Kiusaaminen, syrjintä ja suhmurointi ovat laajoja ilmiöitä tiedemaailmassa, tutkimus paljastaa.
Kielentutkija tohtori Anna Idström kertoo kiusaamisesta tutkimuksessaan Työttömät tohtorit – seitsemänsadan tohtorin puheenvuoro. Tutkimuksen on julkaissut työn ja talouden tutkimuslaitos Labore.
Vastaajista 298 eli noin 42,5 prosenttia kertoi kokeneensa syrjintää, kiusaamista tai puolueellisuutta akateemisella urallaan.
Kroonista työttömyyttä kokeneista tohtoreista 61,9 prosenttia ilmoitti kokeneensa kiusaamista, syrjimistä tai puolueellisuutta.
Marraskuussa 2024 julkaistun tutkimuksen aineistona on kysely, johon on vastannut 702 työtöntä tohtoria.
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman (ps) nosti sunnuntaina Idströmin tutkimuksen esiin viestipalvelu X:ssä.
– Yliopistot ja akateeminen maailma tekisivät itselleen ja koko yhteiskunnalle palveluksen, jos ne loputtoman ahnaasta veronmaksajan rahan pumppaamisen asemesta siivoaisivat oman pesänsä kuntoon.
”Ryhmän edessä itkettäminen”
Huonosti johdettu työyhteisö heikentää mielenterveyttä ja yksittäiset kiusaajat haittaavat työyhteisöään, vastauksissa toistuvat.
– Koko ryhmän edessä kohteen itkettäminen oli pahinta mitä sain todistaa. Onneksi toiset ryhmän väitöskirjatutkijat olivat aina syrjityn puolella, yhdessä vastauksessa sanotaan.
Vastaajat kertovat esimiehistä, jotka uhkasivat haitata vastaajien uraa.
– Tutkimusmaailma on täynnä hyvävelikerhoja, nuorten tunnollisten tutkijanalkujen hyödyntämistä, henkistä alistamista, lähentelyä (ei itse, mutta lähipiirissä koettua), ulkonäön perusteella palkkaamista, ongelmien sivuuttamista, jne, yksi vastaaja kertoo.
Yli puolet englanniksi vastanneista tohtoreista ilmoitti, että heidän työttömyyteensä vaikuttanut syy liittyi kiusaamiseen, syrjimiseen tai suosimiseen.
Hyväveliverkostoja
Idströmin mukaan kiusaamista ja suhmurointia näyttää esiintyvän laajalti eri yliopistoissa ja eri oppialoilla.
Kiusaamisesta, syrjiminen ja selkään puukottaminen liittyivät useiden työttömien tohtorien kokemuksiin akateemisen uran katkeamisesta.
Kroonisesti työttömistä vastaajista 65 prosenttia ilmoitti kokeneensa epäreiluutta kilpailussa tutkimusrahoituksesta tai työpaikoista.
– Virat tms. menevät aina ”kavereille”. Kysymys on verkostoista, jotka palkitsevat omiaan. Jos et kuulu niihin, ei ole mitään mahdollisuutta, toinen vastaaja kertoo.
– Olen työtön kiusaamisen ja mustamaalauksen tuloksena, se oli jo sinänsä järkyttävä kokemus, ja sen seuraukset ovat elinaikaisia. Työpaikan saanti on mahdotonta, kun kerran hyväveliverkostot ovat päättäneet hylätä jonkun, yksi vastaajista kertoo.
”Rahan kinuamista”
Tutkimusta tulkinnut ministeri Rydman nostaa X:ssä esille kertomukset epäasiallisuuksista virkojen täytössä, työntekijöiden rekrytoinnissa ja tutkimusrahoituksen jakamisessa.
– Ylevä julistus ’tieteen vapaudesta’ vahingoittaa itse tieteenkin asiaa silloin, kun tosiasiallisesti on kyse vain rahan kinuamisesta itselle ja omille kavereille.
Rydman on viime ajat ollut vastakkain akateemisen maailman kanssa.
Rydmania arvosteltiin kesäkuussa siitä, että hän päätti omin päin perua sosiaalityön yliopistotutkimushankkeiden rahoituksia, vaikka niille oli jo varattu rahoitus ja vertaisarvioijat olivat puoltaneet hankkeiden tukemista. Tapaus aiheutti kiistan Petteri Orpon (kok) hallituksen sisälle.
