Yliopistot vaativat hallinto-oikeutta kumoamaan sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin (ps) tekemät leikkaukset sosiaalityön yliopistotutkimushankkeista.
Rydman päätti kesäkuussa myöntää hankkeille vain neljä miljoonaa euroa rahoitusta, vaikka sitä oli varattu kahdeksan miljoonaa euroa. Virkamiehet ja vertausarviointi olivat esittäneet koko summan käyttämistä.
Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Lapin, Tampereen ja Turun yliopistojen sekä Tampereen korkeakoulusäätiön tekemiä valituksia käsitellään Itä-Suomen hallinto-oikeudessa.
Esimerkiksi Helsingin yliopisto vaatii Iltalehden tietopyynnöllä saamassa valituksessa, että Rydmanin päätös on kumottava lainvastaisena ja asia palautettava uudelleen käsiteltäväksi.
Pisteytys sivuutettiin
Yliopisto perustelee asiaa sillä, että rahoitettavaksi päätettyjä yhdeksää hanketta ei ole karsittu vertaisarvioinnin mukaisessa yleisessä paremmuusjärjestyksessä.
– Korkeimmat kokonaispisteet saaneista 9 hankkeesta on valittu rahoitettavaksi 5. Karsinta ei korreloi myöskään niiden pisteytysten osalta, jotka koskevat päätöksessä ilmoitettuja painotuksia tutkimushankkeen tieteellistä tasoa, tutkimuksen käytännön hyödynnettävyyttä sekä tutkimussuunnitelman ja siihen sisältyvien osa-alueiden toteutettavuutta tavoitellulla tasolla, yliopisto perustelee.
Helsingin yliopisto nostaa esille Rydmanin julkisuudessa esittämät lausunnot, joiden mukaan hän on itse lukenut läpi tutkimussuunnitelmat eikä hänellä ollut päätöksiä tehdessään käytössään sosiaali- ja terveysministeriön tekemää vertaisarviointipisteytystä.
– Näiden päätöksentekijän itse ilmoittamien tietojen perusteella on selvä, että päätöksentekijä on käyttänyt päätöksensä perustana omaa arviotaan tutkimushankkeista. Päätöksenteko ei siten ole perustunut vertaisarviointiin, vaan muuhun arviointiin, Helsingin yliopiston valituksessa kirjoitetaan.
Tyrmistys Tampereella
Rahoituspäätöksestä niin ikään valittanut Tampereen yliopisto katsoo, ettei sosiaali- ja terveysministeriö ole huomioinut vertaisarvioinnin tuloksia alkuperäisiä rahoituspäätöksiä tai oikaisuvaatimuksia koskeneessa päätöksenteossa hallintolain edellyttämällä tavalla.
– Julkisuudessa esitettyjen tietojen mukaan sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman on päättänyt rahoituksesta ja rahoituksen saajista omaan harkintaansa perustuen. Sosiaali- ja terveysministeri on julkisuudessa kertonut päättäneensä hylätä rahoitushakemuksen, jos hän ei ”ministerille epätyypilliseen tapaan” luettuaan avustettavien hankkeiden tutkimussuunnitelmat ”pystynyt vakuuttumaan tutkimushankkeen perusteltavuudesta vallitsevassa valtiontalouden tilanteessa”, Tampereen yliopisto perustelee.
Yliopiston mielestä lain sanamuodot osoittavat, että vertaisarviointi on päätöksentekomenettelyn laillisuusharkinnan perusta, ei pelkästään päätöksentekoa edeltävä muodollinen vaihe, jonka voi ohittaa.
Muutkin yliopistot korostavat valituksissaan vertaisarvioinnin ohittamista.
”Ei ole perusteltu”
Jyväskylän yliopisto huomauttaa valituksessaan, ettei rahoitettavaksi valittua yhdeksää hanketta ole karsittu vertaisarvioinnin mukaisessa yleisessä paremmuusjärjestyksessä.
Yliopiston mukaan perustelut ovat sanasta sanaan samanlaiset jokaisessa sen saamassa kielteisessä rahoituspäätöksessä.
– Tästä voidaan päätellä, että kielteisiä rahoituspäätöksiä ei ole perusteltu yksilöllisesti arvioiden rahoituksen saamisen edellytyksiä kyseisessä hankkeessa, vaan perustelut ovat olleet yleispiirteiset. Merkittävä osa päätöksen perusteluista jää epämääräisen tarkoituksenmukaisuusharkinnan alle, Jyväskylän yliopisto kirjoittaa valituksessaan.
– Yleispiirteiset ja epämääräiset perustelut näin merkittävässä asiassa on erittäin ongelmallista, sillä hakija ei käytännössä voi tietää, mikä hakemuksen sisällössä on aiheuttanut hylkäävän päätöksen.
”Ylittänyt toimivaltansa”
Turun yliopisto painottaa valituksessa käsitystään, jonka mukaan vaikka ministeriöllä olisi harkintavaltaa ohi vertaisarvioinnin tulosten, ”se on joka tapauksessa ylittänyt toimivaltansa ja käyttänyt harkintavaltaansa väärin, koska päätös ei todellisuudessa perustu hankesuunnitelmien arviointiin hakukriteerien mukaisesti”.
Rydman sanoi kesäkuussa Iltalehdelle, että Suomessa on totuttu siihen, että ministeri on pelkkä kumileimasin. Ministeri painottaa, että poliittisen päättäjän rooli on katsoa kokonaistilannetta ja valtiontalouden tilannetta.
– Luonnollisestikaan en ole pätevä arvioimaan sitä, mitkä olisivat ikään kuin kahdeksan miljoonan euron edestä parhaat mahdolliset hankkeet. Ja siksi otin annettuna sen listan, jota oli puollettu, että nämä olisivat ikään kuin parhaat hankkeet kahdeksaan miljoonaan euroon, mikä oli budjetissa, Rydman sanoi IL:lle.
Itä-Suomen hallinto-oikeuden on tarkoitus antaa asiasta ratkaisu näillä näkymin loppukeväästä 2027.