elintaso on Suomea huomattavasti alhaisempi ja kun perheellisten opiskelijoiden määrä on suuri, OM lausuu.
OM muistuttaa heti perään, että eniten Suomeen hakeutuu kansainvälisen opiskelijan statuksella henkilöitä ”Aasian kehitysmaista, kuten Bangladeshista, Nepalista, Intiasta ja Pakistanista”.
Hallituksen esityksen mukaan valtioneuvoston asetuksessa säädettäisiin 800 euron toimeentuloedellytys kuukaudessa.
– Valtioneuvoston ihmiskaupan vastaisen työn koordinaattorin näkemyksen mukaan ehdotettu euromäärä on riittämätön Suomessa elämiseen tarvittavien kulujen kattamiseen, OM linjaa lausunnossaan.
OM:n mukaan lakimuutosta valmistelleessa työryhmässä, jonka jäsen valtioneuvoston ihmiskaupan vastaisen työn koordinaattori oli, katsottiin yksimielisesti, ettei 800 euroa kuukaudessa riitä elämiseen Suomessa. Työryhmän jäsenet katsoivat, että riittävä toimeentulotason euro määrä opiskelijalle olisi 1050 euroa.
Sisäministeriön näkemyksen mukaan on huolestuttavaa, että nyt valmisteltavalla lakimuutoksella turvatun toimeentulon euromäärä ankkuroidaan lailla tasolle, jolla haavoittuvuusselvityksen ja työryhmän laajan yksimielisyyden mukaan opiskelijat eivät tosiasiassa tule Suomessa toimeen.
SYL: ”Vahingoittaa Suomen houkuttelevuuutta”
Monet opiskelijajärjestöt, yliopistot ja ammattikorkeakoulut suhtautuvat muutoksiin kriittisesti. Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) lausuu, että pakollinen vuoden odotusaika yhdistettynä viranomaisten käsittelyaikoihin, jotka voivat kestää jatkossa jopa yhdeksän kuukautta, johtaa käytännössä lähes kahden vuoden erossaoloon opiskelijan ja hänen perheensä välillä.
– Maisteriopintoja, joiden pituus on tyypillisesti kaksi vuotta, Suomeen suorittamaan saapuvien opiskelijoiden perheenjäsenten saapuminen Suomeen opintojen aikana muuttuu käytännössä mahdottomaksi.
SYL:n mukaan tämä johtaa todennäköisesti siihen, että opiskelija palaa valmistumisensa jälkeen takaisin perheensä luo sen sijaan, että hän jäisi työskentelemään Suomeen. Tämä seuraus on suorassa ristiriidassa valtioneuvoston koulutus- ja työperusteisen maahanmuuton tiekartan tavoitteiden kanssa
Vaikka väärinkäytösten torjuminen ja turvallisuusuhkien minimointi ovat tärkeitä tavoitteita, esitetty sääntely uhkaa SYL:n mukaan heikentää kansainvälisten opiskelijoiden oikeusturvaa, lisätä järjestelmän ennakoimattomuutta ja vahingoittaa Suomen houkuttelevuutta kansainvälisenä koulutusmaana.
Ehdotettu 800 euron kuukausittainen toimeentulovaatimus asetukseksi kirjattuna on SYL:n mukaan kireä toimenpide.
Helsingin yliopiston mukaan ehdotettu lainmuutos ei todennäköisesti lisää Suomen houkuttelevuutta opiskelumaana ja se voi vaikuttaa opiskelijajoukon diversiteettiä rajaavasti.
– On kannatettavaa, että pyritään takaamaan myös opiskelijan perheiden toimeentulo, mutta perheenyhdistämisen odotusajalla on haitallinen vaikutus: se ei edistä kansainvälisten osaajien houkuttelua ja juurtumista Suomeen, mikä on vastoin tavoitetta saada maahan korkeasti koulutettuja henkilöitä.
Kaikki lausunnot löydät täältä.
Tätä hallitus esittää
Työ- ja elinkeinoministeriössä on valmisteltu työministeri Matias Marttisen (kok) johdolla esitys niin sanotun tutkija- ja opiskelijalain muuttamisesta koskien kolmansista maista tulevia toisen asteen opiskelijoita ja ja kaikkia kolmansista maista tulevien opiskelijoiden perheenjäseniä.
Esityksen mukaan jatkossa opiskelijan perhe voisi hakea oleskelulupaa Suomeen vasta sitten, kun opiskelija on ollut Suomessa vuoden.
– Näin opiskelija voisi saada realistisen kuvan siitä, miten perheen kanssa Suomessa voi tulla taloudellisesti toimeen. Nykyään perheenjäsenet voivat hakea lupaa samaan aikaan opiskelijan kanssa, perustelut kuuluvat.
Toimeentuloedellytystä selkeytettäisiin ja vaaditun toimeentulon määrä, 800 euroa kuukaudessa, määritettäisiin jatkossa laissa ja säädettäisiin valtioneuvoston asetuksessa.
Esityksen mukaan tämä selkeyttäisi toimeentulon selvittämistä lupaharkinnassa ja varmistaisi, että opiskelijoilla on realistisempi kuva elinkustannuksista Suomessa. Nykyään toimeentulovaatimuksen tasosta määrätään Maahanmuuttoviraston ohjeella.
Osan opiskelijoista on havaittu osaavan englantia tai muuta opiskelukieltä heikosti, mikä hankaloittaa opinnoista suoriutumista. Osa opiskelijoista on myös hyödyntänyt opiskelijan oleskelulupaa pääasiallisena tarkoituksenaan päästä Suomen työmarkkinoille.
Opiskelijan oleskelulupaan lisättäisiin kielitaitoedellytys. Se helpottaisi oleskeluluvan epäämistä kielitaidon puuttuessa, mutta ei aiheuttaisi lisätaakkaa kielitaitoisille hakijoille tai oppilaitoksille.
Ennätysmäärä hakijoita
Maahanmuuttoviraston mukaan opiskelijoiden perheenjäsenet jättivät viime vuonna ennätykselliset 23 831 ensimmäisiä oleskelulupahakemuksia (23 701 vuonna 2024). Oleskelulupia perhesiteen perusteella hakivat eniten Sri Lankan, Filippiinien, Intian, Bangladeshin ja Nepalin kansalaiset.
Perheenjäsenten oleskelulupahakemusten määrä on ollut kasvussa vuodesta 2021 lähtien.
Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Ilkka Haahtela kertoi tammikuussa, että ennen vuotta 2022 oli harvinaista, että opiskelijoiden perheenjäsenet hakivat lupaa Suomeen, mutta nyt heistä on tullut yksi suurimmista ryhmistä perhesidehakemuksissa.
Marinin hallitus ajoi vuonna 2022 läpi lakimuutoksen, jolla hallitus halusi houkuttaa kolmansista maista eli EU:n ulkopuolelta tulevia opiskelijoita hakeutumaan Suomeen ja helpottaa heidän jäämistään maahan. Lakimuutoksen lähetekeskustelussa 2.2.2022 lakihankkeesta vastannut työministeri Tuula Haatainen (sd) totesi, että ”ei tässä ole avautumassa mikään hollitupa”.
