Tutkijakenttä ja oppositio ovat kritisoineet voimakkaasti sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin (ps) uusinta rahoitusleikkausta.
Rydman kertoi keskiviikkona myöntäneensä sosiaalityön yliopistotutkimushankkeille noin neljä miljoonaa euroa rahoitusta, vaikka hankkeille oli varattu kahdeksan miljoonan euron rahoitus.
Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto kirjoittaa viestipalvelu X:ssä, että ”ministeri puuttuu hyvin huolestuttavalla ja vakavalla tavalla tutkimuksen ja tieteen vapauteen.”
Miten kommentoitte tällaisia näkemyksiä?
– Nuohan ovat täysin harhaisia käsityksiä, koska tutkimushan on täysin vapaata, eikä kukaan ole puuttunut siihen yhtään millään tavalla, Rydman sanoo.
– Mutta tutkimuksen vapaus ei tarkoita sitä, mitä se usein tuntuu joidenkin puheissa merkitsevän, että pitää olla veronmaksajan piikki auki mille tahansa tutkimukselle. Tutkimuksen vapautta on se, että saa tutkia, mitä haluaa, hän jatkaa.
Rydman sanoo pitävänsä tärkeänä, että tutkimuksen yhteiskunnallisen rahoituksen tasossa ja sen kohdentamisessa on poliittista harkintaa.
”Kummallista ajattelua”
Esimerkiksi Jyväskylän yliopiston työelämäprofessori Minna Kivipelto piti Rydmanin toimintaa poikkeuksellisena etenkin sen takia, ettei ministeri ole aiemmin puuttunut arviointiryhmän esityksiin.
Virkaesityksen ja vertaisarvioinnin mukaan rahoitusta olisi myönnetty 18 tutkimushankkeelle, mutta Rydman myönsi rahoitusta vain yhdeksälle hankkeelle.
Rydman kertoi lukeneensa itse tutkimussuunnitelmia ja jos hän ei ollut vakuuttunut hankkeen perusteltavuudesta tässä valtiontalouden tilanteessa, hän hylkäsi rahoitushakemuksen.
Vasemmistoliiton puheenjohtajan Minja Koskelan mukaan ”tällainen kuuluu autoritäärisiin valtioihin, kuten esimerkiksi Orbanin Unkariin”.
– Varmaankin hänen vertauksensa voi jättää ihan omaan arvoonsa, Rydman sanoo.
– Mutta noin yleisesti ottaen, niin onhan se nyt aika kummallista ajattelua, että sitten ollaan Unkarin tiellä, jos ministeri vallan perehtyy päättämiinsä asioihin sen sijaan, että vain allekirjoittaisi sokkona.
Ei tarvitsisi olla ”kumileimasin”
Rydmanin mukaan Suomessa on varmaankin totuttu siihen, että ”usein ministeri on pelkkä kumileimasin”. Rydmanista näin asian ei välttämättä tarvitsisi olla.
– Luonnollisestikaan en ole pätevä arvioimaan sitä, mitkä olisivat ikään kuin kahdeksan miljoonan euron edestä parhaat mahdolliset hankkeet. Ja siksi otin annettuna sen listan, jota oli puollettu, että nämä olisivat ikään kuin parhaat hankkeet kahdeksaan miljoonaan euroon, mikä oli budjetissa.
Rydman korostaa, että poliittisen päättäjän rooli on katsoa kokonaistilannetta ja valtion taloudellista tilannetta, ja näin hän toimi. Rydman painottaa, että rahoituspäätökset kuuluvat ministerin toimivaltaan.
”Tässäkin kohtaa säästetään”
Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi ry toiminnanjohtaja Heikki Holopainen sanoi HS:lle, että hänestä Rydmanin ratkaisu voi heikentää tutkijoiden luottamusta rahoitusjärjestelmään.
– Tässä kärsii luottamus arviointijärjestelmään, jos ennalta tiedossa olleilla kriteereillä ei välttämättä jaetakaan rahaa, Holopainen sanoi HS:lle.
Rydman sanoo pitävänsä puheenvuoroa ”erittäin omituisena”.
– Hakemuksia taisi olla kaikkiaan 49. Muodollisesti ottaen ne kaikki taisivat sinänsä täyttää rahoituskelpoisuuden ehdot. Niistä vertaisarviointi esitti silti valtaosaa, 31 hakemusta hylättäväksi, Rydman huomauttaa.
Näin ei toimittu Rydmanin mukaan siksi, että hakemukset olisivat olleet huonoja, vaan siksi, että hankkeisiin budjetoitu summa oli enintään kahdeksan miljoonaa euroa.
– Vertaisarvioinnissa siis jätettiin puoltamatta valtaosaa kriteerit täyttäneitä hakemuksia, koska rahaa niihin ei ollut.
Rydman korostaa, ettei hän ole ministerinä kesken kaiken muuttanut kriteereitä.
– Olen ministerinä päättänyt, että tässäkin kohtaa säästetään veronmaksajan rahaa ja tiputetaan suunniteltua määrärahatasoa. Siksi myös osa hyväksyttäviksi esitetyistä rahoituspäätöksistä karsiutui pois.
STM:stä ei lainkaan rahaa yliopistotutkimukselle?
Rydmanin mielestä sosiaali- ja terveysministeriön ei pitäisi rahoittaa lainkaan yliopistotutkimusta. Ministeri kuitenkin sanoo, ettei tätä asiaa ehdi enää tällä hallituskaudella edistämään.
Rydman sanoo pitävänsä selkeämpänä sitä, että tutkimusrahoitus yliopistoille tulisi yliopiston oman rahoituksen kautta.
– Se, että on erillinen sosiaali- ja terveysministeriön momentti, jolta myöskin tulee tutkimusrahoitusta, niin minusta se ei ole mitenkään paras mahdollinen järjestely.
