Heikko taloudellinen tilanne ja kulttuurialan leikkaukset ovat heikentäneet taiteilijoiden toimeentuloa. Siksi moni tekee toista työtä.
Juttu tiivistettynä
Nykytaiteen museo Kiasma on vasta auennut, mutta siellä ei ole tyhjää. Kesällä museossa riittää kävijöitä, arkiaamuinakin.
Museovalvoja Virve Lukka on juuri palannut kesälomaltaan. Sitä hän ei kuitenkaan viettänyt täysin lomaillessa, vaan niin sanotun varsinaisen työnsä parissa. Lukka on taiteilija, ja hän valmisteli syyskuussa avautuvaa näyttelyään.
Lukka on yksi taiteilijoista, joka on päätynyt tekemään muuta työtä taiteen ohella.
Vuoden 2024 Taiteen ja kulttuurin barometrin mukaan keskimääräistä useampi taiteilija on pienituloinen ja moni yhdistää erilaisia ansaintakeinoja toimeentulonsa turvaamiseksi.
Taiteilijat tekevät monenlaisia muita töitä, taiteen opettamista, kaupan kassalla työskentelyä tai vaikka lääkärin työtä, kertoo Suomen Taiteilijaseuran puheenjohtaja Teemu Mäki.
– Yksi kiinnostava nouseva trendi on, että taiteilijat hälventävät rajaa taiteellisen ja muun työn välillä. Tehdään siis työtä, jossa taiteilijan ammattitaitoa voi hyödyntää.
Lukka on työskennellyt Kiasmassa kymmenisen vuotta. Sitä ennen hän on muun muassa työskennellyt kuvataiteeseen keskittyneessä iltapäiväkerhossa, taiteilijoiden residenssissä, koulunkäyntiavustajana ja solmiokaupassa.
Oli myös aika, kun hän työskenteli kokopäiväisesti taiteilijana. Parin vuoden työttömyysjakson aikana Lukka panosti täysillä taiteeseen. Lopulta hän kuitenkin palasi palkkatyöhön.
– Se oli taloudellisesti aika stressaavaa, kun oli pienet lapsetkin silloin. On ehkä ollut toimivampi ratkaisu olla töissä samalla.
Kuuntele Virve Lukan ajatuksia palkkatyön ja taiteen tekemisen sovittamisesta yhteen:
Taloustilanne ja leikkaukset heikentäneet työtilannetta
Taiteilijoiden työtilanne on aina ollut suhteellisen epävakaa. Kuitenkin viime vuosina se on monen asian seurauksena huonontunut, kertoo Teemu Mäki.
Heikko taloustilanne on vähentänyt esimerkiksi näyttelijöiden työtä. Elokuva- ja tv-tuotantoja on vähemmän, ja teattereilla ei ole varaa palkata vierailevia näyttelijöitä entiseen malliin.
Kuvataidepuolella puolestaan taidenäyttelyt ja teosten ostaminen ovat vähentyneet, Mäki sanoo.
Sitten on hallituksen tekemät kulttuurialan leikkaukset.
– Kulttuuribudjetista leikattiin merkittävästi ensimmäistä kertaa toisen maailmansodan jälkeen. Tähän asti rahoitus on kasvanut.
Tämä on laskenut taiteilijoiden mielialoja, jotka ovat synkemmät kuin vaikka viisi vuotta sitten, Mäki sanoo. Toisaalta edelleen taiteilijoiden tulotilanne vaihtelee suuresti.
– Kaikissa taidelajeissa on taloudellisesti todella hyvin pärjääviä. On merkittävä joukko, jotka pärjäävät, ja sitten myös joukko, joiden taloudellinen tilanne on jopa toivottoman huono.
Kirjallisuudella ja kuvataiteella tienataan vähiten
Suomen Taiteilijaseuran 2025 tehdyn kyselyn mukaan kuvataiteilijan mediaanipalkka taiteellisesta työstä on 167 euroa kuukaudessa. Kun mukaan lasketaan apurahat, mediaanitulo nousee noin 290 euroon kuukaudessa.
Kirjailijat saavat suunnilleen saman verran, Mäki sanoo.
– Nämä ovat ne taiteilija-ammatit, joissa tulot ovat kaikkein pienimmät. Ne ovat taidelajit, joissa on vaikea tulla työllään toimeen. Yleensä rinnalla on joku toinen työ.
Kouluttamattomat taiteilijat tulevat keskimäärin toimeen koulutettuja huonommin, Mäki sanoo. Koulutuskaan ei takaa taiteilijoille tuloa.
– Kun katsotaan kuinka pitkälle kouluttautuneita taiteilijat ovat, yleensä maistereita ja monet tohtoreita, siihen nähden taiteilijoiden pienituloisuus on hämmästyttävän suurta. Missään muussa ammatissa koulutus ei näin heikosti takaa toimeentuloa.
Virve Lukka on valmistunut taiteen maisteriksi. Opiskelija-aikoina hän unelmoi siitä, että voisi elättää itsensä kokopäiväisenä taiteilijana.
– Nuorempana olin vielä tosi kunnianhimoinen. Olen huomannut iän myötä, että elämässä on niin paljon muitakin alueita, että sitä on vaikea tehdä taidetta samalla intensiteetillä kuin nuorena.
Pääkaupunkiseutu on taiteilijoille kaksiteräinen miekka
Pääkaupunkiseutu on Suomen taide-elämän keskus. Samaan aikaan esimerkiksi asumisen kustannukset ovat alueella pääosin muuta Suomea korkeammat. Samoin työtilojen kustannukset.
Kuitenkin moni taiteilija päättää asua juuri pääkaupunkiseudulla.
– Ehkä useimmat taiteilijat kokevat, että on helpompi työskennellä seudulla, missä on paljon taiteilijoita ja varsinkin taideyleisöä. Pikkupaikkakunnalla, jossa ei ole taidelaitoksia, voi tulla kokemus, että onko minulla yleisöä ollenkaan, sanoo Mäki.
Lukka on kasvanut Kemiönsaarella, mutta muutti sieltä pois lukion jälkeen. Nyt hänellä on Helsingissä oma studio.
Lukka sanoo, että jos olisi jäänyt maalle, hänen taidekäsityksensä olisi luultavasti erilainen kuin nyt. Helsingissä käsitys taiteesta on avautunut.
– Helsingissä on eri tavalla kiinnostavaa taide-elämää. Samalla täällä on vaikeampi tulla toimeen kokopäiväisenä taiteilijana pienillä tuloilla.
Taiteen tekeminen vaatii suunnitelmallista ajankäyttöä
Virve Lukka on tyytyväinen työhönsä Kiasmassa. Hän kertoo työympäristön olevan inspiroiva.
Lukalla on 85 prosenttinen työaika. Hän pystyy tekemään taidetta museovalvojan työn ohella, mutta se vaatii suunnitelmallista ajankäyttöä. Ja välillä työskentelyä lomalla.
Lukka ei vielä tiedä, aikooko hän kokeilla uudelleen taiteen tekemistä kokopäiväisesti. Hän katsoo tulevaisuutta vuosi kerrallaan.
– Olen halunnut, että lapset muuttavat ensin pois kotoa, ennen kun keskityn omaan uraani. Nyt tänä syksynä nuorempi lähtee opiskelemaan, joten se olisi ajankohtaista.
Virve Lukan teoksissa yhdistyvät abstraktit ja esittävät elementit. Teokset vuosilta 2026 ja 2025.
