Wille Rydman ei anna periksi – "Tulee irtisanomisia"

Hallituksen sosiaali- ja terveysalan järjestöjen avustuksista eli niin kutsutuista Stea-avustuksista syntynyt soppa kiehuu edelleen.

Nyt kysytään, ovatko kohun alkujaan synnyttäneet sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin (ps) avustuskriteerit yhä voimassa ja mikä on niiden suhde kansliapäälliköiden tuoreeltaan esittämiin avustusperiaatteisiin.

Wille Rydman tuo Iltalehden haastattelussa omat näkemyksensä pöytään tilanteen ratkaisemiseksi. Sitä ennen on hyvä kerrata tähän asti tapahtunutta.

Kansliapäälliköiden työryhmä on työstänyt tuoreeltaan valmiiksi esityksensä muutoksista Stea-avustuksia koskevaan valtioneuvoston asetukseen. Iltalehti on nähnyt työryhmän lisäesitykset asetuksen 3 pykälään.

Työryhmä pantiin pikavauhtia pystyyn pääministeri Petteri Orpon (kok) toimesta yrityksenä ratkaista hallituksen kiista.

Avustuskriteereistä on riidelty hallituksessa Rydmanin linjattua uusista kriteereistä viime kuussa. Kriteerien mukaan rahoitus evättäisiin esimerkiksi järjestöiltä, joiden toiminta kohdistuu ”ei-terveydellisperusteiseen tausta- tai identiteettiryhmään”.

Nyt hämmennystä aiheuttaa se, ovatko nämä kesäkuiset ”Rydmanin kriteerit” yhä voimassa vai korvaako kansliapäälliköiden esityksessä olevat kuusi uutta periaatetta tai kriteeriä ne.

Keskeinen kysymys

Keskeinen kysymys kuuluu myös, vaatiiko pääministeri Petteri Orpo (kok), että Rydmanin on muutettava myös kesäkuiset hallituksessa riidan aiheuttaneet kriteerinsä elokuun puoliväliin mennessä tai myöhemmin – vai riittääkö se, että Rydman esittelee uuden asetuksen. Iltalehti ei ole saanut torstaina asiaan vastausta Orpolta.

Iltalehden tietojen mukaan kokoomuksessa katsotaan yhä, että Rydmanin aiemmat kriteerit ovat ristiriidassa kansliapäälliköiden tuoreen esityksen kanssa. Kokoomuksessa ollaan kuitenkin tyytyväisiä siihen, että viittaukset ei-terveydellisperusteiseen tausta- tai identiteettiryhmään on heivattu kansliapäälliköiden esityksestä pois.

Käytännössä kokoomuksen vaade on ainoastaan se, että uusi asetus on tultava noin elokuun puoliväliin mennessä ja sitten järjestöille voidaan viestiä, että asetuksen mukaan mennään. Sinänsä myös kriteerit olisi päivitettävä asetuksen jälkeen mutta jos sitä ei tapahdu, asetus pätee. Huomiota kiinnitetään kokoomuksessa siihenkin, että Rydmaninkin mukaan kriteerit ovat ei-sitovia.

Orpo on antanut Iltalehden tietojen mukaan harvinaisen ukaasin: uusi asetus sote-järjestöjen avustuksista myöntämisedellytyksineen on esiteltävä valtioneuvoston yleisistunnossa viimeistään elokuun 13. päivä. Orpon peliliikkeestä kertoi jo eilen ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kattojärjestö julkaisi torstaina tiedotteen, jossa sen mukaan ”hämmennystä ja epäselvyyttä” aiheuttaa se, että Rydman on antanut ymmärtää hänen esittelemiensä kriteereiden pysyvän voimassa uudesta asetuksesta huolimatta.

– Herää kysymys, mikä on tulevan uuden asetuksen ja järjestöille jo kerrottujen ongelmallisten avustuskriteereiden suhde? Pysyvätkö nämä kriteerit voimassa, vaikka avustusasetusta muutetaan? Sosten hallituksen puheenjohtaja Hanna Markkula-Kivisilta sanoo tiedotteessa.

Rydman: Ei ristiriitaa

Iltalehti pyysi Wille Rydmania avaamaan puhelinhaastattelussa hänen kesäkuisten kriteeriensä ja kansliapäälliköiden työstämän asetusesityksen kriteerien tai periaatteiden suhdetta. Rydman käy asiaa läpi pitkästi aloittamalla säädösten hierarkiasta.

– Avustuskriteerit, jotka esittelin joitakin viikkoja sitten, ovat oikeudellisesti ja poliittisesti sitomatonta virkamiesvalmistelua ohjaavaa linjausta. Ne eivät sinänsä sido poliittista päättäjää millään tavalla. Ne antavat ainoastaan virkamiesohjeistusta ja ohjaavat järjestöjä siihen, mitä he voivat painottaa avustushakemuksissaan ja perustella avun tarvettaan, Rydman sanoo.

Ministeri muistuttaa myös, että poliittiset päättäjät voivat lopulta halutessaan poiketa virkamiesten avustuspäätösesityksistä.

Toisin kuin Iltalehden tietojen mukaan kokoomuksessa ajatellaan, Rydmanin mielestä kansliapäälliköiden esittämät pykälän 3 lisäykset eivät ole ristiriidassa hänen avustuskriteeriensä kanssa. Kansliapäälliköt ovat muotoilleet asiat yleisemmällä tasolla.

– Heidän esityksensä vahvistavat sitä pohjaa, mikä aiemmin esittämilläni kriteereillä oli. On nostettu asetustekstitasolle eräitä periaatteita, jotka ovat hyvin samansuuntaisia kuin ne periaatteet, joihin aiemmin ilmoittamani avustuskriteerit perustuvat.

– Vaikka kansliapäälliköiden asetusehdotus hyväksyttäisiin sellaisenaan, se ei aseta mitään painetta tehdä päivitystä järjestöjen tulevaan syyskuun avustushakuun, koska aiemmin esittelemäni hakukriteerit mahtuvat hyvin kansliapäälliköidenkin esityksen raameihin, Rydman näkee.

Rydman huomauttaa myös, että kansliapäällikköesityksen perustelumuistiossa todetaan, ettei asetustasolla voida säätää avustamisen periaatteista kovin yksityiskohtaisesti.

– Eli joka tapauksessa tarvitaan virkamiesohjausta.

Petteri Orpo vaatii viimeistään 13. päivänä elokuuta sinulta esitystä avustuksista. Mikä oma tietosi on: vaatiiko hän, että esittelet asetuksen lisäksi uudet kriteerit vanhojen kriteeriesi tilalle?

– Minulla on se käsitys, että jollakin taholla, en ota kantaa millä taholla, menevät asiat sekaisin. Eli asetus ja se, minkälaiset virkamiesohjeistukset hakua varten annetaan.

– Meillä on tälläkin hetkellä voimassa oleva Stea-asetus, ja nämä ilmoittamani hakukriteerit taas ovat vuoden 2027 avustuksia koskevat oikeudellisesti ja poliittisesti ei-sitovat avustusohjeet eli virkamiesvalmistelua lähtökohtaisesti ohjaavat periaatteet. Valtioneuvoston yleisistunto luonnollisestikin linjaisi siitä, jos halutaan muuttaa asetusta.

– Tämä elokuun aikaraja, jonka pääministeri on asettanut, koskee luonnollisestikin asetusmuutosta. Valtioneuvoston yleisistunto ei tietenkään voi edes käsitellä asetusta alemman tasoista asiaa, Rydman sanoo.

Kriteereitä ei tarvetta muuttaa

Rydmanin mukaan asetusta voidaan muuttaa.

Mutta aikooko hän muuttaa myös aiemmin päättämiään kriteereitä?

Hän vastaa tähän, ettei pidä lainkaan poissuljettuna, etteikö voisi esitellä Stea-asetusmuutosta hyvin lähellä muotoa, jota kansliapäälliköt ovat esittäneet ja painottaa edelleen, että aiemmat kriteerit eivät ole ristiriidassa kansliapäälliköiden esityksen kanssa.

– Joten joka tapauksessa johtopäätös on se, että muutettiin asetusta tai ei, sillä ei ole vaikutusta ensi vuoden avustushakuun ja sen virkamiesvalmistelua varten annettuihin yleisohjeisiin, eli näihin niin sanottuihin Rydmanin kriteereihin.

Eli siis suomeksi sanottuna et muuta Rydmanin kriteereitä?

– Ei niitä ole mitään tarvetta muuttaa, koska kansliapäälliköittenkään esitys ei anna siihen mitään aihetta.

Missä uskossa olet, käykö pääministerille, että et muuta Rydmanin kriteereitä?

– Pääministeri on halunnut, että Stea-asetusta päivitetään ja siihen minulla on kyllä valmiutta.

Rydman: Tilanne olisi hyvä rauhoittaa

Tilanne haiskahtaa siltä, että hallitus on ratkaisemassa riitansa niin, että kokoomuksesta ja RKP:stä voidaan vedota uudessa asetuksessa tuleviin avustustyön periaatteisiin, kun taas perussuomalaiset voisivat vedota Rydmanin kriteereihin, sikäli mikäli ne jäävät voimaan.

Rydman ei ota suoraan kantaa tällaiseen pohdintaan.

– En osaa sanoa kokoomuksen enkä hallituskumppaneittenkaan puolesta, mutta luonnollisestikin olisi hyvä, jos asia saataisiin jossakin vaiheessa jo rauhoitettua. Se olisi varmasti myöskin järjestöjen ja heidän avustushakemustensa laatimisen kannalta myönteinen asia.

Se, koska Rydman asetusmuutoksen esittää, riippuu hänen mukaansa hallituspuolueiden tahtotilasta.

– Eli halutaanko asetusmuutosta ja halutaanko se tässä kansliapäälliköiden esittelemässä muodossa vai halutaanko siitä vielä käydä poliittisia keskusteluita. Tästä en ole vielä tietoinen.

Voisiko asetusesitys tulla jo heinäkuussa?

– En uskalla ennakoida.

Tuleeko ennen 13. elokuuta?

– Tällainen takaraja on asetettu, mutta se riippuu tietysti hallituspuolueiden yhteisestä tahtotilasta.

Vastaus Sosten huoliin

Kattojärjestö Sosten huoliin ja hämmennykseen kriteereistä Rydman vastaa havainneensa, että Soste ”on perustellut mittavaa valtionrahoitustaan sillä, että he antavat eduskunnalle tärkeitä asiantuntijalausuntoja”.

– Tätä taustaa vasten tuntuu hämmentävältä, että tällainen asiantuntijaorganisaatioksi itseään kutsuva järjestö ei näy itse ymmärtävän, mikä ero on asetuksella ja oikeudellisesti ei-sitovilla virkamiesvalmistelua ohjaavilla kriteereillä.

Mikä ero niillä sitten on?

– Asetusteksti sitoo myös poliittista päättäjää. Sen sijaan avustuskriteerit ovat oikeudellisesti sitomattomia, virkamiesvalmistelua ohjaavia periaatteita, joista poliittinen päättäjä voi myös poiketa suuntaan tai toiseen. Toisin sanoen nämä niin sanotut ”Rydmanin kriteeritkään” eivät estä poliittista päättäjää päättämästä niistä kriteereistä poikkeavalla tavalla, kun varsinaiset avustuspäätökset ovat käsittelyssä.

Mutta ymmärrätkö, että nämä järjestöt joutuvat pohtimaan irtisanomisia ja tilanne on heille todella vaikea, kun tulkinnallisuutta on niin paljon?

– Kun rahoituksesta leikataan kolmasosa pois, totta kai järjestöt joutuvat valmistautumaan ja tulee irtisanomisia.

Esimerkiksi Sosten hallitus päätti kesäkuussa käynnistää koko henkilöstöä koskevat muutosneuvottelut.

Rydmanin mukaan hänen kriteereillään on pyritty ohjaamaan avustuksia niin, että leikkaukset kohdistuisivat mahdollisimman vähän varsinaiseen kohtaavaan työhön.

– Leikkaukset kohdistuisivat painotetusti sellaiseen toimintaan, jolla ei ole selkeää yhteyttä terveyden edistämiseen, kuten lobbaustoimintaan ja järjestöihin, jotka ovat joka tapauksessa niin varakkaita, että ne pärjäävät ilman valtiollisiakin tukia tai toimijoihin, jotka tekevät pikemminkin identiteettityötä kuin terveystyötä, Rydman sanoo.