Pääuutiset

VM löi pöytään rajun listan: Indeksit jäihin, lapsilisät pois?

VM löi pöytään rajun listan: Indeksit jäihin, lapsilisät pois?

Valtiovarainministeriö on maanantaina julkaissut julkisen talouden meno- ja rakennekartoituksen sekä verokartoituksen. Niissä käydään läpi, mihin verovaroja käytetään sekä miten julkista taloutta voitaisiin sopeuttaa tulevina vuosina.

VM:n syynissä on koko julkinen talous eli valtionhallinto, hyvinvointialueet, kunnat ja sosiaaliturvarahastot.

Meno- ja rakennekartoituksessa nostetaan esiin muun muassa työeläkeindeksin jäädyttäminen vuosiksi 2028–2031, joka vahvistaisi julkista taloutta noin kahdella miljardilla eurolla.

Lapsilisien lakkauttaminen säästäisi puolestaan 1,3 miljardia euroa vuodessa. Se kuitenkin lisäisi toimeentulotuen menoja arviolta 94 miljoonalla eurolla. Lapsilisän lakkauttaminen vähentäisi kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja, mikä taas kasvattaisi työvoiman tarjontaa.

Myös varhaiskasvatusmaksujen korottaminen on listalla.

Toimeentulotuen sitominen saajan ikään puolestaan säästäisi 109 miljoonaa euroa vuodessa. Ajatuksena olisi se, että alle 25-vuotiaan toimeentulotuen perusosa olisi vain 50 prosenttia ja 25–29-vuotiaalla 75 prosenttia täydestä.

VM:n maanantaina julkaisemien kartoitusten on tarkoitus tarjota päättäjille vaihtoehtoja sopeutustoimien löytämiseen. Kyseessä ei siis ole VM:n ehdotus, vaan eräänlainen buffet, josta poliitikkojen on helpompi löytää vaihtoehtoja. Toimien vaikutuksista ei ole vielä tehty kattavia arvioita, ja moni toimenpide edellyttäisikin huomattavaa valmistelua.

VM ehdottaakin, että hallitusneuvotteluissa tehtäisiin kokonaisarvio valittavan sopeutuskokonaisuuden vaikutuksista. Kartoitukset ovat mittavia. Meno- ja rakennekartoitus on 682-sivuinen ja verokartoitus 305-sivuinen teos.

Indeksit jäihin?

Ensi vuonna valtion menoista on indeksisidonnaisia jopa 63 prosenttia eli arviolta 58 miljardia euroa. Koko julkisessa taloudessa indeksisidonnaisia menoja on lähes 90 miljardia euroa. Näitä ovat muun muassa puolustusmenot, useat sosiaaliturvaetuudet, hyvinvointialueiden ja korkeakoulujen menot, kuntien valtionosuudet sekä työeläkkeet.

Mikäli kaikki indeksikorotukset jäädytettäisiin ensi vaalikaudeksi, siitä syntyisi vuonna 2031 noin 8,1 miljardin euron säästö. VM kertoo, että osa indeksisidonnaisuuksista voitaisiin purkaa tai heikentää.

Indeksien jäädyttämiseen liittyy kuitenkin huomattavia ongelmia. Esimerkiksi hyvinvointialueiden kohdalla rahoitus on jo nykyisellään tiukka, koska palvelutarpeen kasvusta huomioidaan ensi vuodesta lähtien vain 60 prosenttia. Etuuksien pitkäaikaiseen jäädyttämiseen liittyy puolestaan perustuslaillisia ongelmia.

Jos kaikki indeksikorotukset jäädytettäisiin vaalikaudeksi, siitä syntyisi yli 8 miljardin euron säästö vuoteen 2031 mennessä. Hyvinvointialueiden osuus summasta on 3,3 miljardia euroa.

Myös Ylen rahoitusta voisi kartoituksen mukaan leikata. Ylen tulisi VM:n mukaan sopeuttaa toimintaansa ja ”keskittyä sellaiseen lakisääteiseen palvelutuotantoon”, jota ei markkinoilla muuten synny. VM esittää, että Ylen rahoitusta voisi laskea asteittain 10–20 prosentilla vuoden 2027 tasosta vuosien 2028–2035 aikana. Se tarkoittaisi 60–120 miljoonan euron laskua Ylen rahoitustasoon vuoteen 2027 verrattuna.

Maataloudesta VM löytää säästökohteita muun muassa pohjoisesta tuesta, jota valtio maksaa ensi vuonna 325 miljoonaa euroa.

– Esimerkiksi vuotuinen, 15 prosentista 30 prosenttiin seuraavalla hallituskaudella nouseva menosopeutus voisi tarkoittaa alkuvuosina noin 52–100 miljoonaa euroa vuodessa ja kasvaa seuraavina vuosina suuremmaksi osuudeksi, esimerkiksi noin puoleen nykyisestä vuotuisesta kehystasosta eli noin 160 miljoonaan euroon. Jatkovuosina ja rakenne kehityksen edetessä pohjoisen tuen maksamista olisi mahdollista,vähentää edelleen, kartoituksessa kuvaillaan.

Listalla on myös jo aikaisemmin julkisuudessa ollut esitys eläkeiän nostamisesta. Kartoituksessa katsotaan, että alinta eläkeikää voisi alkaa nostaa esimerkiksi kuudella kuukaudella ikäluokkaa kohden. Näin eläkeikä nousisi 70 vuoteen 2040-luvun lopulla.

Myös takuueläkkeen varalta VM:stä löytyy ideoita. Takuueläkkeen lakkauttaminen vahvistaisi julkista taloutta nettona noin 160 miljoonalla eurolla. Se lisäisi pienituloisimpien eläkeläisten riippuvuutta toimeentulotuesta.

Rahoituspohja ei kestä

Suomen keskeinen ongelma on se, että julkisen sektorin rahoituspohja ei ole riittävä ylläpitämään nykyisiä tehtäviä. Menot ovat ylittäneet tulot jo vuodesta 2009 lähtien. Sen myötä valtio on velkaantunut voimakkaasti. VM:n tiedotteessa kerrotaan, että velkaantuminen on niin korkealla tasolla, että velanhoitokustannukset kiihdyttävät velkaantumista entisestään.

– Suomella on lukuisia vahvuuksia, joiden varaan tulevaisuutta on hyvä rakentaa. Ratkaisujen avaimet ovat onneksi edelleen omissa käsissämme. Julkinen talous on kuitenkin ajautunut heikkoon tilaan, koska emme ole olleet viimeisten vuosikymmenten aikana riittävän rohkeita uudistumaan ja priorisoimaan sitä, mihin käytämme yhteisiä resurssejamme, VM:n budjettipäällikkö Mika Niemelä kertoo tiedotteessa.

VM:n mukaan julkisen talouden kestävyys on mahdollista turvata. Keskeisenä tekijänä pidetään parlamentaarisen työryhmän velkajarrusopimusta, jonka mukaan ensi kaudella julkista taloutta on sopeutettava 8–11 miljardilla eurolla.

Kaikki sektorit tarkasteluun

VM:n mukaan sopeutustarve on niin mittava, ettei mitään julkisrahoitteista sektoria voida jättää tarkastelussa ulkopuolelle. Verokartoituksessa VM puolestaan käy läpi erilaisia keinoja, joilla valtion kukkaroon voisi saada lisää verotuloja. Listattuna on myös erinäiset verotuet, joita poistamalla tai heikentämällä voidaan vaikuttaa julkisiin menoihin.

VM muistuttaa tiedotteessaan, että mahdolliset veronkiristykset tulisi suunnitella huolellisesti, jotta niistä olisi mahdollisimman vähän haittaa talouskasvulle ja työllisyydelle.

Esimerkkeinä verojärjestelmän rakennetta parantavista toimista nostetaan listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen uudistaminen ja alennettujen arvonlisäverokantojen ja maapohjan kiinteistöverotuksen korottaminen.

– Seuraavalla vaalikaudella korostuu julkisen talouden sopeutustarve. Verojärjestelmän pitkän aikavälin kehittämistarvetta ei saa kuitenkaan unohtaa, ja seuraavalla vaalikaudella tulisikin käynnistää kokonaisarviointi verojärjestelmästä ja sen pidemmän aikavälin kehitystarpeista, arvioi VM:n vero-osaston osastopäällikkö, ylijohtaja Terhi Järvikare.

Olet saattanut jäädä paitsi