Yle on tehnyt yhteensä enimmillään 200 000 euroon nousevan hankinnan viestinnän konsultointipalveluista ja sidosryhmien viestintäpalveluista neljältä eri yhtiöltä.
Asia ilmenee julkisten hankintojen Hilma-palvelusta, joka on Suomen virallinen ja maksuton julkisten hankintojen lakisääteinen ilmoituskanava sekä kilpailutusalusta.
Ylen mukaan hankinnan tavoitteena on muun muassa kehittää ja tukea Yleisradion sidosryhmäviestintää erityisesti yhteiskuntasuhteiden tarpeisiin.
Hankinta on jaettu kahteen osa-alueeseen. Sidosryhmien viestintäpalvelut ovat Ylen mukaan ”operatiivisia sidosryhmäviestinnän asiantuntijapalveluita”, jotka sisältävät viestinnän toimeksiantoja, kuten kyselyjä tai analyysejä. Nämä palvelut Ylelle tuottaa kolme yhtiötä, Aula Research, Kaskas Media ja Burson Finland.
Strategisen viestinnän palvelut Yle ostaa Milttonilta.
Strategisen viestinnän konsultointipalvelut ovat strategisen viestinnän erityisasiantuntijapalveluita. Ylen mukaan ne tukevat yhtiön yhteiskuntasuhteiden tarpeita.
– Toimeksiantojen tavoitteena on vahvistaa organisaation sidosryhmäviestinnän vaikuttavuutta erityisesti yhteiskunnallisesti merkittävissä teemoissa, Yle kuvaa hankettaan.
Ylen toimitusjohtaja Maarit af Björkesten ei kommentoinut asiaa Iltalehdelle perjantaina. Hän oli työmatkalla. Vastausvuoron otti Ylen yhteiskuntasuhdepäällikkö Johanna Tuuri. Hän antaa esimerkin.
– Valmistelemme juuri tällä hetkellä tämän sopimuksen puitteissa sidosryhmäkyselyä Ylen avoimuudesta, mikä on tullut Yle-lakiin, Tuuri kommentoi Iltalehdelle perjantaina.
– Toinen osa-alue eli strategisen viestinnän palvelut ovat luonteeltaan neuvoa-antavia. Ne keskittyvät esimerkiksi Ylen viestien kehittämiseen yhdessä kumppanin kanssa, Tuuri jatkaa.
Liittyykö hanke Ylen rahoituksen lobbaamiseen?
– Olemme julkistaneet hallitusohjelmatavoitteet tulevalle kaudelle. Niiden pääteemat liittyvät Ylen ja median riippumattomuuteen ja sen turvaamiseen, kotimaisten mediapalveluiden löydettävyyteen eri alustoilla ja tekoälylukutaidon kehittämiseen kansallisella tasolla.
Eli hankkeella ei ole tekemistä Ylen rahoituksen kanssa?
– Me puhumme viestinnässämme isosta kuvasta eli median ja Ylen riippumattomuudesta.
– Vaikuttamistavoitteissamme toki mainitaan Ylen rahoitus.
Eikö Ylellä ole omaa osaamista, jota olisi voinut käyttää?
– Onhan Ylessä vahva toimintaympäristön muutos ja meillä on omia sidosryhmäkonsepteja, mutta näitä hankintoja tehdään vain tarpeen mukaan.
Tuuri korostaan, ettei Yle osta vaikuttamistyötä ulkopuolelta.
– Ylessä vaikuttamistyötä tekevät toimitusjohtajan lisäksi yhteiskuntasuhdepäällikkö eli allerkirjoittanutsekä mediasääntelyn päälliköt. Kirjaamme avoimuusrekisteriin tapaamiset päättäjien kanssa, hän sanoo.
Enimmillään 200 000 euron sopimus
Puitejärjestelyn enimmäisarvo on enintään 200 000 euroa vuosina 2026–2030. Ylen mukaan kyseessä on suuntaa-antava ja sitoumukseton arvio.
Ylen mukaan hankinta rahoitetaan ainakin osittain Euroopan unionin varoista, kuten Euroopan rakenne- ja investointirahastoista tai Euroopan unionin myöntämillä avustuksilla.
