Viron droonipaniikki kasvaa, mutta tiedottaminen ontuu kuten Suomessa

Suomessa on puitu julkisuudessa droonitiedottamisen puutteita. Virossa tiedottamisessa on ollut samaa salamyhkäisyyttä.

Sotadrooneja Viron taivaalla on lennellyt viime kuukausina tiuhaan tahtiin ja niitä myös on pudonnut Viroon.

Viron suojelupoliisin näkyvä rooli Viron droonitapausten tutkinnassa on kummastuttanut monia virolaisia ja herättänyt myös vastustusta. Viron suojelupoliisi, Kapo, on tunnettu niukasta tiedotuspolitiikastaan, eivätkä droonitutkinnat ole olleet poikkeus.

Viron toistaiseksi eniten huomiota herättänyt droonionnettomuus tapahtui maaliskuussa itärajan Auveressa, jossa drooni osui sähkölaitoksen korkeaan piippuun. Droonilla oli ilmeisesti räjähdelasti mukanaan.

Tutkintavastuu droonionnettomuudesta annettiin Kapolle ja Kapon pääjohtaja Maro Palloson kertoi tuoreeltaan, että kyseessä näyttää olevan ukrainalainen drooni.

Kapo julkaisi onnettomuuspaikalta vain yhden valokuvan, josta ei voinut päätellä, oliko drooni räjähdelastissa vai eikö ollut. Kapo on pyytänyt yleisöltä vihjeitä, valokuvia ja videoita piippuun osuneesta droonista.

Auveren tapauksen tutkinta on yhä käynnissä ja virallisesti sitä johtaa Viron syyttäjäinlaitos, joka ei ole tiedottanut asiasta käytännössä mitään. Syyttäjäinlaitos ei ole antanut tutkinnan pääättymiselle määräaikaa.

Kapon näkyvän roolin syyksi on arveltu sitäkin, että Kapolla vain sattuu olemaan eniten vapaita resursseja teknisen tutkinnan läpiviemiseen. Suojelupoliisin asema ja merkitys yhteiskunnassa on Virossa ylipäätään näkyvämpi, ja vahvempi, kuin Suomessa.

Kapolla oli tutkintavastuu myös viime vuoden puolella, kun pellolle Tarton seudulla putosi drooni. Kapo lopetti tutkinnan joulukuussa syyttäjäinlaitoksen luvalla, sillä droonin lentoreittiä ei pystytty todentamaan. Sillä kerralla Kapo tiedotti, että kerättyjen todisteiden perusteella kyse oli ukrainalaisesta droonista, jolla oli räjähdelasti mukanaan.

Tähän artikkeliin pyydettiin kommentteja Viron suojelupoliisilta ja syyttäjäinlaitokselta, mutta niitä ei saatu. Kommenttipyynnöt koskivat droonitapausten tutkimista ja sitäkin, oliko Auveren droonilla räjähdelasti mukanaan. Sen selvittämisen pitäisi olla suhteellisen nopeaa.

Räikeä ristiriita

Virossa vallitsee droonitiedottamisen sekamelska.

Drooneista ja drooniuhista tiedottaa Virossa oma-aloitteisesti myös puolustusvoimat, joka otti vastuun tiedottamisesta taannoin, kun Ukraina iski drooneilla Luoteis-Venäjälle. Viron puolustusvoimat antoi drooneista vaaratiedotuksen itäisessä Virossa käyttäen mobiilisovellusta EE-Alarm, mutta tällä kertaa drooneja ei lopulta eksynyt Viroon.

Mitään yksityiskohtaisempaa ei tästäkään drooniuhasta ole tiedotettu, vaikka se säikäytti itäisen Viron asukkaita perinpohjaisesti.

Viron puolustusvoimain komentaja Andrus Merilo on aiemmin antanut oman lehdistötilaisuutensa Auveren droonihaverista ja sen sotilaallisesta merkityksestä Virolle.

Auveren droonia Viron puolustusvoimista kommentoitiin niin, että sen reitistä Viron ilmatilassa ei voi antaa tietoa julkisuuteen, koska ”se liittyy tapauksen tutkintaan”.

Droonitapauksia on Virossa kommentoinut myös pelastuslaitos, mutta siltäkin on jäänyt tärkeät kysymykset vastaamatta. Virolaisministerit puolestaan ovat pyrkineet lausunnoissaan rauhoittelemaan kansaa ja vakuuttelemaan Viron ja sen Nato-liittolaisten droonitorjunnan olevan korkealla tasolla.

Tiedottamisessa virallinen Viro pysyttelee siis niukalla suomalaisella linjalla, eli kertoo vain välttämättömimmän, eikä välttämättä edes sitä. Viron tiedotusvälineet näyttävät hyväksyvän tämän, eivätkä ainakaan näkyvästi ole protestoineet niukkaa tiedottamista vastaan.

Tiedottamisen puutteellisuus on ristiriidassa sen kanssa, ettei Viroon ole julistettu sotatilaa tai muuta poikkeustilaa. Sisäministeri Igor Taro muistutti ääneen jo maaliskuussa, että Virossa eletään rauhantilassa eikä Viro ole sodassa yhdenkään vieraan vallan kanssa. Tilanne ei ole sen jälkeen millään tavalla muuttunut.

Viron medioissa on levinnyt villejäkin drooniteorioita, joita valtiovalta olisi voinut suitsia jakamalla oikeaa tietoa enemmän ja nopeammin. Mediat myös ovat esittäneet kansalaisten kuvaamia videoita taivaalla pörräävistä drooneista, joihin monet virolaiset tosin eivät tunnu suhtautuvan erityisen vakavasti.

Ei tietoa

Virossa kansa näyttääkin jakaantuneen tiukasti kahtia heihin, joita taivaalla viuhuvat droonit eivät hetkauta pätkän vertaa ja heihin, jotka ovat paniikissa ja keräävät hiki hatussa kellareihinsa hätävaraa massiivisen drooni-iskun varalle.

Virossa moni pitää ukrainalaisia drooneja ”hyvinä drooneina”, joita ei tarvitse pelätä – vaikka niillä olisikin rähähteitä mukanaan.

Viron medioissa drooniongelman käsittelyn pääpaino on liukunut viime päivinä sen venäläisväitteen kumoamiseen, että drooneja ammuttaisiin tai ainakin tarkoituksella ohjattaisiin Venäjälle Virosta. Viroakin enemmän Venäjä syyttää tästä asiasta Viron etelänaapuria Latviaa, jossa maan hallitus ehti toukokuussa jo kaatua droonitapausten laukaisemana.

Latvialaisen TVNET-uutispalvelun johtaja Lauma Lazdina kertoo Iltalehdelle, että Latviassa drooneihin liittyvistä uusista käänteistä tiedottavat ensisijaisesti Latvian puolustusvoimat ja sisäministeriön alaiset poliisivoimat. Hän pitää kriisitiedottamista Latviassa pääosin riittävänä.

Eteläisimmässä Baltian maassa, Liettuassa, presidentti ja pääministeri vietiin taannoin pommisuojaan turvaan pääkaupunkia Vilnaa koskevan droonivaroituksen aikana. Varoitus annettiin Vilnan koko väestölle.

Viron ministeritasolta annettujen tulkintojen mukaan syypää Viroon harhautuneisiin drooneihin on Venäjä ja sen harjoittama voimakas GPS-häirintä, jamming ja spoofing. Tarkempaa analyysiä tai teknisiä todisteita ei näistä väitteistä ja epäilyistä ole annettu.

Viron puolustusministeri Hanno Pevkur puolestaan on vakuutellut, että Viro yrittää saada kaikkiin matkapuhelimiin ulottuvan kriisitiedotteiden ”salamatiedotusjärjestelmän” valmiiksi jo ensi vuoden puolella. Tällä hetkellä tiedotteet saapuvat erikseen ladattaviin mobiilisovelluksiin, mutta jatkossa niiden pitäisi kilahtaa kaikkiin puhelimiin.

Pevkur on myös kommentoinut pari viikkoa sitten Viron Põltsamaalla alas ammuttua droonia niin, että ampumista edelsi ”tiettyjen asioiden puntarointi”. Hän ei täsmentänyt, mitä nuo tietyt asiat ovat. Droonin ampui alas romanialainen hävittäjälentokone, joka sattui olemaan lähistöllä.

Drooni tippui Pevkurin mukaan parin sadan metrin päähän lähimmästä talosta, kun taas Pevkuria haastatelleen Viron yleisradioyhtiön ERR:n reportterin mukaan etäisyys lähimpään taloon saattoi olla vain 50 metriä.

Pevkurin mukaan hänellä ei ole tietoa siitä, oliko Põltsamaan drooni räjähdelastissa. Hän sanoi, että droonitutkintaa johtaa Viron suojelupoliisi.

Suosio romahti

Virossa kansa ei ole ollut tyytyväinen maansa hallituksen viimeaikaisiin toimiin, ja tyytymättömyys koskee myös turvallisuusasioiden käsittelyä. Postimees-lehden mukaan hallituspuolueita äänestäisi vaaleissa nyt vain 13-14 prosenttia kannatuskyselyyn vastanneista virolaisista.

Eesti 200 -puolueen, jolla on hallituksessa ulko- ja sisäministeri, kannatus on lähes olematon, alle kaksi prosenttia.

Ennenaikaisia vaaleja Viro ei kuitenkaan ole järjestämässä. Seuraavat parlamenttivaalit Virossa on ensi keväänä.