Viro ja Suomi voisivat sulkea Suomenlahden meriliikenteeltä, jos Venäjän presidentti Vladimir Putin hyökkää Eurooppaan, ehdottaa Viron ulkoministeri Margus Tsahkna.
Ulkoministeri väläytti aiemminkin julkisuudessa pohdittua mahdollisuutta vierailullaan Britannian pääkaupungissa Lontoossa, kertoo brittilehti The Times.
– Pystymme sulkemaan Itämeren muutamassa tunnissa. Itämeri on Venäjän taloudelle elintärkeä yhteys, Tsahkna sanoi.
Tsahknan mukaan tärkeän meriväylän sulkeminen aiheuttaisi eksistentiaalisen kriisin Venäjän johdossa. Suomenlahti on erittäin merkittävä reitti Venäjän taloudelle, koska arviolta noin 60 prosenttia Venäjän meriteitse kuljettamista öljytuotteista kulkee Itämeren kautta.
Tästä syystä myös Ukraina on kurittanut Venäjän öljyvientiä iskemällä Suomenlahden rannalla sijaitseviin öljysatamiin. Etenkin Laukaansuun ja Koiviston satamat ovat olleet Ukrainan pitkän kantaman drooni-iskujen kohteena.
Suomenlahti on merkittävä reitti myös niille aluksille, jotka kulkevat Venäjän eksklaavin Kaliningradin ja muun Venäjän v�älillä. Kaliningrad sijaitsee kahden Nato-maan, Puolan ja Liettuan, välissä.
Oikeutettu toimi sotatilassa
Suomenlahden tai koko Itämeren sulkemista venäläiseltä laivaliikenteeltä on esitetty Venäjän hyökkäyssodan aikana useampaankin otteeseen.
Virosta ehdotuksen on aiemmin esittänyt maan entinen puolustusvoimien komentaja Martin Herem, ja Latviassa asian on nostanut esille presidentti Edgars Rinkēvičs.
Oikeudellisesti kyseessä olisi kuitenkin rauhan aikana hankala päätös. Kansainvälinen merioikeus sallii nimittäin melko vapaan kulun kansainvälisillä merialueilla.
Kenties tästä syystä Tsahkna sitoi oman ehdotuksensa nimenomaan tilanteeseen, jossa Venäjä olisi ensin hyökännyt johonkin Euroopan valtioon. Kyseinen uhka-arvio on ollut syksyn aikana useiden eurooppalaisten valtionjohtajien huulilla.
– Pystymme kokoamaan muutamassa tunnissa 50 000 kokeneen taistelujoukon. Meillä on kaikki nämä suorituskyvyt. Naton pelotteen perusajatus on, että jos Venäjä hyökkää, siihen vastataan sotilaallisesti, Tsahkna sanoi.
Mikäli hypoteettinen hyökkäys kohdistuisi Nato-maahan, tarkoittaisi se puolustusliiton 5. artiklan mukaan hyökkäystä kaikkiin sen jäsenmaihin. Sotatilanteessa meriliikenteen estäminen olisikin jo hyväksyttävä keino.
Jo vuonna 2023 tutkijana Tromssan yliopiston merioikeuden keskuksessa ja Tarton yliopistossa työskentelevä Alexander Lott huomauttikin, että meriliikenne voitaisiin sulkea sotatilanteessa Naton ulkopuolisilta valtioilta.
Itämeren rannalla ei Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien myötä ole enää Venäjän lisäksi muita puolustusliiton ulkopuolisia valtioita.
